Kansalta tulee kysyä mielipidettä EU-tukipaketista

EU:n jäsenyydestä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys lokakuussa 1994. Kyllä -kanta voitti niukasti, vain 56,9:llä prosentilla. Äänestys oli tuolloin varsin täpärä. Nyt koko EU on muuttumassa erilaiseksi. Olisi syytä kysyä kansan mielipidettä. Alkuperäisessä äänestyksessä ei kysytty esimerkiksi sitä, haluammeko euron valuuttana käyttöön.

Tämä hyvä ja järkevä kansalaisaloite siis keräsi hetkessä, voidaan sanoa hetkessä, nuo tarvittavat 50 000 nimeä, jotta eduskunta käsittelee asiaa. Allekirjoituksia tuli siis huomattavasti enemmänkin todella lyhyellä aikaa. Perussuomalaiset puoltavat kansanäänestystä. Ja miksei puoltaisi? Päätös on niin iso asia, että nyt, jos koskaan tulee kansalle antaa valta sanoa mielipiteensä.

Hallituksen tulisi antaa kansalla sille kuuluva oikeus äänestää. Tästä isompaa asiaa ei voi tulla päätöksentekoon. Kansanäänestys on ainoa järkevä ratkaisu tässä tilanteessa.

Kuinka paljon kausityöntekijöiden rokottaminen kuormittaa pieniä kuntia

Olen huolissani, kuormittuuko pienten kuntien terveydenhuolto taloudellisesti tai henkilöstön suhteen kohtuuttomasti, ulkomaisen työvoiman koronatestien vuoksi. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Kasvaako kuntien terveys- ja hoitovelka näiden vuoksi.

Muutamassa viikossa koko viime vuoden määrä testejä

Marjatiloille töihin tuleva ulkomainen kausityövoima testataan koronaviruksen varalta ohjeistuksen mukaan rajalla. Toinen koronatesti on tehtävä kolmen päivän kuluessa tiloilla. Vaihtoehtona on kahden viikon karanteeni.

Pelkästään Pohjois-Savon alueelle tulee noin 5000 ulkomaista kausityöntekijää, joista Suonenjoen alueelle noin kaksi tuhatta. Esimerkiksi Suonenjoella koronatestaukset hoitaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, johon kuuluu Rautalampi ja Suonenjoki. Kuntien asukasmäärä on yhteensä alle 10 000 henkilöä. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä teki viime vuonna yhteensä 2300 koronatestiä.

Nyt ulkomaalaisille kausityöntekijöille pitäisi tehdä saman verran testejä muutamassa viikossa. Yhden testin hinta on 75 euroa. Kausityöntekijöiden testikustannukset Suonenjoen alueella olisivat siten 172 500 euroa ja sen lisäksi tulevat mm. työvoimakustannukset.

Riittääkö kuntalaisille hoitoa ja hoitajia?

Kesän aikana normaalisti pidetään terveydenhuollossa kesälomat ja vastaanotoissa on kesäsulkuja työntekijöiden vähyyden takia. Tiloilla tehtävien testauksien vuoksi terveydenhuollon työvoimaa ei riitä normaaleihin lääkäreiden ja hoitajien vastaanottoaikoihin. Tämän seurauksena kuntalaisten terveys- ja hoivavelka kasvaa entisestään. Ulkomaalaisen työvoiman testaamiskustannukset ovat kohtuuttomat pienille kunnille. Tulisiko valtion korvata täysimääräisesti kaikki koronan testauskustannukset kunnille.

Myydäänkö suomalaiset metsät ulkomaisille yrityksille?

Suomen metsistä on iso osa yksityisten omistuksessa. Myös valtio ja kunnat omistavat metsää. Yhä suurempi osa metsistä kuitenkin on yhtiöiden omistuksessa. Viime aikoina metsätiloja on siirtynyt runsaasti ulkomaisten yhtiöiden omistukseen. Tästä kehityksestä on syytä olla huolissaan. Miten tämä kehitys vaikuttaa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Verotus puunmyynnin osalta on erilainen ja se kohtelee huonommin yksityistä metsänomistajaa kuin yhtiöitä.

Metsätilojen kaupoissa merkittävä osa tiloista siirtyy ulkomaiseen omistukseen

Jo lokakuussa 2019 Yle uutisoi ”kasvottomista sijoittajista”. Yhteisövero on huomattavasti pienempi kuin yksityisen maksama vero puukaupoista. Ylen uutisoi (10/2019) yhteisöveron olevan 20 prosenttia, kun taas vastaavasti yksityiset omistajat maksavat veroa puukaupoista 34 tai 30 prosenttia.

Tein kirjallisen kysymyksen, kuinka aiotaan varmistaa, että suomalaisten metsät säilyvät pääasiassa suomalaisessa omistuksessa ja kuinka aiotaan huolehtia, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät ole verotuksellisesti puunmyynnin osalta jopa paremmassa asemassa kuin yksityinen, metsästään tunnollisesti huolehtiva metsänomistaja.

Härski vaalitemppu Sanna Marinilta

Pääministeri Sanna Marin esitteli puolueensa kuntavaaliohjelman 11.4.2021 ja kertoi, kuinka SDP haluaa jokaiseen kuntaan tasapuolisen omaishoidontuen. Tämä on mielestäni pöyristyttävä vaalitemppu. Tosiasiassa SDP:n johtama hallitus ajaa päinvastaista linjaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ei kertonut kuntavaalitempauksessaan koko totuutta. Ei mainittu, että toisenlainen lakiesitys on jo vireillä. Hallitus ei ole ajamassa yhtenäistä toimintatapaa koko Suomeen ja joka kuntaan omaishoidon osalta. Krista Kiuru (sd) vahvisti 15.2.2021 tekemääni kysymykseen (KK 1038/2020) omaishoidon kohtalosta sotessa kirjallisesti, että omaishoidonasiat siirtyvät päätettäväksi hyvinvointialueille. Kovin näyttää olevan ristiriitaiset käsitykset asioista saman puolueen ministereillä.

Sote-uudistuksen lakiesitys annettiin SDP: n johtaman hallituksen toimesta jo viime vuoden puolella. Toteutuessaan sote- uudistus muuttaa omaishoitoa. Nyt omaishoidosta päättävät kunnat, soten myötä päätöksen teko siirtyisi hyvinvointialueille. Tämä esitys ei todellakaan tarkoita sitä, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi tasapuolinen kohtelu. Eriarvoisuus omaishoidossa jatkuisi.

Omaishoidon tasapuolisuus taataan vain siten, että on yhtenäiset kriteerit koko maassa, eikä vain kuntien tai maakuntien kokoisella alueella. Pidän tärkeänä, että omaishoidontuki saataisiin verottomaksi. Olen tehnyt lakialoitteen tuen saamisesta verottomaksi.

Pidän erityisen paheksuttava SDP:n toimintatapaa omaishoitoa kohtaan. Kerrotaan ennen vaaleja ajavansa tätä asiaa, mutta taustalla onkin jo valmisteilla ihan toisenlainen lakiesitys. Onko tämä nyt näiden vaalien vappusatasen kaltainen haalea lupaus. Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjää. Toivon enemmän arvostusta omaishoitoon ja aitoja tekoja omaishoidon hyväksi myös vaalien välillä.

Kuinka valvotaan mahdollisten testitulosten aitoutta työmatkaliikenteessä?

Tein kirjallisen kysymyksen, miten varmistetaan, ettei työmatkaliikenteen avautuminen ulkomailta ei lisää tartuntoja. Myös väärennettyjen testitulosten pelätään nostavan tartunnat uuteen nousuun. On uutisoitu pimeiltä markkinoilta ostetuista negatiivisista koronatestituloksista ulkomailta. Niiden mukaan Rakennusliitto on ollut huolissaan työmailla paljastuvista tartuntojen ketjuista. Samalla on oltu huolissaan terveysturvallisuudesta, jos työmatkaliikenne avataan liian varhain. Omaehtoinen karanteeni ei kuuleman mukaan rakennuspuolella täysin toimi. Tällä hetkellä maassamme on tuhansia rakennusalan työttömiä, joten onko ulkomainen työvoima tarpeen siinä määrin, mitä sitä rajojemme kautta kulkee?

Paketit pitää saada lähipostista, ei naapurikunnasta

Postin toimintoja on tarjolla asiamiespalveluna kauppojen ja muidenkin liikkeiden tiloissa. Postipakettia ei enää tarvitse välttämättä noutaa erillisestä varsinaisesta Postin toimipisteestä, vaan esimerkiksi paketti voi tulla läheisen kaupan toimitiloihin, joka toimii yhteistyössä Postin kanssa asiamiespisteenä.

Kansalaisilta tulee palautetta, ettei paketti aina ohjaudu lähimpään toimipisteeseen, vaan ohjautumista on tapahtunut jopa eri kuntaan. Samoin on aiheuttanut ihmettelyä, että vaikka lähimmässä paketin hakupaikassa olisi ollut tilaa uusille paketeille, on paketti ohjautunut paljonkin kauemmaksi. Tätä on tapahtunut varsinkin kuntaliitoskunnista ja silloin, kun on tullut käyttöön uusia pisteitä, joista paketteja voi noutaa.

Ajantasaiset tiedot palvelupisteiden paikoista ovat tärkeitä, samoin tiedon välittyminen siitä, onko lähetyksille vapaita paikkoja ja ovatko kaikki täysiä. Moni mieluimmin odottaisi pakettia vähän kauemmin, kuin joutuisi hakemaan sen jopa toisesta kunnasta.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka huolehditaan postin toimipisteiden ajantasaisista tiedoista siten, että kansalaiset saavat Postin palveluita nimenomaan heitä lähinnä olevista paikoista ja siten, ettei henkilön tilaamia lähetyksiä ohjaudu esimerkiksi kokonaan toiseen kuntaan asti haettavaksi, vaikka toimipisteissä myös lähellä olisi tilaa lähetyksille.

Ihmettelen ristiriitaista viestiä poliisien rokotuksista

Tein asianomaiselle ministerille 22.3.2021 kirjallisen kysymyksen operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisien rokottamisesta. Kirjallisessa kysymyksessään kysyin, kuinka aiotaan turvata, että Suomessa poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti.

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi kirjalliseen kysymykseen 13.4.2021. Vastauksessaan ministeri Ohisalo toteaa, että poliisin toimintaympäristö on muuttunut. Poliisit kohtaavat työssään jatkuvasti koronapositiivisia asiakkaita ja poliiseja uhkaillaan tartuttamisella, heitä kohti syljetään ja yskitään.

Ministeri Ohisalo toteaa: ”Poliisille kuuluvien yhteiskunnan kannalta merkittävien tehtävien, kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä lisääntyneiden terveydenhuollon virka-apu tehtävien, hoitamiseksi tulisi poliisin henkilöstö asettaa etusijalle yhdessä riskiryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa rokotusjärjestystä määriteltäessä.”

Poliisihallitus teki 25.3.2021 sisäministeriölle esityksen, että pahimmilla epidemia-alueilla työskentelevälle henkilöstölle annettaisiin rokotukset nopeutetulla aikataululla. Kirjallisen kysymyksen vastauksessaan sisäministeri Ohisalo puolsi poliisihallituksen esitystä ja ilmoitti esittävänsä sen sosiaali- ja terveysministeriölle.

Ihmettelen kuitenkin miksi esim. itäsuomalaiset poliisit jätettäisiin eriarvoiseen asemaan. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ilmoitti julkisuuteen 18.4.2021, ettei poliiseilla ole oikeutta nopeutettuihin rokotuksiin. Tämä vaikuttaa sangen erikoiselle. Eikö hallituksen sisällä vasen käsi tiedä, mitä oikea puuhaa.

Kuinka hallitus ottaa huomioon laajan koronapandemian vaikutukset suurta sote-uudistusta suunniteltaessa?

Ilmettelen sote-uudistuksen kiirettä keskellä koronaepidemiaa. Suomen historian suurinta hallinnollista muutosta valmistellaan pikaisella aikataululla.

Suomea ja koko maailmaa koettelee pandemia, jolla on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuoltoon ja talouteen. Sote-uudistuksen suunnittelun alussa ei ollut tietoakaan maailmanlaajuisen pandemian tulemisesta. Myöskään sotelainsäädännön esityksessä pandemiaa tai sen vaikutuksia ei ole huomioitu.

Koronan vaikutukset ovat taloudellisia, resursseihin vaikuttavia ja terveydenhuollon henkilöstöön vaikuttavia sekä vanhustenhuoltoon vaikuttavia ja monta muuta seikkaa koskettavia. Vaikutukset kuntiin ja sairaanhoitopiireihin ovat erityisen voimakkaat. Suuressa lainsäädäntöuudistuksessa tulee tarkkaan huomioida koronan mukanaan tuoma muuttunut tilanne.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Kysyin myös, minkälaisia laskelmia vaikutusarvioineen on tehty ja aiotaan tehdä koronaepidemian vaikutuksesta sote-uudistukseen.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että kotimaisen käyttökelpoisen kuiviketurpeen ja kasvuturpeen kustannukset pysyvät kilpailukykyisenä Suomessa?

Energiaturvetta nostettaessa, suon maatuneesta pintakerroksesta saadaan kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana, että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta?

Hinnat nousevat?

Olen huolissani kuivike- ja kasvuturpeen hintojen noususta ja tekikin asiasta kirjallisen kysymyksen. Turvetuotannon alasajo tuntuu energian kuluissa. Kun uusien soiden avaamista ei tapahdu, niin kasvualustat ja myös kuiviketurpeet tuodaan todennäköisesti pian kokonaisuudessaan ulkomailta. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä. Se todennäköisesti nostaa hintoja ja myös vähentää Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Hintojen nousu tulee näkymään tuotteiden hinnoissa. Siten kotimaisen tuotannon kilpailukyky heikkenee. Myös MTK on ollut erittäin huolissaan asiasta. Kun energiaturpeen käyttö ajetaan alas, ei pelkkien kuivike- tai kasvualustaturpeen tuottaminen ole kannattavaa. Tämä huonontaa entisestään Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.

Lisää työttömiä ja vähemmän kotimaista tuotantoa

Kauppapuutarhaliiton kyselyssä 90 prosenttia vastanneista ilmoitti lopettavansa toiminnan, jos turvetta ei voisi enää käyttää kasvualustana. Tämä tarkoittaa, että ruukkuyrtit- ja salaatit, kotimaiset kurkut ja yli 40 miljoonaa kesäkukkaa vuosittain tulisikin ulkomailta. Myös työpaikkoja menetettäisiin huomattava määrä.

Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja

Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaisia, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.

Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa, eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen. Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna.

Hapan turve on antiseptista, sitoo ammoniakkia ja kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.

Turpeelle ei ole vaihtoehtoja

Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa. Miten tällainen asia perustellaan ilmastomuutoksella ja vihreillä arvoilla, kun tuloksena on kotimaisen tuotannon alasajoa, eläinten hyvinvoinnista tinkimistä ja ulkomaisen tuonnin lisäämistä ja riippuvuuden kasvattamista ulkomaiseen tuotantoon.