Järkyttävää! Eniten rahaa annettaisiin maille, joissa veronkierto on hyvin suurta ja räikeää

On erikoista, että suomalaiset ovat joutumassa maksajiksi ja samaan aikaan niissä maissa, jotka ovat suurimpia saajia, veronkierto rehottaa avoimesti. Ovatko suomalaiset todella valmiita siihen, että otetaan velkaa ja annetaan rahat veroja kiertäville EU-maille.

On järkyttävää, jos Suomi ottaa velkaa, jotta EU voi antaa rahaa muille maille. Nyt kyseessä ei olisi edes rahojen lainaaminen muihin maihin, vaan rahojen antaminen eli lahjoittaminen.

Eniten rahaa annettaisiin maille, joissa veronkierto on hyvin suurta ja räikeää.

Ylen mukaan (22.4.) EU:ssa kierretään veroja vuosittain 823,5 miljardia euroa. Kärkimaina tulee Italia, Saksa, Ranska ja Espanja. Italian osuus on 190,9 ja Saksan 125,1 miljardia euroa. Ranskassa kierretään veroja vuosittain 114,9 ja Espanjassa 60 miljardia euroa.

Julkista taloutta ei ole hoidettu näissä maissa huolella ja vastuullisesti. Tarkoitus on, että ne maat, jotka hoitavat julkista talouttaan hyvin, rahoittaisivat maita, jotka eivät huolehdi taloudestaan.

Jos veroja ei olisi kierretty, elvytysrahastoa ei tarvittaisi

On ehdotettu, että perustettaan 500 miljardin elvytysrahasto. Rahat annettaisiin pahiten kärsineille maille, eli käytännössä eniten veroja kiertäville maille. Jos veroja ei kyseisissä maissa olisi kierretty, ei elvytysrahastoja nyt edes tarvittaisi. Miksi ei olla päättäväisemmin EU tasolla tai kansallisesti puututtu tähän satojen miljardien verojen kiertämiseen? Eikö siihen ole edes ollut tarkoituskaan aidosti puuttua.

Jos suunta jatkuu näin, käy pian todeksi yhden valtion taktiikka

Tätä osa puolueista intohimoisesti tuntuu ajavan. Silloin EU olisi yksi ja sama maa ja valtio. EU hoitaisi meidänkin verotuksemme, ei enää Suomi. Olisi yhteinen, sama budjetti, ei enää Suomella omaa. Kansallinen valta murenisi. Sitä kutsutaan liittovaltioksi. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.Osalle puolueista tämä ei kuitenkaan vaikuta olevan ongelma.

On aika selvittää, kannattaako meidän enää olla EU:ssa.

Suomen on aika ottaa tosissaan EU:n heikkous varsinkin kriiseissä. Leväperäisesti talouttaan hoitaneet palkitaan ja nöyrät joutuvat maksajiksi hattu kourassa velkarahalla.   Olemmeko valmiit maksamaan muiden velkoja? Miten Suomen hallitus on varautunut EU:n mahdolliseen hajoamiseen? Koronakriisissä on keskityttävä nostamaan Suomi jaloilleen, eikä suinkaan tukea etelän veronkiertomaita.

Ulkomaalaislaki – Kyseenalainen linjaus hallitukselta

Käsittelyssä on ulkomaalaislain väliaikainen muuttaminen. Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta muutettaisiin paremmaksi väliaikaisen lakimuutoksen turvin. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 12.5.2020 on kokoaikaisesti lomautettuna 204 000 suomalaista koronan takia. Kun oikein tätä ajattelee, signaali ja viesti on aika erikoinen. Koronan varjolla hallitus tuntuu ajavan ristiriitaista asiaa.

Romutetaanko nykyinen turvapaikkasysteemi?

Hallitus panostaa edelleen voimallisesti maahanmuuttoon sekä ilmastomuutoksen pysäyttämiseen että muuhun maailman parantamiseen. Kummallista on erityisesti se, että oikeus työntekoon annettaisiin heti, jopa ennen kuin tiedämme, onko henkilöllä oikeutta turvapaikkaan.

Jos turvapaikan hakija voi saada työtä välittömästi Suomeen tultua, emme välttämättä tiedä taustoja tai pysty varmistamaan henkilötietoja. Maahan saapuu myös henkilöitä ilman henkilöllisyyspapereita.

Tuleeko tästä vetovoimatekijä hakea maastamme turvapaikkaa?

Esitys avaa suoraan uuden väylän humanitääriselle maahanmuutolle ja sen kasvulle maassamme. Vieläkö muistissa on, kuinka silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lupaus Kempeleen kodin käyttämisestä turvapaikanhakijoille levisi hetkessä vetovoimasignaalina maailmalle? Tässä on riski, ja se riski ei olekaan ihan pieni, se on suuri riski. Halutaanko todella antaa tällainen signaali?

Hallituksen ajamassa ulkomaalaislain muutoksessa piilee riskejä

Lakiesityksessä jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavan oikeus työntekoon Suomessa paranisi. Oikeus työntekoon halutaan myös niille, jotka mahdollisesti tulevat saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen. Korona-pandemian varjolla käytännössä sellaisetkinko henkilöt voisivat jäädä Suomeen työskentelemään, joilla jo on olemassa täytäntöönpanokelpoinen maastapoistamispäätös?

Jos turvapaikkkapäätös on kielteinen, on siihen aina jokin syy. Paheksun sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeutta parannettaisiin. Maastapoistamispäätökseen on aina jokin syy. Maastapoistamispäätös annetaan esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa henkilön katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle esimerkiksi hänen tekemiensä rikosten perusteella. Tällaisia ulkomaalaisia ihmisiäkö hallitus haluaa töihin? Siis, jos esimerkiksi henkilö on tehnyt jonkun rikoksen tai on maahantulokielto tai vaikka on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai järjestykselle, siltikö tulee oikeus olla töissä.

Jos mahdollisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaja työllistetään Suomessa, onko suunnitteilla, että jatkossa hänelle tulisi oikeus jäädä Suomeen työpaikan perusteella?

Hallitus, onko järkevää romuttaa toimivat henkilötunnukset?

Suunnitteilla on jokaista kalliisti koskettava uudistus. Uudistuksen ydin on nykyisten henkilötunnuksien hylkääminen. Tilalle tulisi kokonaan toisenlaiset tunnisteet. Uusissa tunnuksissa ei olisi ikää, ei sukupuolta eikä edes syntymäaikaa. Uudistuksen hinta näyttäisi paisuvan järjettömiin summiin.

Siis mitä ihmettä? Miksi toimivaksi todettu nykyinen systeemi halutaan romuttaa?  Mitä merkitystä on henkilötodistuksella, josta ei käy ilmi kuka olet? Kuinka varmennetaan, että henkilö on todella se kuka kertoo olevansa, ellei ole tietoja? Ikä, sukupuoli ja syntymäaika ovat oleellisia, kun henkilöllisyyttä varmistetaan.

Uudistusta varten on perustettu henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva työryhmä.  Ryhmä on pohtinut mm. nykyisen systeemin ongelmia.

Valtiovarainministeriön uudistuksen loppuraportin mukaan on ongelmallista, jos henkilötunnuksesta käy ilmi sukupuoli tai syntymäaika. Ihmettelen, että mikä siinä on se ongelma. Ihmettelen lisäksi uudistuksen erästä perustetta. Perusteellaan, että päiväkohtaisesti tunnuksia on vain rajallinen määrä. Outoa. Mielestäni numerot eivät ole vielä ennenkään tässä maassa loppuneet ja tuskin loppuvatkaan.

Finanssiala ry arvioi uudistuksen hinnan olevan jopa miljardiluokassa. Uusitaanko kaikki ajokortit ja kelakortit sekä passit? Kuka maksaa yksityishenkilölle tulevat kulut?  Entä kuka kustantaa kaikki terveydenhuollon nykyisiin henkilötunnuksiin perustuvat systeemit? Entä vero- tai pankkiasioinnit?

Onko hallituksella muiden maiden kansalaiset uudistuksessa etusijalla? Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan, kuinka nykyään Suomessa oleskelevista ihmisistä osa jää vaille identiteetin yksilöivää tunnusta. Loppuraportissa nostettiin myös esille tavoite, että paperittomat ulkomaalaiset voisivat asioida välittömästi peruspalveluissa maahan saavuttuaan.

Hallitus haluaa sukupuolisidonnaisuudesta vapaat tunnukset.  Kaikki eivät halua luopua tunnuksistaan. Miksi siis meidän kaikkien tunnukset muutettaisiin?

Häkellyttävää on, ettei edes koronakriisissä hallitus ole vieläkään lupautunut tinkimään hallitusohjelman tavoitteista.

Tämä kallis ja ehkä poliittistakin ideologiaa uhkuva henkilötunnusuudistus tulisi nyt kokonaan unohtaa. Toivoisin syvästi, että hallitus käyttäisi nämä varat Suomen ja suomalaisten koronakriisistä selviämiseen.

Elämme Suomen itsenäisyydenajan poikkeuksellisinta aikaa

Tämä aika tullaan muistamaan. Tätä aikaa ei muisteta poliittisista puheista, eikä siitä, että tavataan kavereita, käydään kylässä tai tapahtumissa. Tämä aika muistetaan kriisiajasta, korona-ajasta. Asia on vakava. On kuitenkin tärkeää, että katsotaan tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää huomioida perheet, yritykset ja kaikki muut, mitkä vaikuttavat siihen, että Suomi selviää.

Tämä aika on epävarmuuden aikaa. Epävarmuutta tunnetaan perheissä ja sitä tunnetaan yrityksissä. On epävarmuutta siitä miten läheiset jaksavat, on epävarmuutta siitä, milloin korona-aika on ohi, kuka sairastuu, mitä tapahtuu ja miten talous jaksaa. On paljon epävarmoja asioita. Sen takia on tärkeää pitää yhteyttä läheisiin.

Ennen kaikkea on tärkeää huomioida nyt mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, jotta noustaan ylös tästä koronakriisistä. Meidän on tärkeää miettiä sitäkin, että EU ei välttämättä selviä tästä. Voi olla näin, että paljon yrityksiä ajautuu ahtaalle, perheissä on hankaluuksia, on rahaongelmia, on työttömyyttä ja lomautuksia.

Meidän täytyy miettiä mikä on nyt oleellista ja keskittyä siihen. Hallitusohjelmassa on toki hyviäkin asioita, mutta hallitusohjelma pitäisi nyt muuttaa kokonaan. Ei voi olla niin, että ilmastopoliittiset asiat ovat oleellisimpia. Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ei kannata nyt yrittääkään saavuttaa. Samoin hallitusohjelmassa on Afrikka-ohjelma. Sekin on liian kunnianhimoinen. Meidän pitää keskittyä kotimaan asioihin. Samoin näyttää olevan tulossa henkilötunnusuudistus. Sitä ei kannata tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Ei ole mitään järkeä alkaa uusimaan henkilötunnuksia, vaan keskittyä tähän koronakriisin hoitoon. Se on nyt tärkeintä.

Perussuomalaisuus on aina perustanut siihen, että suomalaisten asiat hoidetaan etusijalla. Perussuomalaiset haluaa tehdä sitä työtä myös jatkossakin.

Raha on pelottavan isossa roolissa

Kansalaisten terveys on ensisijaisesti saatava hoidettua. Heti sen jälkeen nousevat merkittävään rooliin raha-asiat. Talousvaikutukset tuntuvat monella eri tasolla ja niitä ei tule vähätellä. Kotitalouksissa ison loven talouteen tekevät irtisanomiset ja lomautukset. Millaiset ovat työttömyyskassojen taloudelliset mahdollisuudet toimia tässä poikkeavassa tilanteessa? Tuntuu sille, että myös osa työttömyyskassoista kokee kovia aikoja.

Verotulot laskevat maassamme radikaalisti. Se vaikuttaa suuresti kuntien, kaupunkien ja valtion tuloihin. Tämä taas vaikuttaa palveluihin. Lähes kaikki yritykset tulevat kärsimään koronan vaikutuksista. Varmasti hyvin harvojen yritysten tulos nousee kriisiaikana.

Paljon vaikuttaa, kuinka pankit suhtautuvat yksityisten ja yritysten lainoihin. Nousevatko vai laskevatko korot? Lykätäänkö lainojen maksun mahdollisuutta vai ei? Muistissa on monella 1990-lu-vun lama, jolloin pankit pelastuivat ja moni ihminen ja perhe joutui pahaan liemeen lainoineen. Vieläkin näitä jälkiä korjataan. Tämä tilanne ei missään nimessä saa toistua. Tästä tulee pitää huoli.

Pikavippifirmat ovat heränneet aktiivisesti korona-aikaan. On hyvä, että hallitus kuitenkin aikoo puuttua asiaan.

Raha puhuu myös EU:ssa. Kriisi näyttää, kuinka yhteistyö sujuu. Jotkut maat voittavat ja jotkut varmasti häviävät. En oikein usko, että Suomi tässä tilanteessa on saamassa enemmän rahoitusta kuin ollaan maksamassa. Onko Suomessa mietitty vaikutuksia, jos esimerkiksi Italia tai jokin muu maa eroaisi EU:sta? Italiassa tämän suuntaisia keskusteluja on jo ollut. Millaisia rahallisia vastuita siitä seuraisi? Voi olla niinkin, että EU ei kestä ehjänä koronakriisinhoitoa.

Sijoittajat hamuavat käteistä. Tämä kertoo selvästi sen, ettei ole kohteita, joissa arvo varmasti säilyisi. Joidenkin ennusteiden mukaan asuntojen arvo voi laskea.

On selvää, että Suomi tulee vahvasti velkaantumaan lisää. Kriisin jälkeen on keskityttävä käyttämään euroja kaikkein oleellisempaan. Siten tulee nykyinen hallitusohjelma sellaisenaan unohtaa. Nyt ei ole oikea aika tavoitella kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja ilmastoasioiden maailman johtajuutta. Samoin ei ole rahallisia perusteita laittaa rahaa muiden maiden kehitysapuun.

Tarvitaan kaikkia puolueita yhteistyöhön suunnittelemaan Suomeen järkevää talouden nostetta. On varsin ikävää, jos maamme ottaa velkaa muiden maiden auttamiseen, kun oma maa on kriisissä. Kriisin jälkeen Suomi on rikki. Rahat on laitettava Suomen parsimiseen ja paikkaamiseen, jotta Suomi saadaan pian ehjäksi ja yhteiskuntamme normalisoitua.

Kansalaisille maksuttomia nenä-suusuojia, jakelu apteekkien kautta

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kehottaa suomalaisia käyttämään kankaisia maskeja suojatakseen muita mahdollisilta koronatartunnoilta. Vaikka asiantuntijoiden näkemykset suojausten tarpeellisuudesta vaihtelevat edelleen, julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oireettomien tartuttajien osuus tartuttajien määrästä kasvaa koko ajan.

Neljä viidestä koronatartunnasta oireettomilta

Kiinassa Shanghaissa yliopistontutkijoiden laatiman matemaattisen mallin perusteella valtaosa koronatartunnoista on peräisin ihmisiltä, jotka eivät tiedä olevansa taudin kantajia. Heillä ei siis ole oireita, ei yskää, eikä kuumetta. Tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen kuluu keskimäärin vajaa neljä vuorokautta. Tutkimuksen mukaan virus alkaa levitä jo tartunnan varhaisessa vaiheessa.

Ryhmä Stanfordin yliopiston tutkijoita on käynyt läpi aiheesta tehtyä tutkimusta. Heidän mukaansa suositus maskien käyttöä vastaan näyttää olevan ristiriidassa tarjolla olevan tutkimusaineiston kanssa. Tutkijoiden selvityksen mukaan maskin käytön haitallisuudesta terveydelle ei ole mitään näyttöä. Kasvomaskit ovat Stanfordin yliopiston tutkijaryhmän mukaan hyödyllisiä erityisesti siinä vaiheessa, kun liikkumisrajoituksia aletaan purkamaan.

Samaan tulokseen ovat tulleet myös Yalen yliopiston tutkijat. He suosittelevat kasvosuojien käyttöä, myös kotitekoisten, koska niiden käyttöönotto todennäköisesti hidastaa koronaviruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja. Tutkijoiden mukaan jokainen suoja vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia säästyneinä sairaanhoidon kuluina.

Koronaviruksen on arveltu leviävän myös pisaroista, jotka leviävät ihmisten suusta puhuessa. Tämän takia osa tutkijoista suosittaa mitä tahansa suun peittävää kangasta, vaikka suoja ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin leviämistä.

Oireettomien tartuntoja on uutisoitu monista maista

Ruotsissa Linköpingin yliopistosairaalassa testattiin kaikki leikkausosaston 50 työntekijää koronavirustesteissä. Suurimmalla osalla ei ollut lainkaan tai vain hyvin lieviä oireita. Tästä huolimatta puolet osoittautui testeissä viruksen kantajiksi.

Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa laulukuoro piti maaliskuun alussa kuoroharjoitukset. Tuolloin osavaltiossa ei ollut tiedossa yhtään koronavirukseen sairastunutta. Kolme viikkoa myöhemmin 60 kuorolaisesta 45 oli sairastunut, kolme sairaalassa ja kaksi kuollut.

Maksuttomia suusuojia? Apteekeista apu jakeluun?

Olisi syytä miettiä, olisiko mahdollista valtion jakaa kansalaisilleen maksutta suusuoja ehkäisemään lisääntyviä tartuntoja. Olisi myös pohdittava, olisivatko paikalliset apteekit mahdollisia jakelupisteitä.

Apteekit ovat hyvin saavutettavissa olevia terveydenhuollon toimipisteitä. Tietojärjestelmien kautta olisi mahdollisesti järjestettävissä seuranta, onko jo henkilökohtainen maski toimitettu kyseiselle henkilölle.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko hallitus ajatellut kustantaa kansalaisilleen suojamaskin estääkseen tartuntojen räjähdysmäisen leviämisen ja onko hallitus pohtinut mahdolliseksi jakelukanavaksi apteekkeja? 

Eduskunta ei myöntänyt rahaa lähiruokaselvitykseen

Jätin eduskunnassa talousarvioaloitteen, jossa esitettiin selvitystä valtion ja kuntien ruokapalveluiden siirtymisestä kotimaiseen ja lähiruokaan.

Eduskunta äänesti aloitteesta ja enemmistö (129 kansanedustajaa) oli sitä mieltä, ettei tällaisen selvityksen tekeminen ole tarpeellista. 39 kansanedustajaa äänesti aloitteen puolesta, sisältäen perussuomalaisten eduskuntaryhmän.

Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti.

Minun mielestäni tulisi laatia selvitys, jossa selvitetään minkälaisia vaikutuksia olisi valtion ja kuntien ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan.

Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille, ja millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi.

Nolo päätös hallitukselta

Kotitalousvähennys on mahdollistanut monelle kodin remonttien teettämisen. Verotuksessa myönnetty vähennys on lisäksi edesauttanut esimerkiksi siivousavun kotona käyttämistä.  Vähennystä on ollut mahdollista saada myös hoitotyöstä kotiin.

Hallitus päätti heikentää tätä etuutta.  Tämä tuntuu jo heti vuoden 2020 alusta alkaen.  Päätös tuntuu ikävältä ja nololta. Päätöstä perusteltiin kuuleman mukaan jopa siten, että tämä etuus on pääasiassa koskenut vain hyvätuloisia. Asia on mielestäni päinvastoin. Nimenomaan tämä verovähennys on mahdollistanut monelle pienituloiselle remontoinnin tai esimerkiksi monelle pienituloiselle vanhukselle siivouspalvelun käyttämisen. Monet ovat tästä vähennyksestä hyötyneet. Samalla tämä verovähennys on parantanut työllisyyttä, koska sillä on ollut työllistävä vaikutus.

Aikaisemmin verovähennys oli 2 400 euroon asti ja nyt se on nykyhallituksen toimesta laskettu 2 250 euroon. Hallitus tekisi viisaasti, kun se palauttaisi tämän verovähennyksen.  Tuntuu sille, että hallituksella ei ole aikomustakaan tätä päätöstään järkevöittää.

Valitettavaa on, että veroasiossa hallitus näyttää astuvan tavallisen suomalaisen varpaille. Hallitus mm. korottaa polttoaineveroja, joka tuntuu kaikkien kukkarossa vaikuttaen muun muassa tuotteiden hintoihin ja matkakustannuksiin.

Toivoisin, että hallitus muuttaisi omaishoidontuen verottomaksi. Perussuomalaiset kannattavat verotonta omaishoidontukea, mutta hallituspuolueet eivät sitä vieläkään tee.

Verotuksen keinoin voidaan joko helpottaa tai hankaloittaa kansalaistemme elämää.  Mitä hallitus vielä keksiikään tavallisen kotitalouden maksettavaksi energiaverotuksen suhteen?

Onko Suomen kannalta demokraattista, etteivät oppositiossa olevat puolueet saa näissä äänestyksissä yhtään ehdotustaan läpi?

Ennen joulua eduskunta äänesti talousarviosta. Kävimme läpi satoja äänestyksiä. Ensikertalaisena mukana olleena ihmettelin tiettyjä asioita. 

Kummastelen hallituksen kantoja esimerkiksi perussuomalaisten tekemiin ehdotuksiin. Hallitus äänesti kumoon lausuman, jossa olisi edellytetty, että hallitus turvaa kylä- ja lähikoulujen sekä päiväkotien toimintaedellytykset ja oppilaiden kohtuulliset päivittäiset koulumatka-ajat. Myös ehdotus oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä sai kylmää kyytiä äänestyksessä. Eräänä lausumaehdotuksena oli, että eduskunta edellyttäisi hallituksen toimivan siten, että Suomen maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa turvataan kaikissa oloissa oman kansan tarvetta vastaava tuotanto keskeisissä tuotteissa. Kummastelen myös sitä, että hallitus, jossa keskustakin on mukana, hylkäsi tämän läheisesti maatalouteen liittyvän ehdotuksen.

Äänestyksessä kävi ilmi, ettei hallitus aio perua nestemäisten polttoaineiden valmisteveron korotuksia. Esitin budjettiin muun muassa rahoitusta selvitykseen kuntien ja valtion siirtymisestä kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan. Esitin rahoitusta puheterapian opetusohjelman saamiseksi logopedian tutkinto-ohjelman käynnistämiseen Itä-Suomen yliopistossa.

On herännyt kysymyksiä. Onko Suomen kannalta demokraattista, etteivät oppositiossa olevat puolueet saa näissä äänestyksissä yhtään ehdotustaan läpi? Voisiko pohtia, olisiko oppositiopuolueille annettava edes tietty määrä vaikuttamisen mahdollisuutta budjettikäsittelyssä? Voisiko se olla jotenkin jyvitettynä esimerkiksi edustajien määrään tai puolueen kannatukseen liittyen? Kuntien organisaatioissahan hallitus voi esittää jotain, mutta valtuusto voi halutessaan äänestää toisin. Nykysysteemeillähän se näyttää menevän siten, että hallitus äänestää oppositiota vastaan. Näin näyttää yllättävästi olevan jopa hankkeissa, jotka ovat merkittäviä hallituspuolueiden edustajien omassa vaalipiirissäänkin. Tässä on mielestäni keskustelun paikka eduskunnalle. Onko systeemin oltava aina sama, vai voisiko sitä hiukan parannella vastaamaan demokratiaa? Viimeaikaisten poliittisten myrskytuulten tuiverruksessa tulisi antaa arvoa kansan antamalle aidolle kannatukselle. Oikeastaan aika yllättävää, ettei yksikään oppositiopuolueiden tekemistä ehdotuksista mennyt läpi. Tuntuu kummalliselle, jos jo ennen äänestyksiä on äänestyksien lopputulos tiedossa.

Jos hallitus siis itse ei saa tehtyä mitä lupaa, se ottaa kansalta

Käymme läpi talousarviota, sen hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Suurin puute on se, että suomalaiset ja Suomi eivät ole aina etusijalla.

Hallitus keikahti ja hoitajamitoitusta ei tullutkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että luvatut asiat jauhavat paikallaan. Tarvitaan myös lisää terveydenhuollon koulutuspaikkoja.

Omaishoito ja vanhustenhoito tarvitsevat rahaa. Olisin toivonut, että nyt pikaisesti muodostettu Marinin hallitus olisi tehnyt omaishoidon palkkiosta verotonta.

Eläkkeitä korotetaan vähän, mutta paljon puhutusta satasen korotuksesta ei ole tietoakaan. Samaan aikaan hallitus näyttää myös ottavan eläkeläisiltä. Jopa kotitalousvähennystä peukaloidaan. Se on valitettavaa, sillä eläkeläiset ja vanhukset ovat hyödyntäneet kotitalousvähennystä. Polttoaineverojen korotus tuntuu tavallisten ihmisten arjessa. Kuljetuskustannukset nostavat tuotteiden hintoja. Tämän pitäisi olla kaikille selvää.

Huolestuttavaa on myös hallituksen ukaasi, jos nämä esimerkiksi työllisyyteen suunnitellut toimenpiteet eivät toteudu, niin sitten tarkastellaan ja sitten leikataan. Jos hallitus ei siis itse saa tehtyä mitä lupaa, ottaa se kansalta. Epäonnistuminen siirretään kansan maksettavaksi. Tähän mennessä ei näytä lupaavalle. Myös EU on puuttunut hallituksen talouden hoitoon. Sieltä ei ole tullut kehuja hallitukselle, vaan päinvastoin.

Ilmastoasioissa ajetaan satasta viidenkympin alueilla. Tuntuu sille, että ei nähdä kokonaisuutta? On eriskummallista ja perin oudoksuttavaa, että me suomalaiset maksamme kallista hintaa ja maat, joissa tulee rutkasti päästöjä, voivat olla melkoisia vapaamatkustajia. Suomalaista kuritetaan. Tavallinen kansalainen joutuu maksamaan pitkien matkojen ja kylmien talvien aiheuttamien kustannusten lisäksi kunnianhimoisuudesta ilmastoasioissa.

Juuri tullut Suomen pankin ennustus on huolestuttavaa kuultavaa.  Suomen Pankki ennakoi talouskasvun hidastuvan ensi vuodesta. Myös luottamus tulevaisuuden talouteen horjuu ja pahasti horjuukin.

Suomen kilpailukyky, yrittäjyys ja suomalaiset ovat tämän hallituksen tekemän budjetin maksajina.

Hyvä, uudistunut hallitus, poistakaa edes polttoainaverojen korotukset! Se auttaisi koko Suomea! Budjettikirja tuntuu olevan höttöisellä pohjalla. Pitäisi olla hinta asioille ja millä mikäkin aiotaan rahoittaa. Nyt jää liian paljon auki avoimia kysymyksiä.