Avainsana: hallitus

Onko kotitalousvähennys vain varakkaille?

Kotitalousvähennyksen veroedun heikentäminen tuntuu olevan hyvin heiveröisesti perusteltu. 

Tämä kotitalousvähennys nimenomaan on mahdollistanut kodin pieniä remontteja. Samoin tämä on auttanut hoito- tai hoivatyön teettämisessä kotiin.  Tähän voidaan lukea esimerkiksi vammaisten ja lasten hoitoa. Samoin pukeminen, syöttäminen ja peseminen mainitaan verohallinnon ohjeissa. Kuten myös kauppa-asioilla tai apteekissa käynnit.

Suosittelen tutustumaan verohallinnon ohjeisiin tarkemmin koti-talousvähennyksen osalta.  Vero.fi -sivuilla kerrotaan sanatarkasti merkittäviä ohjeistuksia: ”Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairasvakuutuksen    sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa”. Eli kyseessä ei todellakaan ole vain hyvätuloisten etu, vaan se voidaan huomioida monella tapaa.

Toki olisi hyvä, jos hallitus muuttaisi kotitalousvähennyksen käyttöoikeuden jaettavaksi isommissa menoerissä usean vuoden ajalle. Näyttää  tämän hallituksen ajama linja kotitalous-vähennyksen osalta olevan toisenlainen. Valitettavasti tässäkin hallitus unohti Suomen työllisyyden parantamisen, paitsi lisäämällä omia avustajiensa määrää runsaasti.

Eduskunta ei myöntänyt rahaa lähiruokaselvitykseen

Jätin eduskunnassa talousarvioaloitteen, jossa esitettiin selvitystä valtion ja kuntien ruokapalveluiden siirtymisestä kotimaiseen ja lähiruokaan.

Eduskunta äänesti aloitteesta ja enemmistö (129 kansanedustajaa) oli sitä mieltä, ettei tällaisen selvityksen tekeminen ole tarpeellista. 39 kansanedustajaa äänesti aloitteen puolesta, sisältäen perussuomalaisten eduskuntaryhmän.

Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti.

Minun mielestäni tulisi laatia selvitys, jossa selvitetään minkälaisia vaikutuksia olisi valtion ja kuntien ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan.

Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille, ja millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi.

Nolo päätös hallitukselta

Kotitalousvähennys on mahdollistanut monelle kodin remonttien teettämisen. Verotuksessa myönnetty vähennys on lisäksi edesauttanut esimerkiksi siivousavun kotona käyttämistä.  Vähennystä on ollut mahdollista saada myös hoitotyöstä kotiin.

Hallitus päätti heikentää tätä etuutta.  Tämä tuntuu jo heti vuoden 2020 alusta alkaen.  Päätös tuntuu ikävältä ja nololta. Päätöstä perusteltiin kuuleman mukaan jopa siten, että tämä etuus on pääasiassa koskenut vain hyvätuloisia. Asia on mielestäni päinvastoin. Nimenomaan tämä verovähennys on mahdollistanut monelle pienituloiselle remontoinnin tai esimerkiksi monelle pienituloiselle vanhukselle siivouspalvelun käyttämisen. Monet ovat tästä vähennyksestä hyötyneet. Samalla tämä verovähennys on parantanut työllisyyttä, koska sillä on ollut työllistävä vaikutus.

Aikaisemmin verovähennys oli 2 400 euroon asti ja nyt se on nykyhallituksen toimesta laskettu 2 250 euroon. Hallitus tekisi viisaasti, kun se palauttaisi tämän verovähennyksen.  Tuntuu sille, että hallituksella ei ole aikomustakaan tätä päätöstään järkevöittää.

Valitettavaa on, että veroasiossa hallitus näyttää astuvan tavallisen suomalaisen varpaille. Hallitus mm. korottaa polttoaineveroja, joka tuntuu kaikkien kukkarossa vaikuttaen muun muassa tuotteiden hintoihin ja matkakustannuksiin.

Toivoisin, että hallitus muuttaisi omaishoidontuen verottomaksi. Perussuomalaiset kannattavat verotonta omaishoidontukea, mutta hallituspuolueet eivät sitä vieläkään tee.

Verotuksen keinoin voidaan joko helpottaa tai hankaloittaa kansalaistemme elämää.  Mitä hallitus vielä keksiikään tavallisen kotitalouden maksettavaksi energiaverotuksen suhteen?

Onko Suomen kannalta demokraattista, etteivät oppositiossa olevat puolueet saa näissä äänestyksissä yhtään ehdotustaan läpi?

Ennen joulua eduskunta äänesti talousarviosta. Kävimme läpi satoja äänestyksiä. Ensikertalaisena mukana olleena ihmettelin tiettyjä asioita. 

Kummastelen hallituksen kantoja esimerkiksi perussuomalaisten tekemiin ehdotuksiin. Hallitus äänesti kumoon lausuman, jossa olisi edellytetty, että hallitus turvaa kylä- ja lähikoulujen sekä päiväkotien toimintaedellytykset ja oppilaiden kohtuulliset päivittäiset koulumatka-ajat. Myös ehdotus oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä sai kylmää kyytiä äänestyksessä. Eräänä lausumaehdotuksena oli, että eduskunta edellyttäisi hallituksen toimivan siten, että Suomen maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa turvataan kaikissa oloissa oman kansan tarvetta vastaava tuotanto keskeisissä tuotteissa. Kummastelen myös sitä, että hallitus, jossa keskustakin on mukana, hylkäsi tämän läheisesti maatalouteen liittyvän ehdotuksen.

Äänestyksessä kävi ilmi, ettei hallitus aio perua nestemäisten polttoaineiden valmisteveron korotuksia. Esitin budjettiin muun muassa rahoitusta selvitykseen kuntien ja valtion siirtymisestä kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan. Esitin rahoitusta puheterapian opetusohjelman saamiseksi logopedian tutkinto-ohjelman käynnistämiseen Itä-Suomen yliopistossa.

On herännyt kysymyksiä. Onko Suomen kannalta demokraattista, etteivät oppositiossa olevat puolueet saa näissä äänestyksissä yhtään ehdotustaan läpi? Voisiko pohtia, olisiko oppositiopuolueille annettava edes tietty määrä vaikuttamisen mahdollisuutta budjettikäsittelyssä? Voisiko se olla jotenkin jyvitettynä esimerkiksi edustajien määrään tai puolueen kannatukseen liittyen? Kuntien organisaatioissahan hallitus voi esittää jotain, mutta valtuusto voi halutessaan äänestää toisin. Nykysysteemeillähän se näyttää menevän siten, että hallitus äänestää oppositiota vastaan. Näin näyttää yllättävästi olevan jopa hankkeissa, jotka ovat merkittäviä hallituspuolueiden edustajien omassa vaalipiirissäänkin. Tässä on mielestäni keskustelun paikka eduskunnalle. Onko systeemin oltava aina sama, vai voisiko sitä hiukan parannella vastaamaan demokratiaa? Viimeaikaisten poliittisten myrskytuulten tuiverruksessa tulisi antaa arvoa kansan antamalle aidolle kannatukselle. Oikeastaan aika yllättävää, ettei yksikään oppositiopuolueiden tekemistä ehdotuksista mennyt läpi. Tuntuu kummalliselle, jos jo ennen äänestyksiä on äänestyksien lopputulos tiedossa.

Jos hallitus siis itse ei saa tehtyä mitä lupaa, se ottaa kansalta

Käymme läpi talousarviota, sen hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Suurin puute on se, että suomalaiset ja Suomi eivät ole aina etusijalla.

Hallitus keikahti ja hoitajamitoitusta ei tullutkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että luvatut asiat jauhavat paikallaan. Tarvitaan myös lisää terveydenhuollon koulutuspaikkoja.

Omaishoito ja vanhustenhoito tarvitsevat rahaa. Olisin toivonut, että nyt pikaisesti muodostettu Marinin hallitus olisi tehnyt omaishoidon palkkiosta verotonta.

Eläkkeitä korotetaan vähän, mutta paljon puhutusta satasen korotuksesta ei ole tietoakaan. Samaan aikaan hallitus näyttää myös ottavan eläkeläisiltä. Jopa kotitalousvähennystä peukaloidaan. Se on valitettavaa, sillä eläkeläiset ja vanhukset ovat hyödyntäneet kotitalousvähennystä. Polttoaineverojen korotus tuntuu tavallisten ihmisten arjessa. Kuljetuskustannukset nostavat tuotteiden hintoja. Tämän pitäisi olla kaikille selvää.

Huolestuttavaa on myös hallituksen ukaasi, jos nämä esimerkiksi työllisyyteen suunnitellut toimenpiteet eivät toteudu, niin sitten tarkastellaan ja sitten leikataan. Jos hallitus ei siis itse saa tehtyä mitä lupaa, ottaa se kansalta. Epäonnistuminen siirretään kansan maksettavaksi. Tähän mennessä ei näytä lupaavalle. Myös EU on puuttunut hallituksen talouden hoitoon. Sieltä ei ole tullut kehuja hallitukselle, vaan päinvastoin.

Ilmastoasioissa ajetaan satasta viidenkympin alueilla. Tuntuu sille, että ei nähdä kokonaisuutta? On eriskummallista ja perin oudoksuttavaa, että me suomalaiset maksamme kallista hintaa ja maat, joissa tulee rutkasti päästöjä, voivat olla melkoisia vapaamatkustajia. Suomalaista kuritetaan. Tavallinen kansalainen joutuu maksamaan pitkien matkojen ja kylmien talvien aiheuttamien kustannusten lisäksi kunnianhimoisuudesta ilmastoasioissa.

Juuri tullut Suomen pankin ennustus on huolestuttavaa kuultavaa.  Suomen Pankki ennakoi talouskasvun hidastuvan ensi vuodesta. Myös luottamus tulevaisuuden talouteen horjuu ja pahasti horjuukin.

Suomen kilpailukyky, yrittäjyys ja suomalaiset ovat tämän hallituksen tekemän budjetin maksajina.

Hyvä, uudistunut hallitus, poistakaa edes polttoainaverojen korotukset! Se auttaisi koko Suomea! Budjettikirja tuntuu olevan höttöisellä pohjalla. Pitäisi olla hinta asioille ja millä mikäkin aiotaan rahoittaa. Nyt jää liian paljon auki avoimia kysymyksiä.

Kyseenalaiset ja ontuvat perustelut

Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti lisätä ministerien avustajien määrää. Avustajien palkkoihin jysähtää noin 32 miljoonaa euroa. Iso summa yhden kauden menoiksi.

Nyt avustajia 19 ministerillä on yhteensä 82. Juha Sipilällä (kesk.) oli selkeää tahtoa vähentää avustajia. Keskusta kannattaa kuitenkin ilmeisesti nykyisen punaviherhallituksen tahtotilaa avustajista. Voidaanko määrää perustella suurella työmäärällä? Ei, sillä pienemmällä avustajajoukolla ovat ministerit pärjänneet ennenkin.

Hulppealta avustajien määrältä odotamme tuloksia hallitustyössä. Kuitenkin nyt kävi jo lyhyen hallitustaipaleen jälkeen, että ministeri Sirpa Paatero (sd.) erosi tehtävästään. Auttoiko siis suuri avustajien määrä ministerien tehtävien hoitoa vai eikö tieto kulkenut tarpeeksi asiallisesti suuren avustajajoukon myötä?

Olisiko erityisosaaminen hyvä peruste palkata ammattilaisia ministerien tehtävien auttamiseen? Ovatko hallituksen avustajat puolueettomia vai puoluepoliittista valtaa vahvistavia? Nyt ministerien erityisavustajan tehtäviin palkatuista henkilöistä löytyy vaaleissa mukana olleita, mutta ei valituksi tulleita henkilöitä. Onkohan tämä siis verrattavissa piilossa olevaan puoluetukeen?

On sanottu, että sote vaatii avustajien suurta määrää. Sote taisi kaatua jo perustuslailliseen ongelmaan aiemmin. Soten uudistamisessa on tärkeää hoitaa asioita laajamittaisesti yhteistyöllä. Demokratiassa on kyse kaikkien kantojen kuuntelemisesta.

Ei ole perusteltua puolustella avustajamäärää myöskään Suomen EU:n puheenjohtajuudella. Tämä kausi ei todellakaan ole neljän vuoden mittainen. Jussi Halla-aho (ps.) on vaatinut Antti Rinnettä eroamaan. Perusteltu syy on Postin asioiden hoidon epäselvyys. Mielestäni Postin sotkua pääministeri ei hoitanut parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen alkutaival ei kovin ruusuiselta näytä. On merkittävää, että jopa Euroopan komissio pyysi selvennystä budjetista ja julkisten menojen kasvusta. Hallitustaivalta tuskin jatkossakaan helpottaa, että hallituksessa mukana on äärierilaisia puolueita.

Oli kyseenalaista palkata avustajia 32 miljoonalla

Hämmästelen hallituksen käyttämää rahamäärää omien ministereiden runsaslukuiseen avustajakaartiin. Tämä hallitus lisäsi roimasti avustajiensa määrää. Nykyisin 19 ministerillä on jopa 82 avustajaa, ja tämän kauden palkkasummaksi avustajille tulee jopa 32 miljoonaa.

Hallitus kasvatti omien avustajiensa määrää ontuvin perustein.

– Miten avustajien suurta määrää voidaan järkisyillä perustella?

Jos avustajien suurta määrää perustellaan suurella työmäärällä, voisi hallitukselta odottaa tuloksellisuutta. Postin tapaus ei sitä osoittanut.

– Jo lyhyen hallitustaipaleen alussa yksi ministeri erosi. Pääministerillä tuntuu olevan pestin lähtölaskenta käynnissä. Auttoiko avustajien suuri määrä ministerin tehtävien hoidossa vai olisiko se ollut enemmänkin toisinpäin?

Talousvaliokunnan jäsenenä hallituksen tuloksellisuutta tuskin osoittaa selvityspyyntö, jonka Euroopan komissio antoi. Selvitystä pyydettiin budjetista ja julkisten menojen kasvusta.

Tekosyitä kerrakseen

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä oudoksun myös kuulemaani väitettä, jonka mukaan soten eteneminen tarvitsisi ison kaartin avustajia. Muistelen, että sote taisi kaatua mm. perustuslaillisiin ongelmiin ja edellisen hallituksen omaan haluun kaataa hallitus.

– Tuskin siinä tapauksessa suurella avustajien määrällä olisi sitä estetty.

Pidän erikoisena perusteena myös Suomen EU:n puheenjohtajakautta.

– Eihän EU:n puheenjohtajuuskausi ole todellakaan vaalikauden mittainen. EU:n puheenjohtajuuskausi on vain kahdeksannen osan vaalikaudesta.

Keskusta hiljaa myötäilee

Muistelen, että aikaisemmin Juha Sipilä ei tuntunut kannattavan avustajien lisäämistä hallitukselle. Nyt keskusta ei juurikaan ole kommentoinut avustajien suuresta määrästä.

– Onko perusteltua palkata ministereille erityisosaajia avustajiksi? Vai onko taustalla poliittisen vaikuttamisen maksimointia? On mielenkiintoinen huomio, että hallituksen avustajista löytyy myös vaaleissa pudonneita henkilöitä. Onko siis kyseessä piilotettu puoluetuki?

– Hallituksen alkutaival ei ole ollut ruusuinen. Puoli vuotta kasassa. Yksi ministeri erosi. Miten käy pääministeri Antti Rinteelle? Ounastelee, että on tulossa tuulinen hallituskausi, koska hallituksessa näyttää olevan äärierilaisia puolueita.

En kannata polttoaineveron korotuksia, enkä valtion omaisuuden myyntiä

Budjettikeskustelu käy vilkkaana. Mihin on rahaa ja mihin ei? Perussuomalaiset eivät hyväksy polttoaineen veronkorotuksia. Korotukset tulevat vaikuttamaan pitkien etäisyyksien Itä-Suomessa. Ihmiset tarvitsevat autoja.


Hallitus on lupaillut kevennyksiä pienituloisille tuloverotukseen. Tosin tuntuu siltä, että sitten luvattu helpotus otetaan reilusti takaisin polttoaineveron kiristyksenä.


Polttoaineveron korotukset tulevat vaikuttamaan moniin hintoihin. On selvää, että ihmiset tarvitsevat kulkea paikasta toiseen. Samoin tuotteet ja tavarat kuljetetaan pääasiassa kumipyörillä perille asti. Kuljetuskustannusten nousu tullee näkymään hinnoissa.


Mitä tämä korotus vaikuttaa suomalaiseen maatalouteen ja kotimaiseen ruoan tuotantoon? Onkohan hallitus laskenut tätä? Paljonko lisäkustannuksia tulee maatiloille polttoaineen veronkorotuksista? Ilman kotimaista tuotantoa ei ole kotimaista lähiruokaa.


Toki budjetissa ihmetyttää myös reilu velan ottaminen, joka on jopa kaksi miljardia. Valtion omaisuutta suunnitellaan lisäksi myytävän miljardin edestä. Kuulostaa erittäin ikävälle, varsinkin kun budjetissa olevia euroja tuntuu valuvan kohtuuttomasti ulkomaille.
En kannata polttoaineen veron korotuksia, enkä ole ollenkaan innostunut valtion omaisuuden myynnistä tässä tilanteessa.

Rinteen outo ratkaisu

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on kommentoinut julkisuudessa, kuinka postin henkilökunta voisi olla osana sote-ratkaisua. Rinteen mukaan voitaisiin kurkkia ikkunoista ja kysyä miten voidaan auttaa. Miten toimitaan, ellei asiakasta näy ikkunasta kurkittaessa?

Antti Rinteen tulee huomioida, että sote ja posti ovat kaksi eri asiaa. Postin työntekijät tekevät omaa tärkeää työtään, samoin terveydenhuollon työntekijät omaansa. Kuinka Rinne varmistaa, että henkilöllä on sopiva koulutus arvioimaan avun tai hoidon yksilöllinen tarve?  Ollaanko Postin työntekijöille sysäämässä huomattavasti lisää vastuuta? Miten pääministeri aikoo ratkaista vastuu- ja tietosuojakysymykset? 

Tuntuu siltä, että jo nyt kotona asuu henkilöitä, joiden kuuluisi saada olla hoitopaikassa. Toivon, että pääministeri Rinteen kanta ei ollut koko hallituksen kanta asiaan.  Olisi kiva nähdä laskelmat, paljonko esimerkiksi nykyhallituksen palkkaamilla yltiösuurella avustajien määrällä tai ulkomaille menevillä kehitysavun miljoonilla olisi saatu rahoitettua sotea.

Miten hallitus varmistaa haja-asutusseutujen taksipalveluiden saatavuuden?

Moni kokee, että taksiuudistuksella romutettiin maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia tasavertaiseen palveluun. Taksien vaikea saatavuus horjuttaa asukkaiden perusturvallisuutta. Näin ei saisi olla.

Sote-palveluiden toimipisteet harvenevat keskitysten myötä. Miten ilman toimivia taksipalveluita ylipäätään päästää Sotepalveluiden toimipisteisiin? Haja-asutusalueilla ei ole sen kaltaista joukkoliikennettä, että sillä pystyttäisiin sujuvasti liikkumaan. Taksi on monelle ainoa vaihtoehto esimerkiksi lääkärikäynteihin.

Otin asian esille Eduskunnan kyselytunnilla 12.9.2019. – Taksiuudistushan meni aika lailla pieleen. Onko teillä mielessä, mitä aiotte tehdä tämän asian parantamiseksi, niin että koko Suomessa on saatavilla yhdenvertaiset taksipalvelut? Mitä aiotte tehdä? 

– Taksikysymykseen on nyt valmistelussa liikenne- ja viestintäministeriössä ja tavoitteena on, että ne ongelmat, jotka taksiuudistuksen jälkeen ovat näkyneet selkeästi hoitopuolella ja ylipäätään taksin käytössä, saadaan poistettua tulevien vuosien aikana. Lähtökohta on se, että tavoitteena on poistaa kaikki ne ongelmat, vastaa pääministeri Antti Rinne. Nyt seurataan, miten ja millä aikataululla hallitus pystyy poistamaan nämä ongelmat