Miksi ministereiltä ei saa vastauksia? Eikö uskalleta ottaa kantaa?

Tein tammikuussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

On uutisoitu, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä. Ministeri Kiurun vastaus oli pitkälti kopio lastensuojelulaista yms. Varsinaiseen kysymykseen hän ei ottanut kantaa.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista. Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua.

Eihän omaishoitajia unohdeta sotessa?

Omaishoidon rooli tulee kasvamaan. Omaishoitoon tarvitaan lisää resursseja ja enemmän rahoitusta. Sote-uudistus mullistaa Suomen kuntien ja terveydenhuollon rahoituksen sekä hallinnon. Sote-suunnitelmissa ei kuitenkaan suoraan luvata lisärahoitusta omaishoitoon, vaikka se on tulevaisuudessa vielä merkittävämmässä roolissa. Koska omaishoito on niin merkittävä osa terveydenhuoltoamme, tulisi se ottaa huomioon soteuudistuksessa ja ennen kaikkea sen rahoituksessa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia. Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä. Puhutaan miljardisäästöistä vuodessa. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten omaishoidon asemaa parannetaan sotessa ja miksei lisärahoitusta ole soteuudistuksessa näkyvissä.

Milloin kaikki halukkaat Suomalaiset on rokotettu?

Korona on maailmanlaajuinen uhka. Rokotukset ovat alkaneet, mutta Suomessa rokotustahti vaikuttaa olevan hidas. Rokotukset ovat välttämätöntä hoitaa nopeasti ja hyvin organisoidusti. Aikataulut ovat olleet epäselviä. Mitä kauemmin rokotukset kestävät, sitä kauemmin joudumme jatkamaan rajoitustoimenpiteitä.

Mitä nopeammin ihmiset rokotetaan ja saadaan riittävän kattava rokotesuoja, sitä nopeammin saamme yhteiskunnan toiminnat normaaliksi. Monet yrittäjät kamppailevat vähentyneiden tulojen kanssa ja edes tieto aikataulusta varmasti helpottaisi.

Jossain vaiheessa näytti siltä, että ennen kesää olisi kaikki halukkaat rokotettu. Nyt on julkisuudessa ollut tietoja, että aikataulu venyisi jopa vuoden loppuun asti.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on suunniteltu tehtäväksi rokotusten ja rokotushankintojen nopeuttamiseksi sekä missä aikataulussa eli mihin mennessä viimeistään suomalaiset ovat rokotettu.

Suomessa pitäisi olla käytössä vain yksi potilastietojärjestelmä

Yhteen järjestelmään siirtyminen vie aikaa, eikä se ole toteutettavissa nopealla aikataululla. Minimivaatimus olisi, että nykyiset potilastietojärjestelmät vähintään ”keskustelisivat” keskenään.

Jopa satoja potilastietojärjestelmiä

Suomessa on terveydenhuollossa käytössä kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä tiedon tallentamiseen. Eri järjestelmät eivät aina keskustele keskenään, joten tieto ei automaattisesti kulje toisesta yksiköstä toiseen.  Tämä muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, jos asiakas käy eri sairaanhoitopiirin alueen vastaanotolla. Tieto ei myöskään kulje automaattisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden välillä.

Kun tieto ei kulje, niin lääkitystiedot tai koetulokset eivät aina ole ajan tasalla. Edes saman sairaalan sisälläkään tieto ei kulje automaattisesti eri osastojen välillä.

Potilasturvallisuus vaarassa

Tiedon siirtymisen hankaluuksista voi tulla terveydenhoitohenkilöstölle ylimääräistä työtä. Jos koetulokset eivät ole ajan tasalla, saatetaan eri toimipisteessä tehdä samoja kokeita uudestaan. Tämä tarkoittaa aina ylimääräisiä kuluja. Potilaalle voi myös aiheutua terveydellistä haittaa, esimerkiksi tilanteessa, jos hän joutuu äkillisesti sairaalaan toisella paikkakunnalla ja ei pysty itse kertomaan esimerkiksi ajantasaisesta lääkityksestään. Lääkityskortit etteivät useinkaan ole ajan tasalla.

Moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät ajantasaiset potilastiedot, vaikka näin ei aina ole. Kuitenkin ajantasaisen tiedot ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Valtion tulisi ottaa kantaa potilastietojärjestelmiin

Monessa virastossa, kuten Kelalla ja verottajalla tiedonsiirto toimii vastaavasti hyvin. Kanta-tiedosto ei ole täysin kattava ja esimerkiksi ajantasaiset lääkityskortit eivät sinne automaattisesti päivity. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tehdään lääkitysmuutoksia.

Käytännössä ohjeistusta valtion taholta ei ole ollut, että Suomessa olisi julkisella puolella vain yksi järjestelmä, joka toimisi kaikkialla tai useampi, joiden tulisi vastaavasti keskustella keskenään. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen.

Korvataanko Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen väärän päätöksen aiheuttama haitta?

Suomi sai langettavan tuomion Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) syksyllä 2019, jossa todettiin Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta, kun turvapaikanhakija palautettiin kuolemaan. Sen jälkeen on käynyt ilmi, että kyseinen henkilö on elossa.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen tekemiseen olivat vaikuttaneet virheellisesti annetut tiedot. EIT:n virheellisiin tietoihin perustuvasta päätöksestä on aiheutunut Suomelle niin maine-, kuin rahallista haittaa. Asia on syytä oikaista mahdollisimman pikaisesti.

Tein kirjallisen kysymyksen, missä vaiheessa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen virheellisiin tietoihin perustuvan päätöksen aiheuttamien haittojen ja kulujen korvaaminen on.

Pitäisikö puunmyynnin verotuloja kohdistaa siihen kuntaan, missä metsä sijaitsee?

Metsänomistajien puunmyynnin verotulot tulisi kohdistaa siihen kuntaan, missä metsä sijaitsee. Metsänomistajia asuu paljon eri kunnassa tai kaupungissa, kuin missä hänen omistamansa metsä sijaitsee. Kun metsänomistaja myy puustoa, maksetaan tuloista veroa. Myynnistä tulevat verot eivät kohdistu sen kunnan hyväksi, missä metsä sijaitsee.

Jos myynnistä aiheutuvat verotulot kohdennettaisiin kuntaan, jossa kyseinen metsä sijaitsee, voisi verotulot hyödyttää maa- ja metsäseutuisia alueita piristävästi.

Tein kirjallisen kysymyksen, että onko harkittu mahdollisuutta, että puunmyynnin verotuloja kohdennettaisiin sen alueen eli sen kunnan kehitykseen, jossa metsäalue sijaitsee?

Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle

Olen huolissani maaseudun vanhuksista. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 231 274 yli 64-vuotiasta. Näistä 426 763 eli 35 % asui maaseutualueilla. Kyse on siis isosta joukosta suomalaisia.

Moni ikääntyvä haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Käytännössä monen on kuitenkin muutettava taajamaan asumaan siinä vaiheessa, kun kotona tarvitaan enemmän apua. Kunnat ja kaupungit näyttävät järjestävän mielellään palveluita enemmän keskustojen tai taajamien alueille.

Korona-aika sai monet arvostamaan harvaanasuttuja alueita

Suomessa haja-asutusalueella on paljon käyttökelpoisia kiinteistöjä vanhusväestön omistuksessa. Jos mahdollistettaisiin enemmän henkilökuntaa myös haja-asutusalueelle, olisi monella mahdollista asua pitempään kotonaan. Näin maaseutu pysyisi vireämpänä, kun alueella asuu ihmisiä ja asuminen mahdollistetaan. Tietysti palvelujen tuottaminen maksaa, mutta tuo myös vastaavasti työpaikkoja ja sitä kautta tuloja ja elinvoimaa pienempiinkin kuntiin.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko suunniteltu tai suunnitteilla projektia, jossa vanhustenhuoltoon järjestettäisiin parannusta ja henkilökuntalisäystä kohdentaen resursseja myös haja-asutusalueilla ja maaseudulla asuville, jotta he voisivat asua pidempään kotonaan.

Isis-naisten kanssa näyttää olevan piikki auki

Tein kirjallisen kysymyksen, paljonko al-Holin liittyvät kustannukset ovat olleet tähän mennessä ja paljonko toimiin aiotaan vielä varata. Ministeri Haavisto vastasi, etteivät lopulliset kustannukset ole vielä selvillä, mutta 15.12.2019 mennessä kokonaiskustannukset olivat noin 277 000 euroa.

Haavisto ei vastannut kansanedustajan tekemään kirjalliseen kysymykseen, minkä verran rahaa näihin kotiutustoimiin vielä varataan. Tarkoittaako tämä, että piikki on auki, eikä minkään laista ylärajaa ole olemassa.

Lisää tulossa

Verkkouutiset uutisoi 29.12.2020, että Ruotsin radion mukaan Suomi aikoo kotiuttaa lisää ”ISIS-terroristeja”. Uutisen mukaan Suomen viranomaisilla on aikomus tuoda loputkin Isis-naiset ja heidän lapsensa Suomeen. Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner sanoo Ruotsin Radion haastattelussa, että mikäli Isis-naisia ja heidän lapsiaan ei noudeta, siitä voisi muodostua pitkällä tähtäimellä turvallisuusriski.

Pidän itse huomattavasti isompana turvallisuusriskinä näiden Isiksen kannattajien tuomista Suomeen. Lapsistakin osa on lähes täysi-ikäisiä ja todennäköisesti saaneet jo vuosia ideologista ja aseellista koulutusta terroristiseen toimintaan.

Turvallisuusuhka ei näytä vaikuttaneen mitenkään vihervasemmistohallituksen siunaamaan operaatioon tuoda näitä isisnaisia, jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti äärimmäiseen julmaan terroristiseen tarkoitukseen perustettuun Isiksen ”valtakuntaan” ja pysymään siellä viimeiseen asti lastensa hyvinvoinnista välittämättä.

Kun kaikki nämä Isis-naiset ja heidän jälkikasvunsa on tuotu Suomeen, alkavatko sitten perheenyhdistämiset lasten edun vuoksi? Tuodaanko sitten tänne myös Isis-isät, ne taisteluissa kouliintuneet veteraanit? Eduskunta ei tunnu olevan tietoinen mahdollisista leiriin liittyvistä jatkosuunnitelmista. Päätöksenteko on ulkoistettu hallitukselta virkamiehille, vaikka kyseessä on merkittävästä Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista asioista.

Rahaa riittää

Nyt kun on tullut esille suunnitelma kaikkien Suomeen siteitä omaavien leirillä olevien tuomiseen Suomeen, niin kustannukset tulevat olemaan varmasti huomattavasti ilmoitettua korkeammat.

Tuontikustannukset tulevatkin todennäköisesti olemaan vain pieni osa todellisista kustannuksista. Kustannuksiin pitäisi laskea myös näiden isisnaisten ja heidän lastensa elatus, terapiat, kuntoutus ja muut kotoutustoimet. Pääsemme varmasti aika suuriin summiin, jos kokonaiskustannukset lasketaan.

Täytyy ihmetellä, miten hallituksella riittää loputtomasti rahaa näihin ideologisiin hankkeisiin, mutta kun puhutaan vaikkapa suomalaisista vanhuksista, niin rahaa ei ole koskaan riittävästi. Mitä jos tuokin raha olisi käytetty vaikkapa lastensuojeluun tai omaishoitoon.

Nyt suurempi turvallisuusriski kuin aikaisemmin

Näiden nyt tuotujen ja leirillä vielä olevien naisten suhteen täytyy muistaa, että he ovat niitä, jotka ovat olleet isiksen toiminnassa mukana aivan viimeiseen asti. He ovat myöskin pitäneet lapsensa mukana aivan viimeiseen asti. Jos he oikeasti olisivat irtautuneet terroristisesta ajattelusta ja ajatelleet edes vähän lastensa etua, he olisivat tulleet pois tuolta jo vuosia sitten. Tämä on se syy, miksi juuri nämä naiset muodostavat meille tuvallisuusriskin.

Omaishoitajat rinnastettava kunnan työntekijöihin työterveyshuollossa ja työnohjauksessa

Olen huolissani omaishoitajien jaksamisesta. Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” omaishoitajat hyötyisivät säännöllisesti järjestettävästä ja tarjottavasta fyysisen hyvinvoinnin tukemisesta, vuosittaisista terveystarkastuksista, sekä ammatillisesta työnohjauksesta. Omaishoitajilla on tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja tapaturmat ovat yleisiä. Lisäksi omaishoitajilla on turvattomuuden tunnetta ja elämänhallinnan puutetta. Tutkimuksessa tuli myös esille negatiivisia ajatuksia ja yksinäisyyttä, johtavat henkisen kapasiteetin ylikuormittumiseen.  

Omaishoitajat voivat huonosti ja tarvitsevat tukeamme. Omaishoitajilla ei ole työterveyshuoltoa, eikä työnohjausta. Omaishoitajien työpanosta kiitellään useissa yhteyksissä, mutta konkreettisia tekoja ei näy. Johtuuko arvostuksen puute ajatuksesta, että perheet kuitenkin hoitavat omaisensa. Monet tyytyvät tähän tilanteeseen olosuhteiden pakosta.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia. Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Miksi terrorismirikoksia ei tutkita Suomessa?

Helsingin Sanomat uutisoi 16.1.2021, ettei Suomessa ole kahden viime vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevia rikostutkintoja, eikä yhtään tapausta ole päätynyt oikeuteen. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueella noin 80 henkilöä. Niistä maista, joista on laajemmassa määrin lähtenyt vierastaistelijoita, Suomi on ainoa, missä yhtään lähtenyttä ei ole tuomittu terrorismirikoksista.

Suojelupoliisista on kerrottu, että sieltä on annettu enemmän kuin riittävästi tietoja esitutkintojen aloittamiseen. Suojelupoliisi on toimittanut viimeisen neljän vuoden aikana yli 800 kertaa tietoja keskusrikospoliisille. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjä. Yhtään tutkintaa ei ole aloitettu.

Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin huolissaan perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja toteaa Helsingin Sanomien 16.1.2021 artikkelissa, että on oltava avoin vaihtoehdolle, ettei Suomessa yksinkertaisesti esiinny merkittävästi terroristista toimintaa.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, miksi Suomessa ei ole tutkittu terrorismirikoksia pitkään aikaan ja mitä on pikaisesti aiottu tehdä, että mahdollinen rikosvastuu toteutuu.