Onko Suomen kannalta demokraattista, etteivät oppositiossa olevat puolueet saa näissä äänestyksissä yhtään ehdotustaan läpi?

Ennen joulua eduskunta äänesti talousarviosta. Kävimme läpi satoja äänestyksiä. Ensikertalaisena mukana olleena ihmettelin tiettyjä asioita. 

Kummastelen hallituksen kantoja esimerkiksi perussuomalaisten tekemiin ehdotuksiin. Hallitus äänesti kumoon lausuman, jossa olisi edellytetty, että hallitus turvaa kylä- ja lähikoulujen sekä päiväkotien toimintaedellytykset ja oppilaiden kohtuulliset päivittäiset koulumatka-ajat. Myös ehdotus oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä sai kylmää kyytiä äänestyksessä. Eräänä lausumaehdotuksena oli, että eduskunta edellyttäisi hallituksen toimivan siten, että Suomen maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa turvataan kaikissa oloissa oman kansan tarvetta vastaava tuotanto keskeisissä tuotteissa. Kummastelen myös sitä, että hallitus, jossa keskustakin on mukana, hylkäsi tämän läheisesti maatalouteen liittyvän ehdotuksen.

Äänestyksessä kävi ilmi, ettei hallitus aio perua nestemäisten polttoaineiden valmisteveron korotuksia. Esitin budjettiin muun muassa rahoitusta selvitykseen kuntien ja valtion siirtymisestä kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan. Esitin rahoitusta puheterapian opetusohjelman saamiseksi logopedian tutkinto-ohjelman käynnistämiseen Itä-Suomen yliopistossa.

On herännyt kysymyksiä. Onko Suomen kannalta demokraattista, etteivät oppositiossa olevat puolueet saa näissä äänestyksissä yhtään ehdotustaan läpi? Voisiko pohtia, olisiko oppositiopuolueille annettava edes tietty määrä vaikuttamisen mahdollisuutta budjettikäsittelyssä? Voisiko se olla jotenkin jyvitettynä esimerkiksi edustajien määrään tai puolueen kannatukseen liittyen? Kuntien organisaatioissahan hallitus voi esittää jotain, mutta valtuusto voi halutessaan äänestää toisin. Nykysysteemeillähän se näyttää menevän siten, että hallitus äänestää oppositiota vastaan. Näin näyttää yllättävästi olevan jopa hankkeissa, jotka ovat merkittäviä hallituspuolueiden edustajien omassa vaalipiirissäänkin. Tässä on mielestäni keskustelun paikka eduskunnalle. Onko systeemin oltava aina sama, vai voisiko sitä hiukan parannella vastaamaan demokratiaa? Viimeaikaisten poliittisten myrskytuulten tuiverruksessa tulisi antaa arvoa kansan antamalle aidolle kannatukselle. Oikeastaan aika yllättävää, ettei yksikään oppositiopuolueiden tekemistä ehdotuksista mennyt läpi. Tuntuu kummalliselle, jos jo ennen äänestyksiä on äänestyksien lopputulos tiedossa.

Jos hallitus siis itse ei saa tehtyä mitä lupaa, se ottaa kansalta

Käymme läpi talousarviota, sen hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Suurin puute on se, että suomalaiset ja Suomi eivät ole aina etusijalla.

Hallitus keikahti ja hoitajamitoitusta ei tullutkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että luvatut asiat jauhavat paikallaan. Tarvitaan myös lisää terveydenhuollon koulutuspaikkoja.

Omaishoito ja vanhustenhoito tarvitsevat rahaa. Olisin toivonut, että nyt pikaisesti muodostettu Marinin hallitus olisi tehnyt omaishoidon palkkiosta verotonta.

Eläkkeitä korotetaan vähän, mutta paljon puhutusta satasen korotuksesta ei ole tietoakaan. Samaan aikaan hallitus näyttää myös ottavan eläkeläisiltä. Jopa kotitalousvähennystä peukaloidaan. Se on valitettavaa, sillä eläkeläiset ja vanhukset ovat hyödyntäneet kotitalousvähennystä. Polttoaineverojen korotus tuntuu tavallisten ihmisten arjessa. Kuljetuskustannukset nostavat tuotteiden hintoja. Tämän pitäisi olla kaikille selvää.

Huolestuttavaa on myös hallituksen ukaasi, jos nämä esimerkiksi työllisyyteen suunnitellut toimenpiteet eivät toteudu, niin sitten tarkastellaan ja sitten leikataan. Jos hallitus ei siis itse saa tehtyä mitä lupaa, ottaa se kansalta. Epäonnistuminen siirretään kansan maksettavaksi. Tähän mennessä ei näytä lupaavalle. Myös EU on puuttunut hallituksen talouden hoitoon. Sieltä ei ole tullut kehuja hallitukselle, vaan päinvastoin.

Ilmastoasioissa ajetaan satasta viidenkympin alueilla. Tuntuu sille, että ei nähdä kokonaisuutta? On eriskummallista ja perin oudoksuttavaa, että me suomalaiset maksamme kallista hintaa ja maat, joissa tulee rutkasti päästöjä, voivat olla melkoisia vapaamatkustajia. Suomalaista kuritetaan. Tavallinen kansalainen joutuu maksamaan pitkien matkojen ja kylmien talvien aiheuttamien kustannusten lisäksi kunnianhimoisuudesta ilmastoasioissa.

Juuri tullut Suomen pankin ennustus on huolestuttavaa kuultavaa.  Suomen Pankki ennakoi talouskasvun hidastuvan ensi vuodesta. Myös luottamus tulevaisuuden talouteen horjuu ja pahasti horjuukin.

Suomen kilpailukyky, yrittäjyys ja suomalaiset ovat tämän hallituksen tekemän budjetin maksajina.

Hyvä, uudistunut hallitus, poistakaa edes polttoainaverojen korotukset! Se auttaisi koko Suomea! Budjettikirja tuntuu olevan höttöisellä pohjalla. Pitäisi olla hinta asioille ja millä mikäkin aiotaan rahoittaa. Nyt jää liian paljon auki avoimia kysymyksiä.

Kyseenalaiset ja ontuvat perustelut

Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti lisätä ministerien avustajien määrää. Avustajien palkkoihin jysähtää noin 32 miljoonaa euroa. Iso summa yhden kauden menoiksi.

Nyt avustajia 19 ministerillä on yhteensä 82. Juha Sipilällä (kesk.) oli selkeää tahtoa vähentää avustajia. Keskusta kannattaa kuitenkin ilmeisesti nykyisen punaviherhallituksen tahtotilaa avustajista. Voidaanko määrää perustella suurella työmäärällä? Ei, sillä pienemmällä avustajajoukolla ovat ministerit pärjänneet ennenkin.

Hulppealta avustajien määrältä odotamme tuloksia hallitustyössä. Kuitenkin nyt kävi jo lyhyen hallitustaipaleen jälkeen, että ministeri Sirpa Paatero (sd.) erosi tehtävästään. Auttoiko siis suuri avustajien määrä ministerien tehtävien hoitoa vai eikö tieto kulkenut tarpeeksi asiallisesti suuren avustajajoukon myötä?

Olisiko erityisosaaminen hyvä peruste palkata ammattilaisia ministerien tehtävien auttamiseen? Ovatko hallituksen avustajat puolueettomia vai puoluepoliittista valtaa vahvistavia? Nyt ministerien erityisavustajan tehtäviin palkatuista henkilöistä löytyy vaaleissa mukana olleita, mutta ei valituksi tulleita henkilöitä. Onkohan tämä siis verrattavissa piilossa olevaan puoluetukeen?

On sanottu, että sote vaatii avustajien suurta määrää. Sote taisi kaatua jo perustuslailliseen ongelmaan aiemmin. Soten uudistamisessa on tärkeää hoitaa asioita laajamittaisesti yhteistyöllä. Demokratiassa on kyse kaikkien kantojen kuuntelemisesta.

Ei ole perusteltua puolustella avustajamäärää myöskään Suomen EU:n puheenjohtajuudella. Tämä kausi ei todellakaan ole neljän vuoden mittainen. Jussi Halla-aho (ps.) on vaatinut Antti Rinnettä eroamaan. Perusteltu syy on Postin asioiden hoidon epäselvyys. Mielestäni Postin sotkua pääministeri ei hoitanut parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen alkutaival ei kovin ruusuiselta näytä. On merkittävää, että jopa Euroopan komissio pyysi selvennystä budjetista ja julkisten menojen kasvusta. Hallitustaivalta tuskin jatkossakaan helpottaa, että hallituksessa mukana on äärierilaisia puolueita.

Oli kyseenalaista palkata avustajia 32 miljoonalla

Hämmästelen hallituksen käyttämää rahamäärää omien ministereiden runsaslukuiseen avustajakaartiin. Tämä hallitus lisäsi roimasti avustajiensa määrää. Nykyisin 19 ministerillä on jopa 82 avustajaa, ja tämän kauden palkkasummaksi avustajille tulee jopa 32 miljoonaa.

Hallitus kasvatti omien avustajiensa määrää ontuvin perustein.

– Miten avustajien suurta määrää voidaan järkisyillä perustella?

Jos avustajien suurta määrää perustellaan suurella työmäärällä, voisi hallitukselta odottaa tuloksellisuutta. Postin tapaus ei sitä osoittanut.

– Jo lyhyen hallitustaipaleen alussa yksi ministeri erosi. Pääministerillä tuntuu olevan pestin lähtölaskenta käynnissä. Auttoiko avustajien suuri määrä ministerin tehtävien hoidossa vai olisiko se ollut enemmänkin toisinpäin?

Talousvaliokunnan jäsenenä hallituksen tuloksellisuutta tuskin osoittaa selvityspyyntö, jonka Euroopan komissio antoi. Selvitystä pyydettiin budjetista ja julkisten menojen kasvusta.

Tekosyitä kerrakseen

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä oudoksun myös kuulemaani väitettä, jonka mukaan soten eteneminen tarvitsisi ison kaartin avustajia. Muistelen, että sote taisi kaatua mm. perustuslaillisiin ongelmiin ja edellisen hallituksen omaan haluun kaataa hallitus.

– Tuskin siinä tapauksessa suurella avustajien määrällä olisi sitä estetty.

Pidän erikoisena perusteena myös Suomen EU:n puheenjohtajakautta.

– Eihän EU:n puheenjohtajuuskausi ole todellakaan vaalikauden mittainen. EU:n puheenjohtajuuskausi on vain kahdeksannen osan vaalikaudesta.

Keskusta hiljaa myötäilee

Muistelen, että aikaisemmin Juha Sipilä ei tuntunut kannattavan avustajien lisäämistä hallitukselle. Nyt keskusta ei juurikaan ole kommentoinut avustajien suuresta määrästä.

– Onko perusteltua palkata ministereille erityisosaajia avustajiksi? Vai onko taustalla poliittisen vaikuttamisen maksimointia? On mielenkiintoinen huomio, että hallituksen avustajista löytyy myös vaaleissa pudonneita henkilöitä. Onko siis kyseessä piilotettu puoluetuki?

– Hallituksen alkutaival ei ole ollut ruusuinen. Puoli vuotta kasassa. Yksi ministeri erosi. Miten käy pääministeri Antti Rinteelle? Ounastelee, että on tulossa tuulinen hallituskausi, koska hallituksessa näyttää olevan äärierilaisia puolueita.

Perussuomalaisten linja saa kannatusta myös hallituspuolueilta

Useat hallituspuolueet ovat sitä mieltä, että lapsilisiä tulisi korottaa tuntuvasti. Myös keskusta on herännyt viimeisten gallup-tulosten jälkeen kannattamaan lapsilisien korottamista (SS 19.11.). Hallitus on kuitenkin esittänyt, että lapsilisiä tulisi korottaa vasta neljännestä lapsesta alkaen.

Perussuomalaiset esittivät viime viikolla pykälämuutosesityksen hallituksen esitykseen siten, että korotus kohdistuisi ensimmäiseen lapseen. 19.11. perussuomalaiset jättivät eduskunnan täysistunnossa lausuman, jossa esitetään, että hallitus selvittäisi mahdollisuutta korottaa ensimmäisen lapsen lapsilisää tuntuvasti ja siten kannustaa perheitä lasten hankintaan. Perussuomalaiset on esittänyt myös ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista käyttöön. Lapsiperheille tehtävä verovähennys tukisi lapsiperheiden taloutta ja vahvistaisi tunnetta, että lapset ovat yhteiskunnassamme toivottuja. Perussuomalaiset katsoo, että kaikki lapsiperheet ansaitsevat nykyistä enemmän tukea – jo ensimmäisestä lapsesta lähtien.

Pitääkö valtion periä kunnilta takaisin omaishoidon rahoja, ellei niitä käytetä omaishoitoon?

Olen pöyristynyt omaishoitoon luvattujen rahojen kohtalosta. Tämä kummallinen kohtalo on käynyt ilmi THL:n (Terveyden – ja hyvinvoinninlaitoksen) kyselyssä.

Kunnilta oli kyselty, mihin valtion omaishoitoon tarkoitetut varat oli käytetty. Valtio on antanut muutaman vuoden sisällä rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa omaishoitoon. Osa kunnista vastasi kyselyyn, ettei rahoja olekaan käytetty omaishoitoon.

Onko kyse poliitikkojen aseman pönkittämisestä?

Olen pöyristynyt siitä, että valtion tasolla saadaan näyttämään poliittisesti hienolta, kun rahaa annetaan hyvään ja tärkeään tarkoitukseen, mutta matkalla rahat mahdollisesti suunnataan jonnekin muualle.

– Miksei korvamerkitty raha tiettyyn tarkoitukseen olekaan korvamerkitty tämän päivän Suomessa? Miksei tästä puhuta Suomessa enemmän?

– Silloinhan valtion puolelta omaishoitoon kohdennetulla rahalla ei ole välttämättä merkitystä omaishoitoon, jos sitä voidaan käyttää toisiin tarkoituksiin.

Tietävätkö kuntalainen ja valtuutetut?

Ihmettelen systeemiä ja samalla kyseenalaistan järjestelmän. Tietävätkö kuntalaiset ja kaikki valtuutetut kuntien laajasta itsemääräämisoikeudesta esimerkiksi valtion antamien omaishoidon rahojen osalta.

Olisiko aika muuttaa systeemiä.

– Olisiko valtion perittävä omaishoitoon annetut rahat takaisin, ellei kunnassa niitä käytetä niihin tarkoituksiin?

Olen kritisoinut muutoinkin valtion rahojen käytön vaikuttavuuden seurantaa.

– Vaikuttavuudella on merkitystä. Haluaisin tietää, paljonko valtion antamia rahoja oikeasti laitettiin kunnissa omaishoitoon.

Omaishoito säästää yhteiskunnan varoja

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa. Olisi hyvä tietää ja selvittää, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta mahdolliset valtion omaishoitoon laittamat rahat todella menevät omaishoitoon. – Omaishoito on omaiselle tärkeää ja samalla omaishoito säästää yhteiskuntamme varoja, toivon jatkossa parempaa kontrollia valtiolta tähän asiaan.

Valtion ja kuntien tulee siirtyä lähiruokaan

Jätin 15.10.2019 eduskunnalle talousarvioaloitteen, jossa esitetään Maa- ja metsätalousministeriölle määrärahaa lähiruoka-selvitykseen.

Tämä on hanke, jota jokaisen suomalaisen pitäisi kannattaa. Laajamittaisella kotimaisen ruuan etusijalle laittamisella on valtava merkitys koko Suomen asuttuna pitämiselle ja huoltovarmuudelle.

Lähiruoka on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti.

Valtion ja kuntien tulisi näyttää esimerkkiä ja suosia suomalaisia elintarvikkeita

Haluan, että ministeriö selvittää minkälaisia vaikutuksia olisi valtion, kuntien ja em. tahojen ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan.

Siirtymisellä kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan olisi valtava merkitys koko Suomelle.

Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan, että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille. Selvityksessä selvitettäisiin myös millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi. On selvää, ettei tällaista pystytä heti toteuttamaan 100 prosenttisesti ja tähän tarvitaan siirtymäaika. Tärkeintä on, että tämä on tavoite, johon pyritään ja myös päästään.

Valtatie 5 saatava kuntoon

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen Valtatie 5 parantamisesta välillä Leppävirta-Kuopio

Valtatie 5 Helsingistä Sodankylään on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä. Se kuuluu myös osana yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Nykyinen valtatie on kapea sekä mäkinen ja mutkainen sekaliikennetie. Tien linjaus ja tasaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Edellä mainitut tekijät heikentävät liikenneturvallisuutta sekä ohitusmahdollisuuksia.

Valtatie 5 on suunniteltu tiesuunnitelman mukaisesti Leppävirta-Palokangas välillä nykyistä tietä leventämällä ja yhdellä ohituskaistajaksolla. Palokangas-Humalajoki toteutetaan kapeana keskikaiteellisena moottoritienä uuteen linjaan koko matkalla nykyisen vitostien länsipuolelle välillä Palokangas-Humalajoki. Tien mitoitusnopeus on 100 km/h. Toimenpiteillä saavutetaan valtatien pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso.


Liikenteen suunnittelujaksolla ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 20 %, jolloin liikennemäärä on noin 6500 autoa vuorokaudessa.
 

Suunnitelmavalmiuden puolesta hankkeen toteuttaminen on mahdollista, kun toteutusrahoitus myönnetään. Hankkeen suunnittelu rahoitettiin Euroopan Unionin EAKR-rahoituksella. Leppävirran kohdan esisuunnittelu on parhaillaan aluevaraussuunnitteluvaiheessa ja tiesuunnittelun edellyttämät kaavamuutokset päätetään vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta luomalla laatutasoltaan yhtenäinen, mahdollisimman häiriötön ja päätien vaatimukset täyttävä tieosuus. Tavoitteena on myös, että liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitalliset vaikutukset on minimoitu.
Suunnittelussa on huomioitu joukkoliikenteen tarpeet, meluhaittojen pienentäminen ja hirvieläinonnettomuuksien estäminen.

Puheterapeuttien koulutusta tarvitaan Itä-Suomeen

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen puheterapeuttien koulutuksen käynnistämisestä Itä-Suomen yliopistossa

Puheterapeuteista on pulaa lähes koko Suomessa. Ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2019 oli avoinna 116 kuulontutkijan tai puheterapeutin tehtävää. Barometrin mukaan pulaa työnhakijoista on kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Itä-Suomessa pula on ollut vaikea jo useita vuosia.

Puheterapeutteja koulutetaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Tällä hetkellä logopediaa voi opiskella vain Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ala on suosittu. Vuonna 2018 esimerkiksi Tampereen yliopistoon pääsi 2,7 % hakijoista opiskelemaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Logopedian tutkinto-ohjelma tulisi aloittaa myös Itä-Suomen yliopistossa. Tutkinto-ohjelma sopisi hyvin Itä-Suomen yliopiston terveyspainotteisuuteen ja edistäisi puheterapian saatavuutta tasapuolisemmin koko maassa.

Eläkeasiaan merkittävä lakikaloite

”Eläkkeellä ei saa ostettua enää yhtä paljon  kuin aikaisemmin!” ”Hinnat ovat nousseet enemmän kuin eläkkeet. Eläkeläisen euro on alle euron.” Tämän suuntaiset kommentit kertovat  käytännössä siitä, mihin nykyisin voimassa oleva taitettu indeksi on johtanut.

Perussuomalaiset ovat jo pitkään tuoneet esille, kuinka tähän tulisi puuttua. Eläkkeet eivät nouse samassa suhteessa kuin palkat, vaan ansiotason muutosta otetaan huomioon vain 20 prosentin verran.

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps) on tehnyt lakialoitteen puoliväli-indeksistä. Eli hintojen ja ansiotason muutosten painoarvoa muutettaisiin. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistettaessa olisi ansio- ja hintatason muutosten painoarvo siis 50 prosenttia. Allekirjoitin erittäin mielelläni tämän lakialoitteen.

Toteutuessaan lakialoite parantaisi pienituloisen eläkeläisen asemaa. Lakialoitteessa esitetään tätä sovellettavaksi aina 1500 euroon asti. Eläketurvakeskuksen mukaan, alle 1250 euroa kuukaudessa eläkettä saavien osuus on suuri, siis jopa 40 prosenttia.

Mielestäni aloite on merkittävä. Hallituksen tulisi aktiivisesti ottaa tämä aloite tosissaan ja puuttua tähän. Nythän näyttää sille, että pääministeri Antti Rinteen ennen vaaleja lupaama vappusatasen lisäys eläkkeisiin tuntui olevan pelkkää vaalipuhetta.

Tuntuu epäoikeudenmukaiselle, että eläkkeiden ostovoiman pienentyminen näyttää tuovan monelle eläkeläiselle taloudellisia ongelmia arjessa selviytymiseen. Eikö tähän olisi jo aika puuttua oikeasti?