Avainsana: sote

Mistä puuttuvat miljoonat hoitajamitoitukseen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelman mukaan hoitajamitoituksen korjaaminen maksaa vajaat 200 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa tähän on varattu vuositasolla vain 70 miljoonaa euroa.

Kun rahoituksesta puuttuu 130 miljoonaa, hallituksen lupauksista puuttuu uskottavuus.
Tarvitaan rahan lisäksi myös hoitajia. Moni koulutettu hoitaja on lähtenyt ulkomaille töihin tai
työskentelee muissa töissä, koska hoitotyöstä maksettava palkka ei vastaa työn raskautta. Hallituksella riittää satoja miljoonia euroja kehitysapuun, mutta suomalaisten vanhusten hoitoon rahat eivät riitä. Onko hallituksen arvopohja todella se, että laitataan satoja miljoonia Afrikkaan, kun vanhusten hoivasta puuttuu 130 miljoonaa?

Rinteen outo ratkaisu

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on kommentoinut julkisuudessa, kuinka postin henkilökunta voisi olla osana sote-ratkaisua. Rinteen mukaan voitaisiin kurkkia ikkunoista ja kysyä miten voidaan auttaa. Miten toimitaan, ellei asiakasta näy ikkunasta kurkittaessa?

Antti Rinteen tulee huomioida, että sote ja posti ovat kaksi eri asiaa. Postin työntekijät tekevät omaa tärkeää työtään, samoin terveydenhuollon työntekijät omaansa. Kuinka Rinne varmistaa, että henkilöllä on sopiva koulutus arvioimaan avun tai hoidon yksilöllinen tarve?  Ollaanko Postin työntekijöille sysäämässä huomattavasti lisää vastuuta? Miten pääministeri aikoo ratkaista vastuu- ja tietosuojakysymykset? 

Tuntuu siltä, että jo nyt kotona asuu henkilöitä, joiden kuuluisi saada olla hoitopaikassa. Toivon, että pääministeri Rinteen kanta ei ollut koko hallituksen kanta asiaan.  Olisi kiva nähdä laskelmat, paljonko esimerkiksi nykyhallituksen palkkaamilla yltiösuurella avustajien määrällä tai ulkomaille menevillä kehitysavun miljoonilla olisi saatu rahoitettua sotea.

Outoa, ettei kukaan kerro tarkemmin lisäkuluista hallinnossa

Sote-uudistus muka vähentää hallintoa. Väitän, että näin ei ole. Näyttää siltä, että käy päinvastoin. Oletan vahvasti, että hallintokulut kasvavat. Ainakin luottamushenkilöhallinto tuntuu paisuvan. Ikävää on, ettei ole selvitetty mitä se maksaa.

Ensinnäkin kunnissa ja kaupungeissa on valtuustot ja hallitukset. Tämän lisäksi ovat lautakunnat.

Valtuustot jatkavat kuten ennen, vaikka sote tulisi. Valtuuston minimikokohan on laissa säädetty. Hallitukset jatkavat kuten ennen. Käytännössä lautakunnatkin tuntuvat jatkavan kuten ennen.

Terveyden ja sosiaalipuolen lautakunta olisi oikeastaan ainut lautakunta, joka mahdollisesti lakkaisi. No, ehkä ei sekään, jos enneltaehkäisy jäisi kunnille.

Eli byrokraattinen hallinto ei kunnissa ainakaan luottamushenkilöhallinnon osalta kevene tai tule edullisemmaksi.

Toisekseen meillä on jo maakuntahallinto. On maakuntaliitot, valtuustot ja hallitukset. Luottamushenkilöitä myös näissä.

Kolmanneksi meillä on jo sairaanhoitopiirit hallintoineen. Miten Yliopistollisia sairaaloita jatkossa johdettaisiin? Tulisiko uusia hallinnon instansseja?

Kyselin valtuutetuille tarkoitetussa ajankohtaistapahtumassa, että onko laskettu, paljonko luottamushenkilöhallinto lisääntyisi uudistuksessa.

Ei kuulemma ole laskettu.

Väitän, että kunnissa luottamushenkilöpaikat eivät juurikaan vähene. Luodaan lisäksi uusia maakuntahallinnon lautakuntia ja johtokuntia.

Ennustan, että uudesta systeemistä tulisi kallis ja kukaan ei tiedä kuinka kallis.

Eikö eduskunnassa pitäisi olla tiedossa hintalappu myös kokonaisuutena hallinnon kuluille? Mielestäni olisi pitänyt selvittää, kuinka paljon hallinto lisääntyy ja paljonko se vaikuttaa kustannuksiin. Byrokratia ei ainakaan tunnu vähenevän