Järkyttävää! Eniten rahaa annettaisiin maille, joissa veronkierto on hyvin suurta ja räikeää

On erikoista, että suomalaiset ovat joutumassa maksajiksi ja samaan aikaan niissä maissa, jotka ovat suurimpia saajia, veronkierto rehottaa avoimesti. Ovatko suomalaiset todella valmiita siihen, että otetaan velkaa ja annetaan rahat veroja kiertäville EU-maille.

On järkyttävää, jos Suomi ottaa velkaa, jotta EU voi antaa rahaa muille maille. Nyt kyseessä ei olisi edes rahojen lainaaminen muihin maihin, vaan rahojen antaminen eli lahjoittaminen.

Eniten rahaa annettaisiin maille, joissa veronkierto on hyvin suurta ja räikeää.

Ylen mukaan (22.4.) EU:ssa kierretään veroja vuosittain 823,5 miljardia euroa. Kärkimaina tulee Italia, Saksa, Ranska ja Espanja. Italian osuus on 190,9 ja Saksan 125,1 miljardia euroa. Ranskassa kierretään veroja vuosittain 114,9 ja Espanjassa 60 miljardia euroa.

Julkista taloutta ei ole hoidettu näissä maissa huolella ja vastuullisesti. Tarkoitus on, että ne maat, jotka hoitavat julkista talouttaan hyvin, rahoittaisivat maita, jotka eivät huolehdi taloudestaan.

Jos veroja ei olisi kierretty, elvytysrahastoa ei tarvittaisi

On ehdotettu, että perustettaan 500 miljardin elvytysrahasto. Rahat annettaisiin pahiten kärsineille maille, eli käytännössä eniten veroja kiertäville maille. Jos veroja ei kyseisissä maissa olisi kierretty, ei elvytysrahastoja nyt edes tarvittaisi. Miksi ei olla päättäväisemmin EU tasolla tai kansallisesti puututtu tähän satojen miljardien verojen kiertämiseen? Eikö siihen ole edes ollut tarkoituskaan aidosti puuttua.

Jos suunta jatkuu näin, käy pian todeksi yhden valtion taktiikka

Tätä osa puolueista intohimoisesti tuntuu ajavan. Silloin EU olisi yksi ja sama maa ja valtio. EU hoitaisi meidänkin verotuksemme, ei enää Suomi. Olisi yhteinen, sama budjetti, ei enää Suomella omaa. Kansallinen valta murenisi. Sitä kutsutaan liittovaltioksi. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.Osalle puolueista tämä ei kuitenkaan vaikuta olevan ongelma.

On aika selvittää, kannattaako meidän enää olla EU:ssa.

Suomen on aika ottaa tosissaan EU:n heikkous varsinkin kriiseissä. Leväperäisesti talouttaan hoitaneet palkitaan ja nöyrät joutuvat maksajiksi hattu kourassa velkarahalla.   Olemmeko valmiit maksamaan muiden velkoja? Miten Suomen hallitus on varautunut EU:n mahdolliseen hajoamiseen? Koronakriisissä on keskityttävä nostamaan Suomi jaloilleen, eikä suinkaan tukea etelän veronkiertomaita.

Ulkomaalaislaki – Kyseenalainen linjaus hallitukselta

Käsittelyssä on ulkomaalaislain väliaikainen muuttaminen. Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta muutettaisiin paremmaksi väliaikaisen lakimuutoksen turvin. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 12.5.2020 on kokoaikaisesti lomautettuna 204 000 suomalaista koronan takia. Kun oikein tätä ajattelee, signaali ja viesti on aika erikoinen. Koronan varjolla hallitus tuntuu ajavan ristiriitaista asiaa.

Romutetaanko nykyinen turvapaikkasysteemi?

Hallitus panostaa edelleen voimallisesti maahanmuuttoon sekä ilmastomuutoksen pysäyttämiseen että muuhun maailman parantamiseen. Kummallista on erityisesti se, että oikeus työntekoon annettaisiin heti, jopa ennen kuin tiedämme, onko henkilöllä oikeutta turvapaikkaan.

Jos turvapaikan hakija voi saada työtä välittömästi Suomeen tultua, emme välttämättä tiedä taustoja tai pysty varmistamaan henkilötietoja. Maahan saapuu myös henkilöitä ilman henkilöllisyyspapereita.

Tuleeko tästä vetovoimatekijä hakea maastamme turvapaikkaa?

Esitys avaa suoraan uuden väylän humanitääriselle maahanmuutolle ja sen kasvulle maassamme. Vieläkö muistissa on, kuinka silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lupaus Kempeleen kodin käyttämisestä turvapaikanhakijoille levisi hetkessä vetovoimasignaalina maailmalle? Tässä on riski, ja se riski ei olekaan ihan pieni, se on suuri riski. Halutaanko todella antaa tällainen signaali?

Hallituksen ajamassa ulkomaalaislain muutoksessa piilee riskejä

Lakiesityksessä jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavan oikeus työntekoon Suomessa paranisi. Oikeus työntekoon halutaan myös niille, jotka mahdollisesti tulevat saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen. Korona-pandemian varjolla käytännössä sellaisetkinko henkilöt voisivat jäädä Suomeen työskentelemään, joilla jo on olemassa täytäntöönpanokelpoinen maastapoistamispäätös?

Jos turvapaikkkapäätös on kielteinen, on siihen aina jokin syy. Paheksun sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeutta parannettaisiin. Maastapoistamispäätökseen on aina jokin syy. Maastapoistamispäätös annetaan esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa henkilön katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle esimerkiksi hänen tekemiensä rikosten perusteella. Tällaisia ulkomaalaisia ihmisiäkö hallitus haluaa töihin? Siis, jos esimerkiksi henkilö on tehnyt jonkun rikoksen tai on maahantulokielto tai vaikka on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai järjestykselle, siltikö tulee oikeus olla töissä.

Jos mahdollisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaja työllistetään Suomessa, onko suunnitteilla, että jatkossa hänelle tulisi oikeus jäädä Suomeen työpaikan perusteella?

Täyden palvelun posteista pulaa – kuntaliitoskunnat huomioitava

Joka kunnassa on oltava yksi täyden palvelun postin toimipiste. Postin palveluihin ei tule olla kohtuuttoman pitkä asiointimatka. Postilain mukaan koko maassa on oltava pysyvästi ja tasapuolisesti tarjolla postipalvelujen yleispalvelu. Kuitenkin kansalaiset voivat joutua hyvin eriarvoiseen asemaan postin palveluiden suhteen.

Kuntaliitoskunnat voivat olla hyvin laajoja

Kuntalaiset voivat olla eriarvoisessa asemassa esimerkiksi kuntaliitoksia tehneissä kunnissa. Tällöin voi käydä niin, että jos kuntaliitoskunnassa postin toimipistettä ylläpitänyt yrittäjä lopettaa toimintansa, jää kuntaliitoskunta ilman postia. Kuntaliitoskunnat voivat olla pinta-alaltaan hyvinkin laaja-alaisia, mutta koska kyseessä on yksi suuri kunta, ei postia nykysäädösten perusteella välttämättä perusteta kuntaliitosalueille. Matka täyden palvelun postiin voi muodostua hyvin pitkäksi.

Laittaako valtio kuntalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan?

Posti on valtionyhtiö, joka päättää myös toimipisteidensä sijainnista. Postipalvelut voidaan lukea kuntalaisten jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömiin palveluihin. Postin sijoituspaikkojen määräytymisen perusteet olisi syytä varsinkin kuntaliitoskunnissa tarkistaa ajan tasalle.

Kirjallinen kysymys ja toimenpidealoite

Tein asiasta aikaisemmin kirjallisen kysymyksen ministerille ja nyt myös toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen ja uudistaakseen valtionyhtiö Postin sijoituspaikkojen määräytymisen perusteet varsinkin kuntaliitoksen tehneiden laajapinta-alaisten kuntien osalta. 

Kun ilmaisesta tulee kallis ja perumisesta lähes mahdotonta, jotain täytyy tehdä

Olen huolissani harhaanjohtavasta markkinoinnista ja puutteellisesta asiakaspalvelusta. Kuluttajaviranomaisille tulee näistä tuhansia ilmoituksia.

Kuluttajille markkinoidaan ilmaista tai edullisempaa tuotetta tai palvelua, jonka tilaus kuitenkin muuttuu maksulliseksi tai kalliimmaksi jatkotilaukseksi. Kun tiettyä palvelua kaupataan esimerkiksi puhelimitse ja samalla sovitaan palvelun ehdoista ja sopimuksen syntymisestä, katsotaan sopimuksen syntyneen yksinomaan käydyn keskustelun mukaisena. Jälkeenpäin voi kuitenkin olla hankalaa näyttää toteen sitä, mitä puhelimessa asioita on sovittu. Usein keskusteluissa peruutusehdot tai yhteystiedot voivat jäädä toissijaiseksi tiedoksi.

Yritykset ovat myös lähettäneet kuluttajille maksullisia tuotteita, vaikka kuluttaja ei olisikaan suostunut väitettyyn tilaukseen. Koska asiakaspalvelu ei ole toiminut, tilauksia ei ole voinut peruuttaa, vaikka kuluttajilla olisi lain ja sopimuksen perusteella ollut siihen oikeus.

Onko peruminen ja irtisanominen tehty tarkoituksella vaikeaksi?

Asiakaspalveluun ei välttämättä saa puhelimitse yhteyttä tai numero on maksullinen. Usein peruutuksen tekeminen vaatii kohtuuttoman paljon vaivaa, koska peruutuksen tekeminen on tehty hankalaksi. Vielä vaikeampaa se on niille kuluttajille, jotka eivät käytä internetpalveluita. Tilastokeskuksen mukaan 10% kaikista 45-89 vuotiaista suomalaisista ei käyttänyt ollenkaan internettiä vuonna 2019.

Kaikki tuotteen tai palvelun palvelusopimukset tai tilaussopimukset, jotka perustuvat kuukausilaskutukseen, pitää pystyä perumaan maksuttomaan puhelinnumeroon. Numeron tulee löytyä palvelusopimuksesta ja yrityksen internetsivuilta helposti. Peruminen pitää pystyä tekemään myös palvelupisteessä ja myymälässä, mikäli yrityksellä on palvelupiste tai myymälä. Tieto tästä perumisvaihtoehdosta tulee löytyä palvelusopimuksesta ja yrityksen internetsivuilta helposti.

Jotta palvelun tai tuotteen ilmaisen koeaika tai tilausjakso jatkuu maksullisena, kuluttajan tulee tehdä aktiivinen toimenpide, esim. vahvistaa tilauksen jatkuminen puhelimitse, sähköpostilla, kirjepostilla tai allekirjoittamalla tilausvahvistus. Koeaika tai tilausjakso ei saa jatkua ilman aktiivista toimenpidettä kuluttajalta.

Toimenpidealoite

Tein toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta ilmainen koeaika tai tilausjakso ei voi jatkua maksullisena, ellei kuluttaja vahvista sitä siinä vaiheessa, kun ilmainen koeaika tai tilausjakso muuttuu maksulliseksi ja että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta kuluttajat pystyvät perumaan tuotteen tai palvelun palvelu- tai tilaussopimuksen maksuttomaan helposti löytyvään puhelinnumeroon tai palvelupisteeseen.

Miten koulukyyditykset järjestetään turvallisesti?

Peruskoulut avataan 14.5. Perusteluina koulujen avaamiselle on mm. se, että lasten osuus epidemian leviämiselle näyttää olevan hyvin pieni. Kuitenkin kouluja ohjeistetaan ottamaan käyttöön erilaisia hygienia- ja väljyyssääntöjä, joilla pienennetään koronaviruksen riskiä. Tämä on ristiriitaista viestintää hallitukselta.

Koulukyydeissä kuljetaan ahtaasti

Suurimmassa osassa kuntia koulukyyditys toteutuu täysissä takseissa ja busseissa. Bussit saattava olla niin täynnä, että kaikille oppilaille ei ole edes istumapaikkaa. Myöskin samoilla takseilla, millä kuljetetaan koululaisia, saatetaan kuljettaa päivän aikana vaikkapa koronaviruksen kantajia terveyskeskukseen tai sairaalaan tai vanhuksia asioimaan. Missään ei ole näkynyt ohjeistusta, miten koulukyydityksissä tulee hoitaa väljyys ja hygienia.

Pitäisikö koululaisilla on kasvomaskit?

Nyt kun hallitus ei edelleenkään suosita tai määrää käytettäväksi kasvomaskeja, niin millä hallitus varmistaa, ettei koulukuljetukset muodostu riskiksi lapsille ja kuljetuksia hoitaville aikuisille?

Ylen teettämän selvityksen mukaan kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50 maassa. Näissä maissa määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön. Suomessa STM vasta alkaa selvittää asiaa ja selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun lopussa eli lähes kahden kuukauden kuluttua.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka hallitus aikoo toimia varmistaakseen koulukyydityksissä turvavälit oppilaiden kesken.

Hallitus, onko järkevää romuttaa toimivat henkilötunnukset?

Suunnitteilla on jokaista kalliisti koskettava uudistus. Uudistuksen ydin on nykyisten henkilötunnuksien hylkääminen. Tilalle tulisi kokonaan toisenlaiset tunnisteet. Uusissa tunnuksissa ei olisi ikää, ei sukupuolta eikä edes syntymäaikaa. Uudistuksen hinta näyttäisi paisuvan järjettömiin summiin.

Siis mitä ihmettä? Miksi toimivaksi todettu nykyinen systeemi halutaan romuttaa?  Mitä merkitystä on henkilötodistuksella, josta ei käy ilmi kuka olet? Kuinka varmennetaan, että henkilö on todella se kuka kertoo olevansa, ellei ole tietoja? Ikä, sukupuoli ja syntymäaika ovat oleellisia, kun henkilöllisyyttä varmistetaan.

Uudistusta varten on perustettu henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva työryhmä.  Ryhmä on pohtinut mm. nykyisen systeemin ongelmia.

Valtiovarainministeriön uudistuksen loppuraportin mukaan on ongelmallista, jos henkilötunnuksesta käy ilmi sukupuoli tai syntymäaika. Ihmettelen, että mikä siinä on se ongelma. Ihmettelen lisäksi uudistuksen erästä perustetta. Perusteellaan, että päiväkohtaisesti tunnuksia on vain rajallinen määrä. Outoa. Mielestäni numerot eivät ole vielä ennenkään tässä maassa loppuneet ja tuskin loppuvatkaan.

Finanssiala ry arvioi uudistuksen hinnan olevan jopa miljardiluokassa. Uusitaanko kaikki ajokortit ja kelakortit sekä passit? Kuka maksaa yksityishenkilölle tulevat kulut?  Entä kuka kustantaa kaikki terveydenhuollon nykyisiin henkilötunnuksiin perustuvat systeemit? Entä vero- tai pankkiasioinnit?

Onko hallituksella muiden maiden kansalaiset uudistuksessa etusijalla? Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan, kuinka nykyään Suomessa oleskelevista ihmisistä osa jää vaille identiteetin yksilöivää tunnusta. Loppuraportissa nostettiin myös esille tavoite, että paperittomat ulkomaalaiset voisivat asioida välittömästi peruspalveluissa maahan saavuttuaan.

Hallitus haluaa sukupuolisidonnaisuudesta vapaat tunnukset.  Kaikki eivät halua luopua tunnuksistaan. Miksi siis meidän kaikkien tunnukset muutettaisiin?

Häkellyttävää on, ettei edes koronakriisissä hallitus ole vieläkään lupautunut tinkimään hallitusohjelman tavoitteista.

Tämä kallis ja ehkä poliittistakin ideologiaa uhkuva henkilötunnusuudistus tulisi nyt kokonaan unohtaa. Toivoisin syvästi, että hallitus käyttäisi nämä varat Suomen ja suomalaisten koronakriisistä selviämiseen.

Vihdoinkin hallitus tekee selvityksen kasvomaskien käytöstä

Hallituksen tiedotustilaisuudessa 4.5.tuli vihdoinkin hallitukselta ulostulo, että kansalaisten kasvomaskien käyttöä julkisilla paikolla aletaan selvittämään. Ministeri Ohisaloa kertoi, että hallitus tekee selvityksen kansalaisten kasvomaskien käytöstä. 5.5. Ylen haastatteleman sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan maskien käytön hyödyllisyydestä ei ole riittävää näyttöä. STM käynnistää selvityksen maskien käytöstä, joka valmistunee kesäkuun loppupuolella.

Tartuntojen määrän kasvu todennäköisesti kiihtyy, kun rajoituksia puretaan. Yhdessä muiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kanssa kasvomaski on tehokas tapa ehkäistä viruksen leviäminen. Turvavälejä on mahdotonta noudattaa useilla julkisilla paikoilla, julkisessa liikenteessä tai vaikkapa ruokakaupoissa.

Tein jo 6.4. kirjallisen kysymyksen ministerille, miten ja milloin hallitus on aikonut ohjeistaa tai pyytää jotain tahoa ohjeistamaan kansalaisia käyttämään kasvomaskeja.  Tein myös 14.4. kirjallisen kysymyksen ministerille, voisiko valtio kustantaa kansalaisille suojamaskin estääkseen tartuntojen leviämisen. Minun mielestäni pitäisi. Maski estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa.

Jos maskien käyttö olisi pakollista, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan julkinen valta maksaisi maskit ja jos maskien käytöstä annettaisiin vahva suositus, myös silloin julkisen vallan täytyisi osallistua kustannuksiin.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus on tehnyt jo 8.4. tiedotteen, jossa sanotaan, että kasvonaamioiden käyttöä yhteisössä voitaisiin harkita, etenkin kun käy kiireisessä, suljetussa tiloissa, kuten ruokakaupoissa, ostoskeskuksissa tai käytettäessä julkista liikennettä.

1.4.2020 jälkeen EU maista Liettua, Itävalta, Tšekki ja Slovakia ovat suositelleet kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla liikkuessa.

Espanjan hallitus määräsi maskit pakollisiksi julkisessa liikenteessä.

Belgiassa maski on pakollinen yli 12-vuotiailla julkisissa kulkuvälineissä metrossa, bussissa, junassa ja raitiovaunussa. Hallituksen mukaan kasvomaskien käyttö on edellytys talouden uudelleenkäynnistämiselle.

Britanniassa kolme lentokenttää on määrännyt matkustajat peittämään kasvonsa. Lufthansa ja useat amerikkalaiset lentoyhtiöt vaativat matkustajia käyttämään kasvosuojia.

Yhdysvaltain tautiviraston päällikkö Nancy Knight suosittelee mitä tahansa suojaa kasvoille, koska kukaan oireeton ei tiedä, onko taudin levittäjä vai ei. Monissa Yhdysvaltain osavaltioissa on jo voimassa maskipakko ja ulkona liikkuessa on pakko käyttää kasvojen edessä jonkinlaista suojaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen joka johtaa HUSin epidemiologista yksikköä, joka suunnittelee, ohjaa ja koordinoi tartuntatautien torjuntaa 24 kunnan HUS-alueella suosittelee kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa. Maskien käyttöä on suositellut myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Elämme Suomen itsenäisyydenajan poikkeuksellisinta aikaa

Tämä aika tullaan muistamaan. Tätä aikaa ei muisteta poliittisista puheista, eikä siitä, että tavataan kavereita, käydään kylässä tai tapahtumissa. Tämä aika muistetaan kriisiajasta, korona-ajasta. Asia on vakava. On kuitenkin tärkeää, että katsotaan tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää huomioida perheet, yritykset ja kaikki muut, mitkä vaikuttavat siihen, että Suomi selviää.

Tämä aika on epävarmuuden aikaa. Epävarmuutta tunnetaan perheissä ja sitä tunnetaan yrityksissä. On epävarmuutta siitä miten läheiset jaksavat, on epävarmuutta siitä, milloin korona-aika on ohi, kuka sairastuu, mitä tapahtuu ja miten talous jaksaa. On paljon epävarmoja asioita. Sen takia on tärkeää pitää yhteyttä läheisiin.

Ennen kaikkea on tärkeää huomioida nyt mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, jotta noustaan ylös tästä koronakriisistä. Meidän on tärkeää miettiä sitäkin, että EU ei välttämättä selviä tästä. Voi olla näin, että paljon yrityksiä ajautuu ahtaalle, perheissä on hankaluuksia, on rahaongelmia, on työttömyyttä ja lomautuksia.

Meidän täytyy miettiä mikä on nyt oleellista ja keskittyä siihen. Hallitusohjelmassa on toki hyviäkin asioita, mutta hallitusohjelma pitäisi nyt muuttaa kokonaan. Ei voi olla niin, että ilmastopoliittiset asiat ovat oleellisimpia. Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ei kannata nyt yrittääkään saavuttaa. Samoin hallitusohjelmassa on Afrikka-ohjelma. Sekin on liian kunnianhimoinen. Meidän pitää keskittyä kotimaan asioihin. Samoin näyttää olevan tulossa henkilötunnusuudistus. Sitä ei kannata tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Ei ole mitään järkeä alkaa uusimaan henkilötunnuksia, vaan keskittyä tähän koronakriisin hoitoon. Se on nyt tärkeintä.

Perussuomalaisuus on aina perustanut siihen, että suomalaisten asiat hoidetaan etusijalla. Perussuomalaiset haluaa tehdä sitä työtä myös jatkossakin.

Yritystuet hämmentävät, toteutuuko nykyisillä perusteilla tasapuolisuus?

Jokainen perhe ja yritys ovat miettineet talouttaan koronakriisiin liittyen. Yrityksiä on päätetty valtion taholta tukea, jotta pahimmasta ajasta selvittäisiin.

Kuitenkin yritystuet ovat aiheuttaneet hämmennystä. Hallituksen tulee kiinnittää tasapuolisuuteen enemmän huomiota. Nyt on tullut esille paljon kysymyksiä, kuten tukien myöntämisperusteisiin liittyen. Toteutuuko nykyisillä perusteilla tasapuolisuus? Seurataanko varsinkin suurimpien tukisummien käyttöä? Onko aina perusteena yrityksen koronaepidemiasta kärsimä menetys? Voiko tukea kuitenkin saada, jos esitetään hienoin sanoin kehitysidea, jota ei olisi yrityksessä kuitenkaan ilman koronaa edes mietitty?

Mielestäni tukien tulee perustua tarpeeseen ja siihen, että korona todella haittaa yrityksen selviämistä kriisiajan yli. Kilpailuedun mahdollisuus on myös otettava huomioon. Tukien ei tule vääristää kilpailua. Varsinkin kriisiaikana perusteet tulee olla kriittisen tarkat, jotta niistä on vastaavaa hyötyä mahdollisimman monelle. Suomessa on valtavasti yrityksiä ja ei ole Suomen edun mukaista, jos iso osa yrityksistä menee nurin kriisin aikana.

Raha on pelottavan isossa roolissa

Kansalaisten terveys on ensisijaisesti saatava hoidettua. Heti sen jälkeen nousevat merkittävään rooliin raha-asiat. Talousvaikutukset tuntuvat monella eri tasolla ja niitä ei tule vähätellä. Kotitalouksissa ison loven talouteen tekevät irtisanomiset ja lomautukset. Millaiset ovat työttömyyskassojen taloudelliset mahdollisuudet toimia tässä poikkeavassa tilanteessa? Tuntuu sille, että myös osa työttömyyskassoista kokee kovia aikoja.

Verotulot laskevat maassamme radikaalisti. Se vaikuttaa suuresti kuntien, kaupunkien ja valtion tuloihin. Tämä taas vaikuttaa palveluihin. Lähes kaikki yritykset tulevat kärsimään koronan vaikutuksista. Varmasti hyvin harvojen yritysten tulos nousee kriisiaikana.

Paljon vaikuttaa, kuinka pankit suhtautuvat yksityisten ja yritysten lainoihin. Nousevatko vai laskevatko korot? Lykätäänkö lainojen maksun mahdollisuutta vai ei? Muistissa on monella 1990-lu-vun lama, jolloin pankit pelastuivat ja moni ihminen ja perhe joutui pahaan liemeen lainoineen. Vieläkin näitä jälkiä korjataan. Tämä tilanne ei missään nimessä saa toistua. Tästä tulee pitää huoli.

Pikavippifirmat ovat heränneet aktiivisesti korona-aikaan. On hyvä, että hallitus kuitenkin aikoo puuttua asiaan.

Raha puhuu myös EU:ssa. Kriisi näyttää, kuinka yhteistyö sujuu. Jotkut maat voittavat ja jotkut varmasti häviävät. En oikein usko, että Suomi tässä tilanteessa on saamassa enemmän rahoitusta kuin ollaan maksamassa. Onko Suomessa mietitty vaikutuksia, jos esimerkiksi Italia tai jokin muu maa eroaisi EU:sta? Italiassa tämän suuntaisia keskusteluja on jo ollut. Millaisia rahallisia vastuita siitä seuraisi? Voi olla niinkin, että EU ei kestä ehjänä koronakriisinhoitoa.

Sijoittajat hamuavat käteistä. Tämä kertoo selvästi sen, ettei ole kohteita, joissa arvo varmasti säilyisi. Joidenkin ennusteiden mukaan asuntojen arvo voi laskea.

On selvää, että Suomi tulee vahvasti velkaantumaan lisää. Kriisin jälkeen on keskityttävä käyttämään euroja kaikkein oleellisempaan. Siten tulee nykyinen hallitusohjelma sellaisenaan unohtaa. Nyt ei ole oikea aika tavoitella kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja ilmastoasioiden maailman johtajuutta. Samoin ei ole rahallisia perusteita laittaa rahaa muiden maiden kehitysapuun.

Tarvitaan kaikkia puolueita yhteistyöhön suunnittelemaan Suomeen järkevää talouden nostetta. On varsin ikävää, jos maamme ottaa velkaa muiden maiden auttamiseen, kun oma maa on kriisissä. Kriisin jälkeen Suomi on rikki. Rahat on laitettava Suomen parsimiseen ja paikkaamiseen, jotta Suomi saadaan pian ehjäksi ja yhteiskuntamme normalisoitua.