Aikooko hallitus käyttää mahdollisesti virusta kantavaa henkilöstöä vai testataanko enemmän?

Pidän tärkeänä, että koronaan sairastuneet ohjataan karanteeniin ja sairastuneet noudattavat karanteeriohjeita.

Jos hoitohenkilökuntaa ei testata, vaarannetaan sekä henkilökunnan, että riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden terveys ja mahdollisesti jopa henki.

Tämä on iso riski myös kotihoidossa, missä yksi hoitaja käy päivän aikana usean vanhuksen tai sairaan luona ja välillä liikkuu työn luonteen takia ulkona, rappukäytävissä ja muissa julkisissa tiloissa.

Myös hoivayksiköissä ja kotihoidossa tulee olla turvallista työskennellä

Suomi osti Kiinasta maskeja, jotka eivät täytä sairaalakäytön standardeja eli eivät suojaa riittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suojaimia voidaan kuitenkin käyttää hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa niissä tilanteissa, joissa hoitohenkilökunta mahdollisesti kantaa koronavirusta.

On vakavaa, jos mahdolliset viruksenkantajat ovat töissä ja mahdollisesti tartuttavat tietämättään toisia. Hoitohenkilökunnan testaus on tärkeää.

Myös oireettomat voivat kantaa virusta

STT:n Helsingin Sanomissa 8.4. julkaistun uutisen mukaan Ruotsissa Linköpingin yliopistosairaalassa testattiin kaikki leikkausosaston 50 työntekijää koronavirustesteissä. Suurimmalla osalla ei ollut lainkaan tai vain hyvin lieviä oireita. Tästä huolimatta puolet osoittautui testeissä viruksen kantajiksi.

Nyt Suomi osti Kiinasta maskeja, jotka osoittautuivat vääränlaisiksi. Maskeja on uutisoitu kuitenkin käytettävän hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa niissä tilanteissa, joissa hoitohenkilökunta mahdollisesti kantaa koronavirusta.


Kirjallinen kysymys

Tein kirjallisen kysymyksen, aikooko hallitus käyttää hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa mahdollisesti virusta kantavaa henkilöstöä sen sijaan, että testaamalla henkilökunta pikaisesti turvattaisiin henkilökunnan ja hoidettavien mahdollinen säilyminen sairastumiselta.

Levittääkö koneellinen ilmanvaihto koronavirusta?

On olemassa huolestuttavia uutisia tutkimuksista, joiden mukaan koronavirus voi säilyä huoneilmassa jopa 20 minuuttia. Tämä on todellinen uhka.

Covid-19 koronaviruksen leviämistä ole vielä tutkittu riittävästi, mutta leviämistavaltaan samankaltaisen Sars-koronaviruksen todettiin vuoden 2003 epidemian aikana leviävän mm. lentokoneissa ilmanvaihdon kautta.

Onko esimerkiksi ilmanvaihto lämmöntalteenottolaitteissa hygieenistä, jos laite kierrättää osittain samaa ilmaa huoneista toiseen.

Ilmanvaihdon laittaminen suuremmalle ei välttämättä vähennä ilmasta viruspartikkeleita, vaan voi levittää ne tehokkaasti laajemmalle alueelle ja nopeuttaa siten viruksen tartuttavaa leviämistä. Suomessa on käytössä laajalti ilmanvaihtokoneistusta. 

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka Suomessa aiotaan puuttua ja ohjeistaa ilmanvaihdon kautta mahdollisesti leviävän koronaviruksen torjuntaan.

Eihän omaishoitajia unohdeta koronakriisissä

Omaishoitajat työskentelevät pääsääntöisesti riskiryhmien parissa. Omaishoitajat ovat aiheestakin huolissaan läheisistään, omasta terveydestään ja jaksamisestaan. Huolta aiheuttaa myös koronaepidemiassa suojaimien puute. Pulaa on ennen kaikkea suu-nenäsuojuksista. Omaishoitajat joutuvat usein hoitamaan kodin ulkopuolella kauppa- ja apteekkiasioita, lääkärikäyntejä ym.

Varsinkin näissä tilanteissa suu-nenäsuojuksien käyttö olisi perusteltua, jottei omaishoitaja saa tartuntaa ja sitä kautta tartuta hoidettavansa.

Raskas työ

Omaishoitajissa on paljon iäkkäitä, jotka jo pelkästään oman ikänsä puolesta kuuluvat riskiryhmään ja lisäksi hoitavat riskiryhmään kuuluvaa. Omaishoitajien työ on raskasta.

Moni hoitaa omaistaan ympärivuorokautisesti, osa käy hoitotyön lisäksi myös palkkatyössä. Kriisiaikanakin omaishoitajille pitää turvata riittävät tukipalvelut ja riittävästi vapaata, jotta he eivät uuvu kohtuuttoman työtaakan alle.

Kirjallinen kysymys

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä aiotaan tehdä, jotta omaishoitajille riittää suojaimia ja mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä omaishoitajien auttamiseksi ja arjen helpottamiseksi koronaepidemiassa.

Onko Suomen huoltovarmuusvarasto riittävä?

Koronakriisi koskettaa maamme huoltovarmuutta ja varmuusvarastoja niin hoitotarvikkeiden kuin esimerkiksi elintarvikkeiden osalta. Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteessa. Ilman huoltovarmuusvarastoja mm. terveydenhoito ja elintarvikkeiden saanti voi vaikeutua kriisin aikana.

Omavaraisuus

Suomen omavaraisuuden tulee kiinnittää jatkossa entistäkin enemmän huomiota. EU ja kansainväliset yhteisöt ovat osoittaneet koronakriisin aikana sen, että jokainen valtio on käytännössä omillaan. Sen vuoksi omavaraisuutemme tason pitää olla hyvä.

Koronakriisillä on iso ja huolestuttava vaikutus myös maatalouteen.

Jos meillä ei ole riittävästi omaa ruuantuotantoa, elintarvikkeisen saanti kriisien aikana ja huoltovarmuusvarastojen täydentäminen voi vaarantua. Jossain on nostettu jo esille mahdollinen elintarvikepula.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varmistaa Suomen varmuusvarastot ruoan ja muiden välttämättömien tarvikkeiden osalta ja tullaanko varaston määriä nostamaan?

Laajan testauksen hyödyistä on jo näyttöä

Useissa vanhusten hoitokodeissa on ilmennyt koronavirusepidemioita. Sairaaloiden työntekijöitä on sairastunut. Osa viruksen saaneista sairastaa koronan hyvin lievänä tai lähes oireettomana, mutta toimii silti ympäristössään tietämättään tartuttajana. Erityisesti hoitohenkilökunnan, mutta myös muiden testaaminen on tärkeää. Jatkossa olisi tärkeää tunnistaa myös ne, jotka ovat jo viruksen sairastaneet.

Nyt olisi erittäin tärkeää testata ja tunnistaa myös ne, joilla ei ole oireita.

Laajan testauksen hyödyistä on jo näyttöä

Laajoilla testauksilla ja tautiketjujen selvittämisellä on maailmalla saatu hyviä tuloksia. Erityisesti hoitohenkilökuntaa pitäisi testata laajasti. He työskentelevät kriittisissä tehtävissä, eikä sijaisia välttämättä ole taudin edetessä saatavilla riittävästä. Hoitohenkilökunta mm. sairaaloissa, kotihoidossa, vanhustenpalveluissa ja vammaisten hoitoyksiköissä työskentelevät usein juuri riskiryhmien kanssa.

Hoitohenkilökunnan testaaminen pitää olla ensisijaista, jotta suojelemme riskiryhmiä.

Koska koronaviruksessa on vielä paljon asioita, mitä emme tiedä, tulee testausta lisätä. THL:n mukaan vielä ei ole tiedossa, tuleeko taudille immuuniksi. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan Wuhanissa sairaalasta kotiutettuja on testattu uudestaan virukselle positiivisiksi.

Kirjallinen kysymys ministerille

 
Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko hallitus ajatellut aloittaa laajennettua testausta, joilla selvitetään kansalaisten, mutta erityisesti hoitohenkilökunnan osalta mahdollisesti jo koronan tietämättään sairastaneet?


Miksi suomalaiset eivät osaisi käyttää suojuksia?

THL suosittelee suu-nenäsuojusten käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille, sairastuneiden lähikontakteille ja julkisilla paikoilla liikkuville oireisille henkilöille. THL:n mukaan muut eivät todennäköisesti hyödy suojien käytöstä.

Tämä on aika erikoinen ohje, ottaen huomioon sen, että myös oireettomat levittävät virusta.

Viruksen on todettu leviävän jo ennen oireiden tulemista ja uusimpien tietojen mukaan myös oireiden hävittyä. Kevyemmät suojat eivät välttämättä estä henkilöä saamasta tartuntaa, mutta yleensä estävät viruksen kantajaa levittämästä virusta muihin.

Tartuntaketjut eivät ole enää selvillä, joten joukossamme liikkuu henkilöitä, jotka oireettomana ja tietämättään kantavat virusta. Emmekö siis saisi suojien käytöllä viruksen leviämistä tältä osin katkaistua.

Miksi suomalaiset eivät osaisi käyttää suojuksia?

Ohjeet hengityssuojaimien käytöstä vaihtelevat Suomessa ja maailmalla paljon. Jossain maissa kehotetaan käyttämään suojaimia ja joissain taas ei. Yleispäteviä ohjeistuksia ei ole. Julkisuuteen tulleissa tiedoissa viranomaistahot eivät ole suositelleet suojaimien käyttöä kansalaisille, koska niitä ei osata käyttää oikein.

Kansalaisille on jo opetettu käsienpesua ja oikein yskimistä, miksi suojainten oikeaa käyttöä ei voida opettaa.

Tein tästä kirjallisen kysymyksen ministerille, miten ja milloin hallitus on aikonut ohjeistaa tai pyytää jotain tahoa ohjeistamaan kansalaisia käyttämään suu-nenäsuojaimia siten, että siitä on käyttäjilleen ja heidän läheisilleen eniten hyötyä.

Selviääkö suomalainen maatalous?

Olen huolissani suomalaisten maatalousyrittäjien ahdingosta. Tämän kuun aikana alkavat ensimmäiset istutustyöt, joita on aikaisemmin tehty ulkomailta tulleen kausityövoiman avulla.

Tämä tilanne on erittäin huolestuttava. Tämä on huolestuttava maatalousyrittäjien ja Suomen huoltovarmuuden takia. Jos meillä ei ole suomalaisia maatalousyrittäjiä, meillä ei ole suomalaista ruokaa.

Karanteenin pitää koskea myös ulkomailta tulevaa kausityövoimaa

Suomeen tuleva kausityövoima tulee pääosin Venäjältä, Ukrainasta ja Thaimaasta. Nyt rajat on suljettu, eikä ulkomaista kausityövoimaan ole samaan tapaan saatavilla. Ulkomailta tulevien pitää myös noudattaa karanteenia, joten tämänkään takia ulkomainen työvoima ei ole nopea keino.

Jos ulkomailta kuitenkin tulisi työvoimaa, on varmistettava, että karanteeniohjeita noudatetaan. Muuten tulijat tuovat mukanaan todella suuren riskin muutenkin erittäin haavoittuvalle alalle ja maaseuduille, joissa väestö on iäkkäämpää ja terveyspalvelut, varsinkin tehohoito usein kaukana ja rajallista.

Ruuan omavaraisuudesta pidettävä huolta myös kriisin aikana

Nykyisen kaltainen kriisi osoittaa, miten tärkeää on olla omavarainen. Maatalousyrittäjyyttä ei polkaista käyntiin hetkessä. Nyt onkin ensisijaisen tärkeää pitää huoli siitä, ettei yhtään maatalousyritystä päästetä konkurssiin tai lopettamaan toimintaansa sen takia, ettei Suomessa pystytä tekemään sellaisia päätöksiä, että työttömät, lomautetut ja loma-aikoina opiskelijat saataisiin maatiloille kausitöihin.

Suomesta löytyy tekijöitä

Kausityöntekijöitä on vuosittain ollut noin 16 000. Suomessa oli helmikuussa 248 100 ihmistä työttömänä. Koronatilanteen takia maaliskuun lopussa oli uusia työttömiä 5 990 ja uusia lomautettuja 17 215. Yli 300 000 suomalaista työntekijää on tällä hetkellä tai on ollut YT-neuvotteluissa koronavirustilanteen vuosi.

16 000 kausityöntekijän rekrytoiminen Suomesta ei voi olla mahdotonta, mikäli työn tekeminen tehdään kannattavaksi myös suomalaisille työttömille ja lomautetuille.

Työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa, myös kausityön

Monella työttömällä on kynnys lähteä toiselle paikkakunnalle työn perässä, varsinkin kun kyseessä ei ole vakituinen työpaikka. Intoa lähteä maatalouden kausitöihin laskee myös alan matala palkkataso. Työttömyyskorvausten tai toimeentulotuen maksaminen ei sekään ole halpaa. Tässä hallitus voisi ottaa aktiivisen roolin ja miettiä yhdessä opposition kanssa keinoja, joilla helpotetaan lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista ilman kohtuutonta byrokratiaa, karensseja ja niin, että se on kannattavaa.

Sanonpahan vuan

Muutama viikko sitten tuskin kukaan osasi arvata näin suurta lamautumista. Koronan vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Suomi on kriisissä. Koko maailma näyttää olevan kriisissä. Tästä selvitään yhteistyöllä ja joustavuudella sekä keskittymällä olennaiseen. On yritettävä estää, ettei tartuntojen määrä kasva räjähdysmäisesti. Näin terveydenhuollon kapasiteetti riittää paremmin. Lääkehuollon turvaaminen on tärkeää.

Eduskunnassa on yhteisymmärrys, että voimavaroja tulee laittaa koronatilanteen kuntoon hoitamiseen. Tilanteen rauhoituttua tarvitaan isosti resursseja monenlaiseen jälkihoitoon.

Mahdolliset liikkumisen rajoittamiset ja rajojen sulkemiset sekä muut toimenpiteet ovat tärkeitä toimenpiteitä. Perussuomalaiset ihmettelevät tosin hallituksen linjausta, että turvapaikanhakijoita saa edelleenkin tulla rajan yli. Monet maat ovat tuntuneet ottaneen tähän ankaramman linjan. Nyt on keskitettävä voimavarat nimenomaan Suomen ja suomalaisten selviämiseen.

Kun poikkeustila on ohi, tarvitaan aikaa ja rahaa asioiden normalisoimiseen. Perheiden toimeentulossa korona tulee näkymään. Yritysvaikutukset tulevat olemaan valtaisat. Näin suurella asialla voi olla vaikutusta eläkeasioihin ja vakuutuksiin.

Nyt on tärkeää laittaa oman maamme kansalaiset ja oma Suomemme etusijalle. Eurot tarvitaan nyt kotimaassamme järkeviin kohteisiin.

Tästäkin selvitään

Miksi koronatestejä ei tehdä enemmän?

Kansanedustajana, Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä ja farmaseuttina kummastelen tehtävien koronatestien määrän vähyyttä. Hallitus on tuonut esille, että testejä tehdään infektiolääkärin suosituksen mukaan.

Pidän tärkeänä, että testejä tehtäisiin reilusti tarvittaessa. Kaikkia altistuneita ei automaattisesti testata. Ei myöskään terveydenhuollon henkilökuntaa. Tämä voi olla melko riskialtista.

Liian monimutkainen systeemi

Toivoisn, että testiin pääseminen olisi yksinkertaisempaa. Nyt infektiolääkärin on hyväksyttävä, että epäily sairastumisesta täyttää kriteerit. Testin tekemiseen pitää olla vankat perusteet ja riittävä altistus. Ruotsissa testejä on tehty enemmän.

Kuinka voidaan olla varmoja, ettei henkilö ole altistunut tartunnalle, kun Suomessakin on todettu paljon sairastuneita? Paljonko on sairastapauksia, joita ei tiedetä? Eräiden lähteiden mukaan itämisaika on 2-12 päivää ja oireet voivat vaihdella. Testejä on mahdollista tehdä julkisella ja yksityisellä terveydenhuollon puolella.

Testien riittävyys varmistettava

Virus on vakavin heikkokuntoisille ja sairaille.

Kuitenkaan Suomessa ei automaattisesti testata hoitohenkilökuntaa. Olisi ehkä aika miettiä testauksen tarpeellisuutta varsinkin kriittisessä kunnossa olevin potilaiden ja heikkokuntoisten vanhusten hoitotyötä tekevän henkilöstön osalta.

Toivoisin, että testeihin pääsy olisi vaivatonta ja testejä tehtäisiin enemmän. Ilman testausta ei voi tietää tartunnan saaneiden määrää. Pidän tärkeänä, että testien riittävyys suomalaisille varmistetaan. On äärettömän tärkeää suojata hoitohenkilöstöä altistumasta virukselle.

Rokotteen ja lääkkeiden kehittäminen tärkeää

Apteekissa 25 vuotta farmaseuttina toimineena pidän ehdottoman tärkeänä lääkkeen kehittämistä virukseen. Lääkettä tai rokotetta ei vielä ole. Tartuntataudeissa henkilö saa lääkkeensä maksutta. Kun koronavirukseen kehitellään lääke, tulisi sen olla maksuton sairastuneelle.