Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen.

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat ankaran karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Tuntuu sille, että maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys. Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa.

Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla?

Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut. Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa?

Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Mitä EU:n siirtolaisten taakanjakoesitys tulee suomalaisille maksamaan?

Torstai 1.10.2020 eduskunnan kyselytunnilla Perussuomalaiset kysyivät hallitukselta kantaa Euroopan komissionsiirtolaisuutta koskevaan taakanjakoesitykseen.

Suomessa on euroalueen kalleimmat elämisen kustannukset, olemme yhä enemmän velkaantuva maa ja kärsimme koronakriisin takia massatyöttömyydestä. Miksi emme keskittäisi tukea valvotuille pakolaisleireille, jossa voisimme auttaa oikeasti hädänalaisia naisia ja lapsia?

Ihmettelen mistä löytyy rahat vielä uusille siirtolaisille. Toimeentulotuen saajista on tällä hetkellä noin 30 prosenttia maahanmuuttajia, pääkaupunkiseudulla yli 50 prosenttia. Kenelle hallituksen mielestä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja suomalaisten kustantama sosiaaliturva on oikein tarkoitettu: suomalaisille vai joillekin muille?

Ministeri vastasi

Vastauspuheenvuoron piti tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikko (kesk). Vastauspuheenvuorossaan hän kommentoi Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-ahon aiempaa välihuutoa ja Perussuomalaisten politiikkaa koskien kehitysapua.

Nykyään näyttää olevan lähes tapa, että ministerit eivät vastaa kyselytunnilla opposition kysymyksiin, vaan keskittyvät moittimaan oppositiota tai heidän politiikkaansa.

Lakialoite terveydenhuollon maksukattojen yhdistämisestä

Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot eli vuosiomavastuut on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi. Sairastamisen kustannukset eivät saa olla kenellekään hoidon ja hoivan este.

Paljon sairastavalle voi tulla maksettavaa jopa 1 560, 66 euroa jo heti tammikuussa

Vuonna 2020 kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on 683 euroa, lääkkeiden vuosiomavastuu on 577,66 euroa ja matkakatto eli hoito- tai sairaalamatkojen vuosittainen omavastuu 300 euroa. Kaikki maksukatot juoksevat erikseen, joten paljon sairastavalle voi tulla maksettavaa yhteensä 1 560, 66 euroa jo heti tammikuussa.

Vaikeus selviytyä sairastamisen kustannuksista näkyy ulosotossa

Sosten selvityksen mukaan vuonna 2018 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua, ja määrä on kasvussa. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta.

Monen pitkäaikaissairaan on pakko turvautua toimeentulotukeen aina vuoden ensimmäisinä kuukausina. Kelan terveydenhoitomenoihin myönnetty toimeentulotuki kohdentuu etenkin lääkekuluihin.

Yhteinen 12 kuukauden ajanjaksolla kertyvä maksukatto tulee sitoa takuueläkkeen tasoon

Takuueläkkeen määrä on tällä hetkellä 835,00 euroa. Erillisistä maksukatoista aiheutuvien kokonaismaksurasituksen pienentäminen olisi tarpeellista ja perusteltua ikääntyneiden ja pienituloisten asiakkaiden näkökulmasta.

Koska matkakatto on huomattavasti pienempi, kuin lääke- tai terveydenhuollonmaksukatto, tulee erilliset maksukatot kuitenkin säilyttää ja niitä tulee seurata jatkossakin myös erikseen. Asiakkaan maksukaton täytyttyä maksukatto olisi voimassa 12 kuukauden ajan. Jos maksukatto ei täyty, olisi voimassa normaali kalenterivuoden mittainen kertymäaika.

Nyt asiakkaan maksukatto voi täyttyä vaikka vasta vuoden lopussa ja uusi kertymäaika alkaa heti seuraavan vuoden alusta. Paljon palveluita käyttävät eivät ole tasavertaisessa asemassa.

Kela hoitamaan seurantaa

Kelan tulisi hoitaa maksukattojen seurantaa keskitetysti ja asiakkaalle olisi ilmoitettava maksukaton täyttymisestä. Kelan tulisi myös huolehtia, että edunsaajan saa hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti.

Yhtenäisen maksukaton toteuttamisen edellytys on toimiva ja reaaliaikainen sähköinen järjestelmä, jossa on varmistettu tiedon kulku mm. Kelan, kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Tällä hetkellä tällainen on jo Kelan ja apteekkien välillä.

Jätin 24.9.2020 lakialoitteen maksukattoihin liittyvän lainsäädön uusimisesta. Lakialoite tulee myöhemmin eduskunnan käsittelyyn.

Vihreiden kannabisajattelu on vastuutonta

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) haluaa, että huumeiden käytöstä ei rangaistaisi. Ministerin kanta on hyvin vastuuttoman ja pelottavan tuntuinen.


Vihreiden puoluekokous on päättänyt tavoitella luopumista kannabiksen käytön rangaistavuudesta

Vihreät tavoittelevat myös, että pieniä määriä saisi pitää hallussaan ja jopa kasvattaa kannabista omaan käyttöönsä ilman pelkoa rangaistuksista. Tämä on erittäin vakava suunta, jolle vihreät ovat innokkaasti lähteneet.

Sisäministerin huumemyönteisyys tuntuu hälyttävälle. Sisäministeri vastaa kansalaisten turvallisuudesta. Tämän alaisuuteen kuuluu poliisi ja rajavalvonta. Voiko siis huumemyönteinen sisäministeri olla tehtäviensä tasalla?

Miten käy kansalaisten turvallisuuden?

Jo nyt Suomessa huumeongelma lisääntyy koko ajan. Perheissä on ongelmia ja yhä nuoremmilla on ongelmia huumeiden takia. Huumeongelmaa ei ole saatu Suomessa riittävästi hoidettua kuntoon.

Huumeiden aiheuttamien ongelmien hoitoon ei ole riittävästi rahoitusta edes nyt.  En usko, että vihreiden idea kerätä veroja huumeista ja rahoittaa sillä haittakäytön hoitamista on järkevää. On erittäin outoa, jos Suomen huumeongelmaa yritettäisiin hoitaa sillä, että huumeiden käyttö laillistetaan. Laillistaminen päin vastoin lisäisi ongelmia.

Turvallisuudesta vastaava ministeri Ohisalo, miten estätte, ettei muu huumeiden käyttöön liittyvä rikollisuus lisäänny?

Huumeita ei tule laillistaa. Miedoista huumeista yleensä siirrytään vahvempiin ja ongelmat syvenevät. En voi ymmärtää turvallisuudesta vastaavan ministerin arvopohjaa näin vakavassa asiassa.

Toimenpidealoite vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi tulee helpottaa

Monissa kunnissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Useat vapaa-ajan asunnolla aikaansa viettävistä henkilöistä pohtivat vapaa-ajan asuntonsa muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Korona-aika on lisännyt etätyötä ja haja-asutusalueen arvostusta.  Olisi järkevää ja asukasystävällistä helpottaa vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Tarvittaisiin myös valtakunnallinen ohjeistus kunnille.

Kuntien käytännöissä eroja

Koska rakennuksen käyttötarkoitus on määritelty ja hyväksytty rakennusluvassa, ei asunnon omistaja voi vapaasti määritellä tai muokata jälkikäteen asunnon käyttötarkoitusta. Kesämökille ei voi muuttaa vakituisesti ilman lupamenettelyä. Käyttötarkoituksen muuttaminen vaatii joko rakennusluvan tai poikkeamispäätöksen. Tämä määritellään Maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta kunnat tekevät itse päätökset poikkeusluvista.

Kaikissa kaupungeissa tai kunnissa käyttötarkoituksen muuttaminen ei onnistu helposti, vaan kunnissa on eroja. Osa kunnista vaatii, että vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus muutetaan vakituiseksi asunnoksi, kun taas osa kunnista hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla ilman käyttötarkoituksen muuttamista.

Se mikä kiinteistöverossa menetetään voi tulla toisaalla takaisin kunnille

Kiinteistöveroissa on yleensä vaihtelua vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon osalta. Toisaalta mahdollisuus muuttaa vapaa-ajan asunto vakituiseksi asunnoksi voisi tuoda paikkakunnalla lisää vakituisia asukkaita, vaikka se vähentäisikin kunnassa kiinteistöveron tuottoa.

Vapaa-ajan asunnossa vakituisesti asuvat ovat tällä hetkellä irtolaisia

Jos henkilö asuu vapaa-ajan asunnossa ilman että se on muutettu vakituiseksi asunnoksi, hänet voidaan luokitella Maistraatin tiedoissa kunnassa vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmään eli irtolaiseksi. Tällöin tavallisten asioiden hoitaminen voi hankaloitua.  Saako asukas lainaa, laajakaistaliittymää, Kelan asumistukea tai edes kirjastokorttia? Ei todennäköisesti ainakaan ilman erillisiä selvityksiä.

Jätin toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi helpotetaan ja asiasta tehdään valtakunnallinen ohjeistus kunnille.

Kuntalaisilta on tullut palautetta vesi- ja viemäriverkostoasioissa

Moottorikelkkareittiasiat ja maanomistus puhuttavat. Kiinteistöverot ja vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi ovat ajoittain tapetilla. Polttoaineverojen korotus on haja-asutusalueella monia kiukuttanut.

On oikeastaan aika kummallista, että vesi- ja viemäriverkostoon ikään kuin voidaan vesihuoltolain toiminta-aluepykälän kautta pakottaa liittymään talouksia, vaikka olisi asianmukaiset systeemit jo aiemmin rakennettu. Varsinkin se tuntuu oudolta tapauksissa, jos kiinteistö ei ole edes taajamassa tai pohjavesialueella.

Pohjois-Savossa toimii myös erilaisia vesiosuuskuntia. Vesiosuuskunnat rakentavat vesi- ja viemäriverkostoja. Verkostojen rakentamisessa on tärkeää kuulla kuntalaisia. Maastossa ei tule aloittaa työskentelyä, ennen kuin luvat kaikilta maanomistajilta ovat.

Sopimuskulttuureissa tuntuu olevan isoja eroja. Kaikki osuuskunnat eivät kuuleman mukaan näytä käyttävän MTK:n ja Kuntaliiton tekemää sopimuskaavaketta sopiessaan asioista maanomistajien kanssa. Korvaukset, sopimuksen vastuut ja varsinkin se, kuka vastaa kuluista, jos putkia joudutaan maanomistajan tarpeesta siirtämään, kannattaa sopia yksityiskohtaisesti.

Kuntalaisten tulee saada vettä. Samalla on tärkeää, että asiat tehdään oikein maanomistajien kanssa. Olen saanut kysymyksiä kuntalaisilta korvauksiin, sopimuksiin ja muihin käytäntöihin liittyen.

Varsin läheltä seuranneena, haluaisin painottaa avoimuuden tärkeää merkitystä vesiosuuskuntien toiminnassa. Luin taannoin hyvin mielenkiintoisen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Pro gradu -tutkielman (Kari Nykänen), joka käsitteli johtamisen haasteita vesiosuuskunnissa.

Moottorikelkkailureitit ovat puhuttaneet Nilsiässä ainakin yli kymmenen vuoden ajan. Jo Nilsiän kunnan aikaan ja samoin Kuopion liitoksen jälkeen reittien virallistaminen on ollut tapetilla. Maanomistaja saa mielestäni hyvin pienen korvauksen siitä, että reitti tehdään rasitteeksi tilalle.

Pohjois-Karjala on ratkaissut asian toisin, ja siellä ylläpidetään uria kelkkailijoiden maksaessa väylän käytöstä. Kuopiossa kulut, ylläpito ja reitin perustaminen, otetaan kunnan yhteisestä kassasta. Olisiko Kuopiossa aika pohtia tätä toisenlaista toimintatapaa? Varsinkin, kun korona tekee talouteen ison loven.

Eräs innoittaja, miksi läksin mukaan politiikkaan oli moottorikelkkailu. Ajattelin silloin niitä asioita pohtiessani: ”Eihän nämä asiat näin voi olla.” Muistan mielenkiintoisen neuvottelutilanteen kaupungintalolla virka-ajan jälkeen.

Toivoisin, että Kuopio näkisi mahdollisuutena sen, että vapaa-ajan asuntoja voitaisiin muuttaa vakituiseksi asunnoksi tarvittaessa. Nythän se ei käytännössä oikein onnistu. Silloin tällöin tätä kysytään. Se olisi asukasystävällisyyttä.

Liitoskuntien palveluita ei pidä supistaa tarpeettomasti

Olen huolissani Juankosken poliisiaseman lupapalvelujen sulkemisesta vuoden 2020 loppuun asti. Jatkosta ei ole tehty päätöstä. Poliisiaseman lupapalveluiden sulkemista perustellaan koronakriisillä, koska lupapalveluiden odotustilat ovat ahtaat.

Lupapalveluiden asiakaspalvelu on hoidettu kaksi kertaa kuukaudessa yhtenä päivänä viikossa Kuopion poliisiaseman henkilökunnan avulla.

Palveluille on kysyntää

Juankoskella on ollut kysyntää erityisesti henkilökorttien uusimisille.  Lähimmät poliisin lupapalveluita tarjoavat poliisiasemat sijaitsevat Kuopiossa, johon on matkaa 62 km, Outokummussa, johon on matkaa 60 km ja Iisalmessa, jonne on matkaa 96 km. Asiointimatka voi olla varsinkin autottomalle ja iäkkäälle hankala.

Katoaako liitoskuntien palvelut?

Palvelut keskittyvät entistä enemmän suurempiin keskuksiin. Jos maaseudulla ja haja-asutusalueilla ei ole tiettyjä palveluita, ihmiset eivät pysty asumaan tai yrittämään siellä. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Ikääntyvän väestön voi olla hyvin vaikeaa hakea palveluita kaukaa. Juankosken kaupungista tuli vuonna 2017 osa Kuopion kaupunkia kuntaliitoksen myötä. 

Myös Juankosken poliisiaseman lupapalvelut olisi mahdollista avata koronaturvallisesti muuttamalla palvelu toimimaan vain ajanvarauksella.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin, onko Juankosken poliisiaseman lupapalvelut mahdollista avata uudelleen toimimaan kuten aikaisemmin, kahtena päivänä kuukaudessa esimerkiksi ajanvarauksella ja miten Juankosken poliisiaseman normaali toiminta jatkossa turvataan samalla palvelutasolla kuin aiemminkin.

Vihdoinkin maskisuositus!

Olen ollut huolissaan STM:n ja THL:n kannasta maskisuositukseen jo pitkään. Olen tehnyt asiasta useita kirjallisia kysymyksiä ministereille. Miksi tämän suosituksen antaminen kesti näin pitkään, kun on kuitenkin näyttöä, että maski toimii hyvänä lisänä turvavälien, yskimishygienian ja käsien pesun lisänä.

Jo keväällä lukuista maat tekivät maskisuosituksia tai maskipakkoja. Nyt maskeja suositellaan käytettäväksi mm. joukkoliikenteessä, koronatestiin matkalle oleville, riskialueilta saapuvien siirtyessä karanteeniin. Sen lisäksi kasvomaskeja voi käyttää alueellisen viranomaisten suositusten perusteella myös muissa tilanteissa, joissa ei pysty noudattamaan turvavälejä.

Turvavälejä ei aina pysty noudattamaan

Pakollisissa asioinneissa, työmatkoilla tai kaupoissa turvavälien noudattaminen saattaa olla mahdotonta. Osa koronatartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä, eikä ihminen itse ole tällöin tietoinen tartunnastaan ja siitä, että voi tartuttaa muita.  Virus voi tarttua jo muutama päivä ennen oireiden alkua.

Maskeista on hyötyä

Vaikka maskien hyödyllisyydestä on edelleen viranomaisilla epäselvyyksiä, on jo maalaisjärjellä pääteltävissä niiden hyödyllisyys. Jos maskeista ei olisi hyötyä, miksi niitä käytetään terveydenhuollossa mm. leikkaussaleissa? Jos normaalissa flunssassa nenäliinaan aivastaminen estää pisaroiden leviämisen, niin varmasti pääsääntöisesti pisaratartuntana tarttuva koronavirus ainakin osittain pysähtyy kasvoilla olevaan maskiin. Pääsääntöisesti maski siis estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa.

Voidaanko maskisuosituksella välttää yhteiskunnan sulkeminen?

Tarvitsemme nyt kaikki keinot käyttöön, jotta kevään tilanne ei toistu. Jos pystymme tällaisilla keinoilla auttamaan sitä, ettei yhteiskuntaa tarvitse sulkea, on meillä huomattavasti nopeampaa toipua korona-aallosta.

Mitä enemmän meillä on toimintakykyisiä yrityksiä koronan aikana, sitä enemmän työpaikkoja säilyy ja sitä paremmin palautuminen normaaliin tapahtuu koronan jälkeen.

Miksi yrittäjä joutuu maksamaan työntekijöilleen koronatestauksen itse, jos käyttää omaa työterveyshuoltoa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronatestauskriteerien mukaan näyte koronatutkimusta varten tulee ottaa kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa.

Lain mukaan koronatutkimus on maksuton

Näin on, mikäli testi tehdään julkisessa terveydenhuollossa. Koronatestejä on saatavilla myös työterveyshuollon kautta, mutta ne ovat maksullisia. Työterveyshuoltopalveluista aiheutuvat koronatestausten kustannukset ovat siis työnantajan vastuulla.

Maksuton koronatestaus olisi tervetullut tuki yrittäjille

Monien yrittäjien talous on heikentynyt koronan vaikutuksesta. Yrittäjien tulisi saada täysi korvaus yksityisellä työterveysasemalla tehdyistä työntekijöiden koronatesteistä. Nyt testi on maksullinen. Testin maksullisuus voi myös hidastaa työntekijän testaukseen lähettämistä, mistä voi muodostua riski tartuttavuuden kannalta. Tämä helpottaisi myös julkisen puolen paineita testauksessa ja testauskapasiteettia riittäisi paremmin niille, joilla ei ole työnantajan tarjoamaan työterveyshuoltoa.

Koronatestauksiin tulee olla helppo ja nopea tarvittaessa päästä.

Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä. 

Nopeus, helppous ja toimivuus takaavat sen, että koronan leviämistä saadaan hillittyä myös työpaikoilla. Yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan koronatesteihin pääsy ei ole aina ongelmatonta. Jos testiin pääsyä ja testin tulosta voi joutua odottamaan jopa viikon, aiheuttaa se yrittäjille merkittäviä lisäkustannuksia.

 Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä.

Kirjallinen kysymys

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Ministerin vastauksen mukaan asiaan ei näytä olevan tulossa muutosta.

Vain perussuomalaisilla selkeä kanta

Suomi on nyt erittäin vakavassa paikassa. EU-neuvottelut ja rahojen järjestelyt aloittivat vaarallisen suunnan. Tästä on puhuttu ihan liian vähän. On huolestuttavaa, että EU menee suuntaan, jossa otetaan yhteisiä velkoja. Lisäksi jaetaan jopa rahaa lahjaksi ja harrastetaan yhteistä verotusta.

Puolueista perussuomalaiset tuntuu olevan ainut puolue, joka selkeästi vastustaa liittovaltiokehitystä. Perussuomalaisten suunta liittovaltiokehitykseen on ollut koko ajan selkeä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati eduskuntaa koolle kesällä näin tärkeän asian tiimoilta. Sen jälkeen myös kokoomus huomasi vaatia puolueiden keskustelua asioista.

Hannu Hoskonen (kesk.) kirjoitti (30.7.) ansiokkaasti tuhoisasta EU:n kehityksestä. Olen edustaja Hoskosen kanssa samaa mieltä. Tämä EU:n yhteisvelkoihin sitoutuminen on äärettömän huono asia. EU:n suunnan muutoksesta on ollut avoimesti huolissaan myös toinen konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.). Miksi keskusta kuitenkin ajaa vihervasemmistolaisittain EU:n liittovaltiokehitystä? Miksei keskusta huomioi pitkäaikaisten konkaripolitiikkojen huolta asiasta?

Mistä hallitus, jossa keskusta on mukana, aikoo ottaa ne EU:lle lahjaksi annettavat rahat? Olisiko keskustan jo aika kääntyä perussuomalaisten linjoille EU:n liittovaltiokehityksessä? Perussuomalaiset ovat liittovaltiokehitystä vastaan. Jos EU:sta tulee liittovaltio, on se Suomelle hyvin tuhoisa tie. Kyllä Suomi on nyt laitettava etusijalle!