Kategoria: Verotus

Onko kotitalousvähennys vain varakkaille?

Kotitalousvähennyksen veroedun heikentäminen tuntuu olevan hyvin heiveröisesti perusteltu. 

Tämä kotitalousvähennys nimenomaan on mahdollistanut kodin pieniä remontteja. Samoin tämä on auttanut hoito- tai hoivatyön teettämisessä kotiin.  Tähän voidaan lukea esimerkiksi vammaisten ja lasten hoitoa. Samoin pukeminen, syöttäminen ja peseminen mainitaan verohallinnon ohjeissa. Kuten myös kauppa-asioilla tai apteekissa käynnit.

Suosittelen tutustumaan verohallinnon ohjeisiin tarkemmin koti-talousvähennyksen osalta.  Vero.fi -sivuilla kerrotaan sanatarkasti merkittäviä ohjeistuksia: ”Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairasvakuutuksen    sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa”. Eli kyseessä ei todellakaan ole vain hyvätuloisten etu, vaan se voidaan huomioida monella tapaa.

Toki olisi hyvä, jos hallitus muuttaisi kotitalousvähennyksen käyttöoikeuden jaettavaksi isommissa menoerissä usean vuoden ajalle. Näyttää  tämän hallituksen ajama linja kotitalous-vähennyksen osalta olevan toisenlainen. Valitettavasti tässäkin hallitus unohti Suomen työllisyyden parantamisen, paitsi lisäämällä omia avustajiensa määrää runsaasti.

Suomessa aitoja ekotekoja ovat ne, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus

Budjettiin esitetään polttoaineen veronkorotuksia. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys. Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa.

Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitän avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla?

Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut. Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus?

Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa? Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin.

En kannata polttoaineveron korotuksia, enkä valtion omaisuuden myyntiä

Budjettikeskustelu käy vilkkaana. Mihin on rahaa ja mihin ei? Perussuomalaiset eivät hyväksy polttoaineen veronkorotuksia. Korotukset tulevat vaikuttamaan pitkien etäisyyksien Itä-Suomessa. Ihmiset tarvitsevat autoja.


Hallitus on lupaillut kevennyksiä pienituloisille tuloverotukseen. Tosin tuntuu siltä, että sitten luvattu helpotus otetaan reilusti takaisin polttoaineveron kiristyksenä.


Polttoaineveron korotukset tulevat vaikuttamaan moniin hintoihin. On selvää, että ihmiset tarvitsevat kulkea paikasta toiseen. Samoin tuotteet ja tavarat kuljetetaan pääasiassa kumipyörillä perille asti. Kuljetuskustannusten nousu tullee näkymään hinnoissa.


Mitä tämä korotus vaikuttaa suomalaiseen maatalouteen ja kotimaiseen ruoan tuotantoon? Onkohan hallitus laskenut tätä? Paljonko lisäkustannuksia tulee maatiloille polttoaineen veronkorotuksista? Ilman kotimaista tuotantoa ei ole kotimaista lähiruokaa.


Toki budjetissa ihmetyttää myös reilu velan ottaminen, joka on jopa kaksi miljardia. Valtion omaisuutta suunnitellaan lisäksi myytävän miljardin edestä. Kuulostaa erittäin ikävälle, varsinkin kun budjetissa olevia euroja tuntuu valuvan kohtuuttomasti ulkomaille.
En kannata polttoaineen veron korotuksia, enkä ole ollenkaan innostunut valtion omaisuuden myynnistä tässä tilanteessa.

Puukaupan verot pitäisi suunnata toisin

Puukaupalla on merkitystä myyjälle ja ostajalle. Vaikutusta on myös verottajalle. Entäs jos puun myynnistä valtion kassaan kilahtavat verot ohjattaisiinkin toisin? Voisi pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, jossa puukaupan tuomat veroeurot kohdennettaisiinkin valtion sijasta suoraan siihen kuntaan, jossa metsä sijaitsee.

Paljon puhutaan metsänomistuksen kaupungistumisesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että iso osa nykyisistä metsänomistajista asuu kaupungeissa. Metsä voi sijaita eri puolella Suomea ja kokonaan eri kunnassa. Jos puukaupasta tulevat veroeurot kohdennettaisiin siihen kuntaan, jossa metsä sijaitsee, hyödyntäisi se suoraan kyseistä aluetta. Tämä voisi elävöittää metsäpinta-alaltaan suuria kuntia.

Tosin uskallan epäillä, että kaikki suuret kaupungit eivät ehkä olisi saamaa mieltä verojen kohdentamisesta. Kuitenkin asiaa kannattaisi pohtia samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta yhteiskunnallista asiaa.

Suomen laaja-alaisuutta ja harvaanasutusta hyödyttäisi myös se, jos liikenteestä perittävät maksut ja verot kohdennettaisiin enemmän tiestön kunnossapitoon. Varsinkin pienempi tieverkosto tarvitsisi koko ajan kipeästi lisää rahoitusta. On metsänomistajankin etu, että se kunta ja alue, jossa metsä sijaitsee, säilyy elinvoimaisena. Maan ja metsän arvolle on hyväksi, että alue voi hyvin ja tiestö on kunnossa. Joten verotulojen mahdollista myönteistä merkitystä ei kannata väheksyä.