Avainsana: korona

Selviääkö suomalainen maatalous?

Olen huolissani suomalaisten maatalousyrittäjien ahdingosta. Tämän kuun aikana alkavat ensimmäiset istutustyöt, joita on aikaisemmin tehty ulkomailta tulleen kausityövoiman avulla.

Tämä tilanne on erittäin huolestuttava. Tämä on huolestuttava maatalousyrittäjien ja Suomen huoltovarmuuden takia. Jos meillä ei ole suomalaisia maatalousyrittäjiä, meillä ei ole suomalaista ruokaa.

Karanteenin pitää koskea myös ulkomailta tulevaa kausityövoimaa

Suomeen tuleva kausityövoima tulee pääosin Venäjältä, Ukrainasta ja Thaimaasta. Nyt rajat on suljettu, eikä ulkomaista kausityövoimaan ole samaan tapaan saatavilla. Ulkomailta tulevien pitää myös noudattaa karanteenia, joten tämänkään takia ulkomainen työvoima ei ole nopea keino.

Jos ulkomailta kuitenkin tulisi työvoimaa, on varmistettava, että karanteeniohjeita noudatetaan. Muuten tulijat tuovat mukanaan todella suuren riskin muutenkin erittäin haavoittuvalle alalle ja maaseuduille, joissa väestö on iäkkäämpää ja terveyspalvelut, varsinkin tehohoito usein kaukana ja rajallista.

Ruuan omavaraisuudesta pidettävä huolta myös kriisin aikana

Nykyisen kaltainen kriisi osoittaa, miten tärkeää on olla omavarainen. Maatalousyrittäjyyttä ei polkaista käyntiin hetkessä. Nyt onkin ensisijaisen tärkeää pitää huoli siitä, ettei yhtään maatalousyritystä päästetä konkurssiin tai lopettamaan toimintaansa sen takia, ettei Suomessa pystytä tekemään sellaisia päätöksiä, että työttömät, lomautetut ja loma-aikoina opiskelijat saataisiin maatiloille kausitöihin.

Suomesta löytyy tekijöitä

Kausityöntekijöitä on vuosittain ollut noin 16 000. Suomessa oli helmikuussa 248 100 ihmistä työttömänä. Koronatilanteen takia maaliskuun lopussa oli uusia työttömiä 5 990 ja uusia lomautettuja 17 215. Yli 300 000 suomalaista työntekijää on tällä hetkellä tai on ollut YT-neuvotteluissa koronavirustilanteen vuosi.

16 000 kausityöntekijän rekrytoiminen Suomesta ei voi olla mahdotonta, mikäli työn tekeminen tehdään kannattavaksi myös suomalaisille työttömille ja lomautetuille.

Työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa, myös kausityön

Monella työttömällä on kynnys lähteä toiselle paikkakunnalle työn perässä, varsinkin kun kyseessä ei ole vakituinen työpaikka. Intoa lähteä maatalouden kausitöihin laskee myös alan matala palkkataso. Työttömyyskorvausten tai toimeentulotuen maksaminen ei sekään ole halpaa. Tässä hallitus voisi ottaa aktiivisen roolin ja miettiä yhdessä opposition kanssa keinoja, joilla helpotetaan lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista ilman kohtuutonta byrokratiaa, karensseja ja niin, että se on kannattavaa.

Sanonpahan vuan

Muutama viikko sitten tuskin kukaan osasi arvata näin suurta lamautumista. Koronan vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Suomi on kriisissä. Koko maailma näyttää olevan kriisissä. Tästä selvitään yhteistyöllä ja joustavuudella sekä keskittymällä olennaiseen. On yritettävä estää, ettei tartuntojen määrä kasva räjähdysmäisesti. Näin terveydenhuollon kapasiteetti riittää paremmin. Lääkehuollon turvaaminen on tärkeää.

Eduskunnassa on yhteisymmärrys, että voimavaroja tulee laittaa koronatilanteen kuntoon hoitamiseen. Tilanteen rauhoituttua tarvitaan isosti resursseja monenlaiseen jälkihoitoon.

Mahdolliset liikkumisen rajoittamiset ja rajojen sulkemiset sekä muut toimenpiteet ovat tärkeitä toimenpiteitä. Perussuomalaiset ihmettelevät tosin hallituksen linjausta, että turvapaikanhakijoita saa edelleenkin tulla rajan yli. Monet maat ovat tuntuneet ottaneen tähän ankaramman linjan. Nyt on keskitettävä voimavarat nimenomaan Suomen ja suomalaisten selviämiseen.

Kun poikkeustila on ohi, tarvitaan aikaa ja rahaa asioiden normalisoimiseen. Perheiden toimeentulossa korona tulee näkymään. Yritysvaikutukset tulevat olemaan valtaisat. Näin suurella asialla voi olla vaikutusta eläkeasioihin ja vakuutuksiin.

Nyt on tärkeää laittaa oman maamme kansalaiset ja oma Suomemme etusijalle. Eurot tarvitaan nyt kotimaassamme järkeviin kohteisiin.

Tästäkin selvitään

Miksi koronatestejä ei tehdä enemmän?

Kansanedustajana, Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä ja farmaseuttina kummastelen tehtävien koronatestien määrän vähyyttä. Hallitus on tuonut esille, että testejä tehdään infektiolääkärin suosituksen mukaan.

Pidän tärkeänä, että testejä tehtäisiin reilusti tarvittaessa. Kaikkia altistuneita ei automaattisesti testata. Ei myöskään terveydenhuollon henkilökuntaa. Tämä voi olla melko riskialtista.

Liian monimutkainen systeemi

Toivoisn, että testiin pääseminen olisi yksinkertaisempaa. Nyt infektiolääkärin on hyväksyttävä, että epäily sairastumisesta täyttää kriteerit. Testin tekemiseen pitää olla vankat perusteet ja riittävä altistus. Ruotsissa testejä on tehty enemmän.

Kuinka voidaan olla varmoja, ettei henkilö ole altistunut tartunnalle, kun Suomessakin on todettu paljon sairastuneita? Paljonko on sairastapauksia, joita ei tiedetä? Eräiden lähteiden mukaan itämisaika on 2-12 päivää ja oireet voivat vaihdella. Testejä on mahdollista tehdä julkisella ja yksityisellä terveydenhuollon puolella.

Testien riittävyys varmistettava

Virus on vakavin heikkokuntoisille ja sairaille.

Kuitenkaan Suomessa ei automaattisesti testata hoitohenkilökuntaa. Olisi ehkä aika miettiä testauksen tarpeellisuutta varsinkin kriittisessä kunnossa olevin potilaiden ja heikkokuntoisten vanhusten hoitotyötä tekevän henkilöstön osalta.

Toivoisin, että testeihin pääsy olisi vaivatonta ja testejä tehtäisiin enemmän. Ilman testausta ei voi tietää tartunnan saaneiden määrää. Pidän tärkeänä, että testien riittävyys suomalaisille varmistetaan. On äärettömän tärkeää suojata hoitohenkilöstöä altistumasta virukselle.

Rokotteen ja lääkkeiden kehittäminen tärkeää

Apteekissa 25 vuotta farmaseuttina toimineena pidän ehdottoman tärkeänä lääkkeen kehittämistä virukseen. Lääkettä tai rokotetta ei vielä ole. Tartuntataudeissa henkilö saa lääkkeensä maksutta. Kun koronavirukseen kehitellään lääke, tulisi sen olla maksuton sairastuneelle.