Kategoria: Hallitus

Elämme Suomen itsenäisyydenajan poikkeuksellisinta aikaa

Tämä aika tullaan muistamaan. Tätä aikaa ei muisteta poliittisista puheista, eikä siitä, että tavataan kavereita, käydään kylässä tai tapahtumissa. Tämä aika muistetaan kriisiajasta, korona-ajasta. Asia on vakava. On kuitenkin tärkeää, että katsotaan tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää huomioida perheet, yritykset ja kaikki muut, mitkä vaikuttavat siihen, että Suomi selviää.

Tämä aika on epävarmuuden aikaa. Epävarmuutta tunnetaan perheissä ja sitä tunnetaan yrityksissä. On epävarmuutta siitä miten läheiset jaksavat, on epävarmuutta siitä, milloin korona-aika on ohi, kuka sairastuu, mitä tapahtuu ja miten talous jaksaa. On paljon epävarmoja asioita. Sen takia on tärkeää pitää yhteyttä läheisiin.

Ennen kaikkea on tärkeää huomioida nyt mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, jotta noustaan ylös tästä koronakriisistä. Meidän on tärkeää miettiä sitäkin, että EU ei välttämättä selviä tästä. Voi olla näin, että paljon yrityksiä ajautuu ahtaalle, perheissä on hankaluuksia, on rahaongelmia, on työttömyyttä ja lomautuksia.

Meidän täytyy miettiä mikä on nyt oleellista ja keskittyä siihen. Hallitusohjelmassa on toki hyviäkin asioita, mutta hallitusohjelma pitäisi nyt muuttaa kokonaan. Ei voi olla niin, että ilmastopoliittiset asiat ovat oleellisimpia. Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ei kannata nyt yrittääkään saavuttaa. Samoin hallitusohjelmassa on Afrikka-ohjelma. Sekin on liian kunnianhimoinen. Meidän pitää keskittyä kotimaan asioihin. Samoin näyttää olevan tulossa henkilötunnusuudistus. Sitä ei kannata tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Ei ole mitään järkeä alkaa uusimaan henkilötunnuksia, vaan keskittyä tähän koronakriisin hoitoon. Se on nyt tärkeintä.

Perussuomalaisuus on aina perustanut siihen, että suomalaisten asiat hoidetaan etusijalla. Perussuomalaiset haluaa tehdä sitä työtä myös jatkossakin.

Raha on pelottavan isossa roolissa

Kansalaisten terveys on ensisijaisesti saatava hoidettua. Heti sen jälkeen nousevat merkittävään rooliin raha-asiat. Talousvaikutukset tuntuvat monella eri tasolla ja niitä ei tule vähätellä. Kotitalouksissa ison loven talouteen tekevät irtisanomiset ja lomautukset. Millaiset ovat työttömyyskassojen taloudelliset mahdollisuudet toimia tässä poikkeavassa tilanteessa? Tuntuu sille, että myös osa työttömyyskassoista kokee kovia aikoja.

Verotulot laskevat maassamme radikaalisti. Se vaikuttaa suuresti kuntien, kaupunkien ja valtion tuloihin. Tämä taas vaikuttaa palveluihin. Lähes kaikki yritykset tulevat kärsimään koronan vaikutuksista. Varmasti hyvin harvojen yritysten tulos nousee kriisiaikana.

Paljon vaikuttaa, kuinka pankit suhtautuvat yksityisten ja yritysten lainoihin. Nousevatko vai laskevatko korot? Lykätäänkö lainojen maksun mahdollisuutta vai ei? Muistissa on monella 1990-lu-vun lama, jolloin pankit pelastuivat ja moni ihminen ja perhe joutui pahaan liemeen lainoineen. Vieläkin näitä jälkiä korjataan. Tämä tilanne ei missään nimessä saa toistua. Tästä tulee pitää huoli.

Pikavippifirmat ovat heränneet aktiivisesti korona-aikaan. On hyvä, että hallitus kuitenkin aikoo puuttua asiaan.

Raha puhuu myös EU:ssa. Kriisi näyttää, kuinka yhteistyö sujuu. Jotkut maat voittavat ja jotkut varmasti häviävät. En oikein usko, että Suomi tässä tilanteessa on saamassa enemmän rahoitusta kuin ollaan maksamassa. Onko Suomessa mietitty vaikutuksia, jos esimerkiksi Italia tai jokin muu maa eroaisi EU:sta? Italiassa tämän suuntaisia keskusteluja on jo ollut. Millaisia rahallisia vastuita siitä seuraisi? Voi olla niinkin, että EU ei kestä ehjänä koronakriisinhoitoa.

Sijoittajat hamuavat käteistä. Tämä kertoo selvästi sen, ettei ole kohteita, joissa arvo varmasti säilyisi. Joidenkin ennusteiden mukaan asuntojen arvo voi laskea.

On selvää, että Suomi tulee vahvasti velkaantumaan lisää. Kriisin jälkeen on keskityttävä käyttämään euroja kaikkein oleellisempaan. Siten tulee nykyinen hallitusohjelma sellaisenaan unohtaa. Nyt ei ole oikea aika tavoitella kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja ilmastoasioiden maailman johtajuutta. Samoin ei ole rahallisia perusteita laittaa rahaa muiden maiden kehitysapuun.

Tarvitaan kaikkia puolueita yhteistyöhön suunnittelemaan Suomeen järkevää talouden nostetta. On varsin ikävää, jos maamme ottaa velkaa muiden maiden auttamiseen, kun oma maa on kriisissä. Kriisin jälkeen Suomi on rikki. Rahat on laitettava Suomen parsimiseen ja paikkaamiseen, jotta Suomi saadaan pian ehjäksi ja yhteiskuntamme normalisoitua.

Kansalaisille maksuttomia nenä-suusuojia, jakelu apteekkien kautta

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kehottaa suomalaisia käyttämään kankaisia maskeja suojatakseen muita mahdollisilta koronatartunnoilta. Vaikka asiantuntijoiden näkemykset suojausten tarpeellisuudesta vaihtelevat edelleen, julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oireettomien tartuttajien osuus tartuttajien määrästä kasvaa koko ajan.

Neljä viidestä koronatartunnasta oireettomilta

Kiinassa Shanghaissa yliopistontutkijoiden laatiman matemaattisen mallin perusteella valtaosa koronatartunnoista on peräisin ihmisiltä, jotka eivät tiedä olevansa taudin kantajia. Heillä ei siis ole oireita, ei yskää, eikä kuumetta. Tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen kuluu keskimäärin vajaa neljä vuorokautta. Tutkimuksen mukaan virus alkaa levitä jo tartunnan varhaisessa vaiheessa.

Ryhmä Stanfordin yliopiston tutkijoita on käynyt läpi aiheesta tehtyä tutkimusta. Heidän mukaansa suositus maskien käyttöä vastaan näyttää olevan ristiriidassa tarjolla olevan tutkimusaineiston kanssa. Tutkijoiden selvityksen mukaan maskin käytön haitallisuudesta terveydelle ei ole mitään näyttöä. Kasvomaskit ovat Stanfordin yliopiston tutkijaryhmän mukaan hyödyllisiä erityisesti siinä vaiheessa, kun liikkumisrajoituksia aletaan purkamaan.

Samaan tulokseen ovat tulleet myös Yalen yliopiston tutkijat. He suosittelevat kasvosuojien käyttöä, myös kotitekoisten, koska niiden käyttöönotto todennäköisesti hidastaa koronaviruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja. Tutkijoiden mukaan jokainen suoja vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia säästyneinä sairaanhoidon kuluina.

Koronaviruksen on arveltu leviävän myös pisaroista, jotka leviävät ihmisten suusta puhuessa. Tämän takia osa tutkijoista suosittaa mitä tahansa suun peittävää kangasta, vaikka suoja ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin leviämistä.

Oireettomien tartuntoja on uutisoitu monista maista

Ruotsissa Linköpingin yliopistosairaalassa testattiin kaikki leikkausosaston 50 työntekijää koronavirustesteissä. Suurimmalla osalla ei ollut lainkaan tai vain hyvin lieviä oireita. Tästä huolimatta puolet osoittautui testeissä viruksen kantajiksi.

Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa laulukuoro piti maaliskuun alussa kuoroharjoitukset. Tuolloin osavaltiossa ei ollut tiedossa yhtään koronavirukseen sairastunutta. Kolme viikkoa myöhemmin 60 kuorolaisesta 45 oli sairastunut, kolme sairaalassa ja kaksi kuollut.

Maksuttomia suusuojia? Apteekeista apu jakeluun?

Olisi syytä miettiä, olisiko mahdollista valtion jakaa kansalaisilleen maksutta suusuoja ehkäisemään lisääntyviä tartuntoja. Olisi myös pohdittava, olisivatko paikalliset apteekit mahdollisia jakelupisteitä.

Apteekit ovat hyvin saavutettavissa olevia terveydenhuollon toimipisteitä. Tietojärjestelmien kautta olisi mahdollisesti järjestettävissä seuranta, onko jo henkilökohtainen maski toimitettu kyseiselle henkilölle.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko hallitus ajatellut kustantaa kansalaisilleen suojamaskin estääkseen tartuntojen räjähdysmäisen leviämisen ja onko hallitus pohtinut mahdolliseksi jakelukanavaksi apteekkeja? 

Eduskunta ei myöntänyt rahaa lähiruokaselvitykseen

Jätin eduskunnassa talousarvioaloitteen, jossa esitettiin selvitystä valtion ja kuntien ruokapalveluiden siirtymisestä kotimaiseen ja lähiruokaan.

Eduskunta äänesti aloitteesta ja enemmistö (129 kansanedustajaa) oli sitä mieltä, ettei tällaisen selvityksen tekeminen ole tarpeellista. 39 kansanedustajaa äänesti aloitteen puolesta, sisältäen perussuomalaisten eduskuntaryhmän.

Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti.

Minun mielestäni tulisi laatia selvitys, jossa selvitetään minkälaisia vaikutuksia olisi valtion ja kuntien ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan.

Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille, ja millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi.

Nolo päätös hallitukselta

Kotitalousvähennys on mahdollistanut monelle kodin remonttien teettämisen. Verotuksessa myönnetty vähennys on lisäksi edesauttanut esimerkiksi siivousavun kotona käyttämistä.  Vähennystä on ollut mahdollista saada myös hoitotyöstä kotiin.

Hallitus päätti heikentää tätä etuutta.  Tämä tuntuu jo heti vuoden 2020 alusta alkaen.  Päätös tuntuu ikävältä ja nololta. Päätöstä perusteltiin kuuleman mukaan jopa siten, että tämä etuus on pääasiassa koskenut vain hyvätuloisia. Asia on mielestäni päinvastoin. Nimenomaan tämä verovähennys on mahdollistanut monelle pienituloiselle remontoinnin tai esimerkiksi monelle pienituloiselle vanhukselle siivouspalvelun käyttämisen. Monet ovat tästä vähennyksestä hyötyneet. Samalla tämä verovähennys on parantanut työllisyyttä, koska sillä on ollut työllistävä vaikutus.

Aikaisemmin verovähennys oli 2 400 euroon asti ja nyt se on nykyhallituksen toimesta laskettu 2 250 euroon. Hallitus tekisi viisaasti, kun se palauttaisi tämän verovähennyksen.  Tuntuu sille, että hallituksella ei ole aikomustakaan tätä päätöstään järkevöittää.

Valitettavaa on, että veroasiossa hallitus näyttää astuvan tavallisen suomalaisen varpaille. Hallitus mm. korottaa polttoaineveroja, joka tuntuu kaikkien kukkarossa vaikuttaen muun muassa tuotteiden hintoihin ja matkakustannuksiin.

Toivoisin, että hallitus muuttaisi omaishoidontuen verottomaksi. Perussuomalaiset kannattavat verotonta omaishoidontukea, mutta hallituspuolueet eivät sitä vieläkään tee.

Verotuksen keinoin voidaan joko helpottaa tai hankaloittaa kansalaistemme elämää.  Mitä hallitus vielä keksiikään tavallisen kotitalouden maksettavaksi energiaverotuksen suhteen?

Onko Suomen kannalta demokraattista, etteivät oppositiossa olevat puolueet saa näissä äänestyksissä yhtään ehdotustaan läpi?

Ennen joulua eduskunta äänesti talousarviosta. Kävimme läpi satoja äänestyksiä. Ensikertalaisena mukana olleena ihmettelin tiettyjä asioita. 

Kummastelen hallituksen kantoja esimerkiksi perussuomalaisten tekemiin ehdotuksiin. Hallitus äänesti kumoon lausuman, jossa olisi edellytetty, että hallitus turvaa kylä- ja lähikoulujen sekä päiväkotien toimintaedellytykset ja oppilaiden kohtuulliset päivittäiset koulumatka-ajat. Myös ehdotus oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä sai kylmää kyytiä äänestyksessä. Eräänä lausumaehdotuksena oli, että eduskunta edellyttäisi hallituksen toimivan siten, että Suomen maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa turvataan kaikissa oloissa oman kansan tarvetta vastaava tuotanto keskeisissä tuotteissa. Kummastelen myös sitä, että hallitus, jossa keskustakin on mukana, hylkäsi tämän läheisesti maatalouteen liittyvän ehdotuksen.

Äänestyksessä kävi ilmi, ettei hallitus aio perua nestemäisten polttoaineiden valmisteveron korotuksia. Esitin budjettiin muun muassa rahoitusta selvitykseen kuntien ja valtion siirtymisestä kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan. Esitin rahoitusta puheterapian opetusohjelman saamiseksi logopedian tutkinto-ohjelman käynnistämiseen Itä-Suomen yliopistossa.

On herännyt kysymyksiä. Onko Suomen kannalta demokraattista, etteivät oppositiossa olevat puolueet saa näissä äänestyksissä yhtään ehdotustaan läpi? Voisiko pohtia, olisiko oppositiopuolueille annettava edes tietty määrä vaikuttamisen mahdollisuutta budjettikäsittelyssä? Voisiko se olla jotenkin jyvitettynä esimerkiksi edustajien määrään tai puolueen kannatukseen liittyen? Kuntien organisaatioissahan hallitus voi esittää jotain, mutta valtuusto voi halutessaan äänestää toisin. Nykysysteemeillähän se näyttää menevän siten, että hallitus äänestää oppositiota vastaan. Näin näyttää yllättävästi olevan jopa hankkeissa, jotka ovat merkittäviä hallituspuolueiden edustajien omassa vaalipiirissäänkin. Tässä on mielestäni keskustelun paikka eduskunnalle. Onko systeemin oltava aina sama, vai voisiko sitä hiukan parannella vastaamaan demokratiaa? Viimeaikaisten poliittisten myrskytuulten tuiverruksessa tulisi antaa arvoa kansan antamalle aidolle kannatukselle. Oikeastaan aika yllättävää, ettei yksikään oppositiopuolueiden tekemistä ehdotuksista mennyt läpi. Tuntuu kummalliselle, jos jo ennen äänestyksiä on äänestyksien lopputulos tiedossa.

Jos hallitus siis itse ei saa tehtyä mitä lupaa, se ottaa kansalta

Käymme läpi talousarviota, sen hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Suurin puute on se, että suomalaiset ja Suomi eivät ole aina etusijalla.

Hallitus keikahti ja hoitajamitoitusta ei tullutkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että luvatut asiat jauhavat paikallaan. Tarvitaan myös lisää terveydenhuollon koulutuspaikkoja.

Omaishoito ja vanhustenhoito tarvitsevat rahaa. Olisin toivonut, että nyt pikaisesti muodostettu Marinin hallitus olisi tehnyt omaishoidon palkkiosta verotonta.

Eläkkeitä korotetaan vähän, mutta paljon puhutusta satasen korotuksesta ei ole tietoakaan. Samaan aikaan hallitus näyttää myös ottavan eläkeläisiltä. Jopa kotitalousvähennystä peukaloidaan. Se on valitettavaa, sillä eläkeläiset ja vanhukset ovat hyödyntäneet kotitalousvähennystä. Polttoaineverojen korotus tuntuu tavallisten ihmisten arjessa. Kuljetuskustannukset nostavat tuotteiden hintoja. Tämän pitäisi olla kaikille selvää.

Huolestuttavaa on myös hallituksen ukaasi, jos nämä esimerkiksi työllisyyteen suunnitellut toimenpiteet eivät toteudu, niin sitten tarkastellaan ja sitten leikataan. Jos hallitus ei siis itse saa tehtyä mitä lupaa, ottaa se kansalta. Epäonnistuminen siirretään kansan maksettavaksi. Tähän mennessä ei näytä lupaavalle. Myös EU on puuttunut hallituksen talouden hoitoon. Sieltä ei ole tullut kehuja hallitukselle, vaan päinvastoin.

Ilmastoasioissa ajetaan satasta viidenkympin alueilla. Tuntuu sille, että ei nähdä kokonaisuutta? On eriskummallista ja perin oudoksuttavaa, että me suomalaiset maksamme kallista hintaa ja maat, joissa tulee rutkasti päästöjä, voivat olla melkoisia vapaamatkustajia. Suomalaista kuritetaan. Tavallinen kansalainen joutuu maksamaan pitkien matkojen ja kylmien talvien aiheuttamien kustannusten lisäksi kunnianhimoisuudesta ilmastoasioissa.

Juuri tullut Suomen pankin ennustus on huolestuttavaa kuultavaa.  Suomen Pankki ennakoi talouskasvun hidastuvan ensi vuodesta. Myös luottamus tulevaisuuden talouteen horjuu ja pahasti horjuukin.

Suomen kilpailukyky, yrittäjyys ja suomalaiset ovat tämän hallituksen tekemän budjetin maksajina.

Hyvä, uudistunut hallitus, poistakaa edes polttoainaverojen korotukset! Se auttaisi koko Suomea! Budjettikirja tuntuu olevan höttöisellä pohjalla. Pitäisi olla hinta asioille ja millä mikäkin aiotaan rahoittaa. Nyt jää liian paljon auki avoimia kysymyksiä.

Kyseenalaiset ja ontuvat perustelut

Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti lisätä ministerien avustajien määrää. Avustajien palkkoihin jysähtää noin 32 miljoonaa euroa. Iso summa yhden kauden menoiksi.

Nyt avustajia 19 ministerillä on yhteensä 82. Juha Sipilällä (kesk.) oli selkeää tahtoa vähentää avustajia. Keskusta kannattaa kuitenkin ilmeisesti nykyisen punaviherhallituksen tahtotilaa avustajista. Voidaanko määrää perustella suurella työmäärällä? Ei, sillä pienemmällä avustajajoukolla ovat ministerit pärjänneet ennenkin.

Hulppealta avustajien määrältä odotamme tuloksia hallitustyössä. Kuitenkin nyt kävi jo lyhyen hallitustaipaleen jälkeen, että ministeri Sirpa Paatero (sd.) erosi tehtävästään. Auttoiko siis suuri avustajien määrä ministerien tehtävien hoitoa vai eikö tieto kulkenut tarpeeksi asiallisesti suuren avustajajoukon myötä?

Olisiko erityisosaaminen hyvä peruste palkata ammattilaisia ministerien tehtävien auttamiseen? Ovatko hallituksen avustajat puolueettomia vai puoluepoliittista valtaa vahvistavia? Nyt ministerien erityisavustajan tehtäviin palkatuista henkilöistä löytyy vaaleissa mukana olleita, mutta ei valituksi tulleita henkilöitä. Onkohan tämä siis verrattavissa piilossa olevaan puoluetukeen?

On sanottu, että sote vaatii avustajien suurta määrää. Sote taisi kaatua jo perustuslailliseen ongelmaan aiemmin. Soten uudistamisessa on tärkeää hoitaa asioita laajamittaisesti yhteistyöllä. Demokratiassa on kyse kaikkien kantojen kuuntelemisesta.

Ei ole perusteltua puolustella avustajamäärää myöskään Suomen EU:n puheenjohtajuudella. Tämä kausi ei todellakaan ole neljän vuoden mittainen. Jussi Halla-aho (ps.) on vaatinut Antti Rinnettä eroamaan. Perusteltu syy on Postin asioiden hoidon epäselvyys. Mielestäni Postin sotkua pääministeri ei hoitanut parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen alkutaival ei kovin ruusuiselta näytä. On merkittävää, että jopa Euroopan komissio pyysi selvennystä budjetista ja julkisten menojen kasvusta. Hallitustaivalta tuskin jatkossakaan helpottaa, että hallituksessa mukana on äärierilaisia puolueita.

Oli kyseenalaista palkata avustajia 32 miljoonalla

Hämmästelen hallituksen käyttämää rahamäärää omien ministereiden runsaslukuiseen avustajakaartiin. Tämä hallitus lisäsi roimasti avustajiensa määrää. Nykyisin 19 ministerillä on jopa 82 avustajaa, ja tämän kauden palkkasummaksi avustajille tulee jopa 32 miljoonaa.

Hallitus kasvatti omien avustajiensa määrää ontuvin perustein.

– Miten avustajien suurta määrää voidaan järkisyillä perustella?

Jos avustajien suurta määrää perustellaan suurella työmäärällä, voisi hallitukselta odottaa tuloksellisuutta. Postin tapaus ei sitä osoittanut.

– Jo lyhyen hallitustaipaleen alussa yksi ministeri erosi. Pääministerillä tuntuu olevan pestin lähtölaskenta käynnissä. Auttoiko avustajien suuri määrä ministerin tehtävien hoidossa vai olisiko se ollut enemmänkin toisinpäin?

Talousvaliokunnan jäsenenä hallituksen tuloksellisuutta tuskin osoittaa selvityspyyntö, jonka Euroopan komissio antoi. Selvitystä pyydettiin budjetista ja julkisten menojen kasvusta.

Tekosyitä kerrakseen

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä oudoksun myös kuulemaani väitettä, jonka mukaan soten eteneminen tarvitsisi ison kaartin avustajia. Muistelen, että sote taisi kaatua mm. perustuslaillisiin ongelmiin ja edellisen hallituksen omaan haluun kaataa hallitus.

– Tuskin siinä tapauksessa suurella avustajien määrällä olisi sitä estetty.

Pidän erikoisena perusteena myös Suomen EU:n puheenjohtajakautta.

– Eihän EU:n puheenjohtajuuskausi ole todellakaan vaalikauden mittainen. EU:n puheenjohtajuuskausi on vain kahdeksannen osan vaalikaudesta.

Keskusta hiljaa myötäilee

Muistelen, että aikaisemmin Juha Sipilä ei tuntunut kannattavan avustajien lisäämistä hallitukselle. Nyt keskusta ei juurikaan ole kommentoinut avustajien suuresta määrästä.

– Onko perusteltua palkata ministereille erityisosaajia avustajiksi? Vai onko taustalla poliittisen vaikuttamisen maksimointia? On mielenkiintoinen huomio, että hallituksen avustajista löytyy myös vaaleissa pudonneita henkilöitä. Onko siis kyseessä piilotettu puoluetuki?

– Hallituksen alkutaival ei ole ollut ruusuinen. Puoli vuotta kasassa. Yksi ministeri erosi. Miten käy pääministeri Antti Rinteelle? Ounastelee, että on tulossa tuulinen hallituskausi, koska hallituksessa näyttää olevan äärierilaisia puolueita.