Hoitajamitoituksen viivyttely harmittaa

Puolueet korostivat hoitajamitoituksen tärkeyttä ennen vaaleja. Kun asian käsittelyn aika tuli, kaikki ei mennytkään oletetun ja luvatun selkeästi. Hallituksen esityksessä hoitajamitoitus tulisi täysimääräisesti voimaan vasta huhtikuussa vuonna 2023. Tähän on vielä monta vuotta, eli vastuu taitaa siirtyä seuraavalle hallitukselle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru korosti aiemmin, että kuinka helpon nopeasti hoitajamitoitus olisi lakiin toteutettavissa. Vain yhdellä lauseella. Näin ei käynytkään, vaan nyt puhutaan pitkäaikaisesta porrastuksesta. Tietynlainen siirtymäaika on koronaviruspandemian vuoksi perusteltua. Mutta näin pitkä siirtymäaika ei ole.

Perussuomalaiset korostavat hoitajamitoituksen kuntoon saattamista pikimmiten. Esitimme, että sitova 0,7 henkilöstömitoitus on otettava käyttöön vuoden 2021 alusta. Samoin rahoitus tulisi tähän osoittaa talousarviossa.

Perussuomalaiset harmittelevat, ettei tähän löytynytkään nyt rahaa laittaa asia joutuisasti kuntoon. Me esitimmekin, että mitoitus olisi tullut voimaan ensi vuoden alusta. Perussuomalaiset pitävät hoitajamitoituksen kuntoon laittamista erityisen tärkeänä.

Hallitus halusi laittaa lisätalousarviossaan jopa 300 miljoonaa ilmastorahastoon, mutta hoitajamitoituksen kuntoon laittamisen rahoitukseen tuntuu olevan vaikeampi löytää rahoitusta. Lakiesityksessä oli toki hyvääkin, mutta aikataulu jätättää harmillisen pahasti. Jätettiinkö taas vanhukset odottamaan vuosiksi tätä asiaa?

Tarvitaan uusia toimia, jotta väkivaltaista mellakointia poliisia vastaan ei jatkossa tapahdu

Helsingin Hietaniemessä oli juhannuksena mittava poliisioperaatio. Kahden nuorisojoukon välisestä tappelusta yksi henkilö otettiin poliisin haltuun. Kun häntä kuljetettiin poliisiautolle, alkoi aggressiivisesti käyttäytynyt nuorisojoukko piirittää poliisipartioita, heittää kiviä ja pulloja ja ampua ilotulitusraketteja kohti poliisia ja poliisiautoja. Suomessa näin suuria poliisia vastaan osoitettuja tilanteita ei ole juurikaan aiemmin ollut.

Paikalle tarvittiin noin 30 poliisipartiota

Poliisi kertoo joutuneensa käyttämään tilanteessa kaasusumutinta varoitettuaan joukkoa ensin useita kertoja. Kukaan nuorista ei loukkaantunut tilanteessa. Muutama poliisi sai jonkinasteisia vammoja raketeista ja ainakin kuusi poliisiautoa vaurioitui. Myös yksityishenkilöiden autoja vaurioitui yhteensä kolme. Autoista on rikkoutunut ikkunoita ja niissä on lommoja.

Poliisi huolehtii turvallisuudesta ja järjestyksestä. On tärkeää, että poliisin toimintaan panostetaan riittävästi resursseja ja toiminta turvataan.

Poliisia väkivaltaisella vastustamisella voi olla ikäviä seurauksia nuoren loppuelämään

Kaikki kiinni otetut viisi henkilöä olivat miehiä ja alle 18-vuotiaita. Tutkinnan rikosnimikkeeksi ovat tarkentuivat tässä vaiheessa virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja vahingonteko. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta harvoin selviää pelkillä sakoilla. Yleensä rangaistusasteikko lähtee ehdollisesta vankeudesta. Tapaukset ovat vakavia, koska väkivallan kohteena on virkamies.

Viranomaisilla on laissa poikkeuksellisen vahva suoja fyysiseen koskemattomuuteen, sillä lain tarkoituksena on suojella viranomaistoimintaa ja tarjota työrauha. Suoja ei koske vain poliiseja vaan kaikkia julkisen vallan käyttäjiä kunnan ja kirkon virkamiehistä tuomareihin.

Suomessa on hyvin koulutettu poliisi

Suomalainen poliisi käyttää harvoin voimakeinoja, ja siksi kansalaiset luottavat poliisiin eivätkä käytä väkivaltaa poliisia vastaan. Tämä taas vähentää poliisin tarvetta käyttää voimakeinoja. Suomessa poliisit koulutetaan ammattikorkeakoulussa ja koulutus kestää kolme vuotta.

Tilanne on täysin erilainen vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa poliisin liiallinen voimakeinojen käyttö on laukaissut paljon voimakkaita mielenosoituksia. Osasyynä poliisien liialliseen voimankäyttöön pidetään juuri poliisien lyhyttä koulutusta. Yhdysvalloissa poliisiksi valmistutaan keskimäärin yhdeksän kuukauden opiskelun jälkeen. Tästä ajasta noin kolme kuukautta vietetään kentällä harjoittelussa.

Ruotsissa esimerkiksi Göteborgissa ja Tukholmassa näyttää mellakointi yleistyneen

Ruotsin poliisi julkaisi vuosi sitten listan maan ongelmalähiöistä. Kaiken kaikkiaan ongelma-alueita listattiin 60. Ruotsin poliisi määrittelee ongelmalähiöt erityisesti neljää kriteeriä käyttäen: asukkaiden halukkuutta osallistua oikeusjärjestelmän toimintaan, poliisin mahdollisuutta tehdä työnsä, rinnakkaisia yhteiskuntarakenteita sekä ääriliikkeitä, erityisesti ääri-islamismia.

Tietyillä alueilla poliisin toiminta vaatii hankalia erityistoimia, kuten kahden partioauton käyttämistä yhden sijaan ja erityistä varustautumista. Tällaista emme halua Suomeen.

Samaan aikaan Ruotsissa keskusteluun on noussut poliisiin kohdistuva väkivalta. Kynnys vakaviinkin hyökkäyksiin näyttää madaltuneen. Poliisin kotitaloa tulitettiin Västeråsissa, poliisiauto räjäytettiin Malmössä ja poliiseja kohti ammuttiin raketteja eri puolilla Ruotsia.

Kirjallinen kysymys

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin uusiin toimiin hallitus ryhtyy estääkseen jatkossa mahdollisen poliisia vastaan kohdennetun samankaltaisen aggressiivisen toiminnan tai mellakoinnin.

Maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastojen tulee olla riittävät

Koronakriisi koskettaa maamme huoltovarmuutta ja varmuusvarastoja. EU ja kansainväliset yhteisöt ovat osoittaneet koronakriisin aikana sen, että jokainen valtio on käytännössä omillaan.  Suomen omavaraisuuteen tulee kiinnittää jatkossa entistäkin enemmän huomiota. Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteessa.

Koronakriisillä on iso ja huolestuttava vaikutus myös maatalouteen

Jos meillä ei ole kriisin takia riittävästi omaa ruuantuotantoa, elintarvikkeisen saanti kriisien aikana ja huoltovarmuusvarastojen täydentäminen voi vaarantua. Elintarvikehuollon keskeisenä perustana on toimiva kansallinen maataloustuotanto.

Mikäli koronakriisi kestää seuraavalle kasvukaudelle, emmekä saa huoltovarmuuden kannalta tärkeitä lannoitteita, kasvinsuojeluaineita tai öljyä, se vaarantaa maataloustuotannon. Koronakriisin pitkittyessä Suomella tulee olla omissa varmuusvarastoissaan maataloustuotannolle riittävästi lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja öljyä vähintään myös seuraavaa kasvukautta 2021 varten.

Tein asiasta toimenpidealoitteen eduskunnalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastot ovat riittävät.

Psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja tulee lisätä

Koronakriisin aikana ja sen jälkeen psykologien tarve tulee entisestään kasvamaan. Tukea tarvitaan myös akuutin tilanteen jälkeen. Siksi psykologeja tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän. On tärkeää etukäteen varautua tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin.

Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana. Aikaisemmista epidemioista ja talouskriiseistä tiedetään, että niille altistuminen lisää ihmisten psyykkistä kuormittuneisuutta ja myös mielenterveyshäiriöitä, kuten traumaperäisiä häiriöitä, masennusta ja päihdehäiriöitä.

Hyvinvoinnista säästäminen on lyhytnäköistä

Hyvinvointia edistävästä ja ongelmia ehkäisevästä työstä säästäminen koituu yhteiskunnalle kalliiksi. Tukea on usein tarjolla vasta siinä vaiheessa, kun oireilu on voimistunut diagnosoitavissa olevaksi mielenterveyden häiriöksi, ja myös hoidon alkamista joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään. Palveluita ei pystytä tarjoamaan mm. psykologipulan takia.

Koulutukseen olisi hakijoita

Psykologian maisteriksi voi opiskella Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Vuosittain aloituspaikkoja on koko maassa yhteensä noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20. Kaikilla psykologeilla on taustallaan maisterin tutkinto pääaineenaan psykologia. Ainoastaan psykologian maisterit saavat oikeuden toimia laillistettuina psykologeina.

Psykologin koulutusohjelmiin on paljon hakijoita ja sisäänpääsyprosentit ovat pieniä. Keväällä 2019 esimerkiksi Turun yliopiston koulutusohjelmaan pääsi 1,5 % pääsykokeisiin osallistuneista. Helsingin yliopistossa vastaava luku oli 2,6 %.

Psykologien työtilanne on hyvä

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2020 vain Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueella psykologeja oli riittävästi. Muualla Suomessa psykologeista oli pulaa tai paljon pulaa. ELY-keskusten alueilla on kuntakohtaisia eroja. Kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia.

Pahin tilanne on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella, joissa kaikissa on paljon pulaa psykologeista.

Merkittävä osa psykologeista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa

Psykologit työskentelevät mm. terveyskeskuksissa, kouluissa, oppilaitoksissa, perheneuvoloissa ja psykiatrian poliklinikoilla. Valtion palveluksessa psykologeja on etenkin te-palveluissa ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävissä sekä vankiloissa. Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä. Näiden lisäksi psykologeja työskentelee yrittäjinä, opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.

Työsuhteessa olevia psykologeja on tällä hetkellä työmarkkinoilla noin 4400. Lisäksi psykologeja toimii yksityisinä ammatinharjoittajina noin 600.

Mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina selvästi

Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella.

Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %.

Psykologit pystyvät edistämään työllisyyttä

Hallitusohjelma korostaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hoitoa, kuntoutusta ja työllistämisen tukitoimia, jotta työllisyysasteen nostaminen onnistuisi. Psykologit pystyvät yhdistämään työssään työllisyyspalvelujen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon näkökulmat ja edistämään siten työllistymistä. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat henkilöt, jotka sairastavat mielenterveyshäiriöitä tai joiden elämän olosuhteet tai tukiverkosto ovat heikkoja.

Perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt, sekä kriisin jälkeen. Kotona ongelmat voivat aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä ja voivat kärjistyä.

Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja.

Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa hälyttävän yleisiä

Nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palvelut ovat saatavilla heikommin, jos ollenkaan. Kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Myös yrittäjien epätoivo kasvaa. Moni on haastavassa tilanteessa, kun elämäntyö uhkaa murentua ja yrittäjiä myös muuten kuin taloudellisesti.

Psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja on lisättävä. Lisäyksiä tulisi tehdä jo syksyllä 2020 alkaviin koulutuksiin.

Tein eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja lisätään

Verohallinnon tulee lähettää kotitalousvähennyslomake esitäytetyn veroilmoituksen mukana yli 65-vuotiaille

Esitäytetyn veroilmoituksen mukana ei toimiteta enää kotitalousvähennys lomaketta 14A. Kotitalousvähennyksen voi ilmoittaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa internetissä. Tiedot voi ilmoittaa joko verokortille tai veroilmoitukseen. Vähennyksen voi ilmoittaa myös paperilomakkeella, jonka voi joko tulostaa Verohallinnon internetsivuilta tai noutaa Verohallinnon toimipisteestä tai verotoimistosta.

Kaikki eivät käytä internettiä

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 65 – 74 vuotiaita 706 691. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 20 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 141 338 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 75 vuotiaita tai vanhempia 523 675. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 39 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 204 233 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Yhteensä vuoden 2019 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 345 571 yli 65 vuotiasta kansalaista, jotka eivät käytä internettiä.

Asiointipisteisiin voi olla vaikeaa päästä

Manner-Suomessa on 310 kuntaa. Koska Verohallinnon toimipisteitä ja verotoimistoja on vain 47, niin monelle asiointimatka Verohallinnon toimipisteeseen tai verotoimistoon on pitkä. Asiointimatkoja saattaa hankaloittaa myös oman auton puute tai haja-asutusseutujen lähes olematon julkinen liikenne. Näin varsinkin haja-asutusalueilla asuville iäkkäämmille lomakkeen haun hankaluus voi estää koko vähennyksen hakemisen.

Kotitalousvähennyksellä myös työllistävä vaikutus

Useat kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä koskettavat nimenomaan iäkkäämpää väestönosaa, jotka vielä pystyvät asumaan omassa kodissaan joko itsenäisesti tai kotihoidon turvin. Kotitalousvähennyksen käyttö myös työllistää yrityksiä ja yksinyrittäjiä ja tuo sitä kautta verotuloja valtiolle, sanoo Reijonen.

Tein asiasta eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Verohallinto lähettää esitäytetyn veroilmoituksen mukana kotitalousvähennyslomakkeen yli 65-vuotiaille

Omaishoidon tuki saatava vihdoinkin verottomaksi

Jätin jätti 16.6.2020 lakialoitteen omaishoitajille maksettavan omaishoidon tuen muuttamisesta verottomaksi tuloksi.

Omaishoidon tuki säästää vähintään 1, 3 miljardia euroa vuodessa

Omaishoidon tuki säästää kunnille vähintään 1,3 miljardia euroa vuoden 2013 hintatasossa vuodessa. Tätä raskasta ja arvokasta hoitotyötä tekevien omaishoitajien palkkio tulisi muuttaa verottomaksi.

Omaishoidon laskennallinen arvo

Vuonna 2014 tehdyssä Kansallisen omaishoidon kehittämistyöryhmän loppuraportissa arvioitiin omaishoidontuella tehdyn hoitotyön laskennallista arvoa vuoden 2013 tasossa.

”Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo arvioituna omaishoidolle vaihtoehtoisten hoitomuotojen kustannusten avulla on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa vuodessa. Omaishoidon tukeen sisältyvien hoitopalkkioiden ja palvelujen kustannukset ovat nykyisin arviolta 450 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoidon tuki on siten arviolta 1,3 miljardia euroa muita hoitomuotoja edullisempi”

Vuonna 2013 omaishoidon tukea saavia oli noin 40 000. Vuonna 2013 omaishoidon keskimääräinen laskennallinen arvo per omaishoidettava oli 42 500 euroa vuodessa. Omaishoidon tukeen sisältyvien hoitopalkkioiden ja palvelujen kustannukset olivat keskimäärin 11 250 euroa per omaishoidettava.

Jokainen omaishoitaja säästi keskimäärin 31 250 euroa verrattuna siihen, jos omaishoidettava olisi ollut kunnallisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa.

Omaishoitajien määrä on kasvanut

Vuonna 2020 omaishoidontukea saavia arvioidaan olevan n. 50 000. Uudempia laskelmia ei ole saatavilla, mutta vuoden 2013 arviot suhteutettuna tämän vuoden omaishoidontukea saavien määrään, voidaan arvioida omaishoidon kustannuksia verrattuna kunnalliseen hoitoon. Tämän perusteella omaishoidon kustannukset olisivat 2,13 miljardia euroa vuodessa, mikäli omaishoidettava olisi ollut kunnallisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kuntien omaishoidon palkkiot olivat yhteensä 226 miljoonaa euroa. Palkkioiden lisäksi kunnille tulee kuluja hoidettaville annetuista palveluista, vapaista ja omaishoitoa tukevista palveluista. Vuoden 2020 omaishoidon tuen hoitopalkkiot ovat 408,09 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 816,18 euroa kuukaudessa.

Yli puolet omaishoitajista on eläkeläisiä

Omaishoito on veronalaista tuloa ja sitä verotetaan ansiotulona. Omaishoidontuen saajista Sotkanetin tilastotietokannan mukaan 58 % on 65 vuotta täyttäneitä. Tämä vaikuttaa tuensaajajoukon keskimääräiseen marginaaliveroprosenttiin, jolla tuen verovaikutusta voidaan arvioida. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien perusteella tuensaajajoukon marginaaliveroprosentti vuonna 2013 oli noin 29,5%.

Ansioverotuksessa on vuoden 2013 jälkeen tapahtunut muutoksia mutta keskimääräistä eläkettä tai palkkaa saavan marginaaliveroprosenteissa muutos on kuitenkin ollut vähäinen. Eduskunnan tietopalvelun käyttämä tuensaajanjoukon marginaaliveroprosentin estimaattina raportin lukua 29,5. Tällöin omaishoidon tuen verovapauden kustannus olisi noin 65 miljoonaa euroa. Luku on mittakaava-arvio.

Mikäli omaishoitoa ei olisi, vaan kaikki vuonna 2020 arvion mukaan 50 000 henkilöä hoidettaisiin laitoshoidossa, palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa, 2,13 miljardin kustannuksiin pitäisi lisätä vielä kulut uusien hoitopaikkojen rakentaminen 50 000 henkilölle ja henkilöstökulut.

On aika selvittää mitä tulevien sote-maakuntien hallinto maksaa

Sote-uudistus on tuomassa Suomeen uuden maakuntarakenteen. Uuteen maakuntarakenteeseen on tulossa yhteensä 21 maakuntaa ja lisäksi Helsinki erillisratkaisuineen. Hallitusohjelman mukaan maakuntia piti olla 18.

Eikö hallinnon kustannuksia tulisi pienentää?

Kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esille, että sote-uudistuksessa on tarkoitus saada palveluihin toimivuutta ja hillittyä kustannusten kasvua mm. hallinnon osalta. Kuitenkin kunnissa on jo iso hallintokoneisto ja samoin tulevissa maakunnissa. Tämä uusi hallintosysteemi ei kuitenkaan juuri näyttäisi vähentäisi kuntien luottamushenkilöhallintoa.

Kunnissa valtuustojen koko säilyy samana, samoin kunnan- ja kaupunginhallitusten henkilömäärä. Uudistus ei todennäköisesti vaikuttaisi kunnissa lautakuntien määrään. Korkeintaan sosiaali- ja perusturvaa käsittelevät lautakunnat voisivat supistua. Todennäköisesti nämäkin lautakunnat säilyisivät melkein ennallaan, jos ennaltaehkäisy jäisi kuntien tehtäväksi maakuntien sijasta. Sen sijaan uuteen maakuntahallintoon tulisi lisää luottamushenkilöhallintoa.

Uusi hallintohimmeli?

Maakuntien päätöksenteosta vastaavat tulevaisuudessa suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Sote-maakunnassa on asukasluvun perusteella 59-89 valtuutettua. Maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa mukaan maakuntahallitus, joka vastaa myös maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Muita lakisääteisiä toimielimiä olisivat sote-maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja kaksikielisissä sote-maakunnissa kansalliskielilautakunta. Lisäksi Lapin sote-maakunnassa olisi saamen kielen lautakunta.

Miksi kustannusten kasvun hillinnän leikkuria hallinnon kuluista ei sisälly nyt linjattuun rahoitusmalliin. Sipilän hallituksen aikana sote-uudistuksen piti hillitä kokonaiskustannuksia kolmella miljardilla eurolla.

On laskettava hallinnon kustannukset

Kysyin asiaa valtion edustajilta kuntapäättäjille järjestetyssä tilaisuudessa edellisen sote-uudistusyrityksen yhteydessä. Silloin vastattiin, ettei asiaa ole laskettu. Tämän laskeminen olisi tärkeää ennen uudistusta.

On aika selvittää, minkä verran näillä uusilla luottamushenkilöpaikoilla on kustannusvaikutusta maakuntien ja koko Suomen tasolla. Mielestäni on tärkeää tietää todelliset kustannusvaikutukset myös luottamushenkilöhallintoon. Luottamushenkilöhallinnon paisuttaminen ei ole taloudellisesti järkevää byrokratian nimissä.

Kirjallinen kysymys

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministereille, että onko arvioitu todellinen kustannusvaikutus luottamushenkilöpaikkojen lukumäärän mahdolliseen lisääntymiseen tulevassa sote-uudistuksessa.

Miten hallitus on varautunut Isis-taistelijoiden turvallisuusuhkaan ja mitä se maksaa

Suomeen palanneet ja vielä al-Holin leirillä olevat ovat niitä, jotka pysyivät viimeiseen asti Isisin viimeisellä hallinta-alueella. Voidaan aiheellisesti kysyä, miksi he eivät ole pyytäneet apua kotimaansa viranomaisilta aikaisemmin? Kaikkihan ovat olleet alueella jo vuosia.

Irakin ja Syyrian alueelle levittäytyneen kauhujen kalifaatin tarkoitus oli alistaa kaikki kansat valtaansa. Isis noudattaa islamin sunnalaista tulkintaa, joten kaikkien muiden uskontokuntien edustajien lisäksi sen vihollisia ovat myös shiiamuslimit.

Supo pitää turvallisuusuhkana

Suomeen tuotiin Isis-taistelijoita al-Holin leiriltä. Suojelupoliisi näkee asiassa turvallisuusuhan. Kyseisillä henkilöillä on Isis-yhteyksiä. Isis-yhteyksillä voi olla merkittävää vaikutusta myös tulevaisuudessa maamme turvallisuuteen.

Suopon arvion mukaan leiriltä palaavat lisäävät Suomeen kohdistuvan terrorismin riskiä. Supon mukaan alueelta palaavat naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaa, verkostoituvat keskenään ja integroituvat kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin.

Onko Isisin kalifaatissa ollut tavallisia perheenäitejä?

Monet terrorismin asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kukaan Isisin riveihin länsimaista lähtenyt ole voinut olla tietämätön järjestön rikoksista.

Naisten rooli Isisin Kalifaatissa tai al-Holin leirillä ovat varsin epäselviä. Supon mukaan naiset ovat yleisesti ottaen osallistuneet erilaisiin värväyksiin, propagandan tuottamiseen ja rahoituksen kaltaisiin tehtäviin. Myös aseellinen toiminta on ollut mahdollista.

Naisten rooli on myös ollut kasvattaa lapsia järjestön ideaalin mukaisiksi tuottaen tulevaisuuden johtajia, taistelijoita ja kannattajia Isisille. 

Jesidinaiset ja lapset

Supon arvion mukaan naisilla on ollut keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa. Jesidinaiset ovat useaan otteeseen kertoneet, että heidän täysin järjestelmälliseen orjuuttamiseen, kiduttamiseen ja raiskaamiseensa eivät syyllistyneet pelkästään miehet vaan myös Isisin toiminnassa mukana olleet naiset.

Kysymys hallitukselle

Tein ministerille kysymyksen, millaisiin selvityksiin ja kartoituksiin on ryhdytty mahdollisen Isis-taistelijoiden tuoman nykyisen ja tulevaisuuden turvallisuusuhan takia ja onko laskettu sen kustannukset.

Varastokirjasto säilytettävä Kuopiossa ja sen rahoitus turvattava myös jatkossa

Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Keskittämällä varastointi taataan, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti.

Varastokirjaston kokoelmissa on lainattavaa aineistoa noin 100 684 hyllymetriä. Painettua aineistoa yli sadalla kielellä. Aineistoa on kaikilta tieteenaloilta. Varastokirjastossa on myös kaunokirjallisuutta, pistekirjoitusjulkaisuja, nuotteja ja LP-levyjä.

Pitääkö toimivaa muuttaa?

Varastokirjasto sijaitsee Kuopiossa ja työllistää noin 20 henkilöä. Kirjaston sijainti ja tilat Kuopiossa ovat toimineet hyvin. Sijainti on hyvä, kustannustehokas, keskeinen sekä kannatettava. Itä-Suomessa on monenlaisten opiskelumahdollisuuksien koulutuskeskittymä ja oma laaja sekä vahva yliopisto.

Edellinen hallitus päätti säilyttää varastokirjaston Kuopiossa. Keskusteluissa on ajoittain ollut varastokirjaston siirtäminen muualle. Siirto muualle toisi turhia kuluja, jos toimivaa systeemiä muutellaan.

Kirjallinen kysymys Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt säilyttääkseen varastokirjaston kustannustehokkaassa paikassa eli nykyisellään olevassa paikassa Kuopiossa ja turvatakseen sille rahoituksen myös tulevaisuudessa.

Vesiosuuskunnille selkeät ohjeistukset

Käyttökelpoisen talousveden saanti talouksiin on tärkeää. Vesiosuuskunnilla on iso ja tärkeä rooli vesi- ja jätevesihuollon järjestämisessä. Kunnat ja vesiosuuskunnat tekevät paljon yhteistyötä. Putkistolinjojen asiantunteva suunnittelu on tärkeää. Tärkeää on ottaa huomioon linjojen varsiin jäävät maanomistajat ja kuunnella heitä. Vesiosuuskuntien määrä näyttäisi olevan kasvussa.

Vesiosuuskuntien toimintakulttuureissa on suuria eroja. Putkilinjojen rakennusvaiheessa asiaan liittyy maankäyttö- ja rakennuslaki ja valvontaan liittyy myös vesihuoltolaki. Myös kuluttajansuojalaki koskee vesiosuuskuntia. Myös kuntapäättäjille tulee kysymyksiä ja kommentteja vesiputkistojen ja jätevesiputkistojen sijoittamisesta.  

Vesiosuuskuntien johtamisessa tutkielman mukaan haasteita

Vuonna 2017 on tehty Pro Gradu -tutkielma (Nykänen Kari, Tampereen Yliopisto, Hallintotiede) aiheesta vesiosuuskunnan johtamisen haasteet. Tutkielman mukaan vesiosuukunnan johtamista on kritisoitu muun muassa hallinnollisen kokemuksen puutteesta, liiketalouden taitamattomuudesta, oman edun tavoittelusta ja heikosta vuorovaikuttamisesta sekä ylipäätään kyvyttömyydestä hallita toiminnan moninaisuutta (lainaus tutkielmasta). On selvää tarvetta päivittää ja tarkentaa vesiosuuskunnille ohjeistusta.

Väylien rakentamisen kulttuureissa on suuria eroja.

Kuntien mielestä vesiosuuskunnat ovat melko itsenäisiä toimijoita. Osalle maanomistajia putkisto saatetaan merkitä rasitteeksi tilalle.

Joskus vesiosuuskunta saattaa muuttaa väyläsuunnitelmiaan jopa kertomatta maanomistajille tai linjan tekeminen maastossa saatetaan aloittaa ennen kuin sopimukset maanomistajien kanssa ovat kunnossa. Riita-asiat ovat omiaan viivästyttämään asioita, joten selvä ohjeistus vastuista ja menettelytavoista olisi paikallaan. Myös valvontavastuut tulisi selkeyttää. Kuka valvoo linjojen vetämistä? Ehkä kunta voisi ottaa siinä isomman vastuun ja roolin. 

Toimenpidealoite

Tein asiasta toimenpidealoitteen eduskunnalle, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin esittääkseen sopivalle toimielimelle laadittaviksi päivitetyt sekä ajantasaiset ohjeet ja suositukset vesiosuuskuntien toimintaa ja roolitusta sekä vastuita varten, mikä varmistaa järkevällä ja asianmukaisella tavalla veden saannin talouksiin ja samalla huolehtii putkiväylillä olevien maanomistajien oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta.