Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa, varsinkin Itä-Suomessa ja Lapissa

Muistutan, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksenä, että maamme säilyy toimintakykyisenä. Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Kuljetuksissa tieverkko on aina osa kuljetusta, koska sekä alku- että loppupäässä raaka-aineet pääsääntöisesti lähtevät teitä pitkin ja jakelu tapahtuu teitä pitkin.

Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento-, tai vesiväyliin. Raideliikenteellä ei ole tulevaisuudessakaan mahdollista korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää, eikä mahdollista rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin. Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 km pituutta verrattuna rataverkon 5 924 km pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä, katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 km.

Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko

Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen suurentuessa. Vierintävastuksella on suuri merkitys raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 %. Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelka pitäisi saada purettua.

Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden osalta, kuten 3-5 numeroisten teiden osalta. Pienillä teillä liikkuu paljon raskasta kalustoa.

Itä-Suomea ja Lappia ei saa unohtaa tierahoja jaettaessa

Suomen eri alueiden ja maakuntien painoarvo on parlamentaaristen päätöksien osalta usein asukaslukuun perustuva, kuten myös alueiden kansanedustajien määrä. Tiestöä on kuitenkin kilometreittäin mitattuna pitempiä pituuksia asukasta kohden harvemmin asutulla alueilla, esimerkkinä Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Maantiestön kunnostukseen voisi olla perusteltua jakaa käyttövaroja enemmän eri alueiden pinta-alaan liittyen tai tiestön pituuksiin liittyen. Voisi olla hyvä, jos osa rahoista jaettaisiin maakuntien alueen pinta-alaan perustuen, eikä asukaslukuun perustuen. Myös maakunnan tiekilometrien kokonaismäärä tulisi huomioita.

Liikenteeseen perustuen kerätään iso määrä vero- ym. tuloja valtion kassaan. On syytä käyttää reilusti varoja tiestömme kunnostukseen, kun korjausvelkaa on edelleen paljon. Kysyin vastuuministeriltä kirjallisessa kysymyksessä, onko mietitty tapaa jakaa tiestön kunnostukseen käytettäviä varoja enemmän maakuntien tiekilometrien määrään ja maakunnan pinta-alaan perustuen kuin asukaslukuun perustuen? Onko suunniteltu, että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna suurempi osa liikenteestä perittävistä maksuista korvamerkittäisiin nimenomaan tiestön kunnossapidon ja korjausvelan hoitamiseen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *