Kuukausi: helmikuu 2021

Milloin kaikki halukkaat Suomalaiset on rokotettu?

Korona on maailmanlaajuinen uhka. Rokotukset ovat alkaneet, mutta Suomessa rokotustahti vaikuttaa olevan hidas. Rokotukset ovat välttämätöntä hoitaa nopeasti ja hyvin organisoidusti. Aikataulut ovat olleet epäselviä. Mitä kauemmin rokotukset kestävät, sitä kauemmin joudumme jatkamaan rajoitustoimenpiteitä.

Mitä nopeammin ihmiset rokotetaan ja saadaan riittävän kattava rokotesuoja, sitä nopeammin saamme yhteiskunnan toiminnat normaaliksi. Monet yrittäjät kamppailevat vähentyneiden tulojen kanssa ja edes tieto aikataulusta varmasti helpottaisi.

Jossain vaiheessa näytti siltä, että ennen kesää olisi kaikki halukkaat rokotettu. Nyt on julkisuudessa ollut tietoja, että aikataulu venyisi jopa vuoden loppuun asti.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on suunniteltu tehtäväksi rokotusten ja rokotushankintojen nopeuttamiseksi sekä missä aikataulussa eli mihin mennessä viimeistään suomalaiset ovat rokotettu.

Suomessa pitäisi olla käytössä vain yksi potilastietojärjestelmä

Yhteen järjestelmään siirtyminen vie aikaa, eikä se ole toteutettavissa nopealla aikataululla. Minimivaatimus olisi, että nykyiset potilastietojärjestelmät vähintään ”keskustelisivat” keskenään.

Jopa satoja potilastietojärjestelmiä

Suomessa on terveydenhuollossa käytössä kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä tiedon tallentamiseen. Eri järjestelmät eivät aina keskustele keskenään, joten tieto ei automaattisesti kulje toisesta yksiköstä toiseen.  Tämä muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, jos asiakas käy eri sairaanhoitopiirin alueen vastaanotolla. Tieto ei myöskään kulje automaattisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden välillä.

Kun tieto ei kulje, niin lääkitystiedot tai koetulokset eivät aina ole ajan tasalla. Edes saman sairaalan sisälläkään tieto ei kulje automaattisesti eri osastojen välillä.

Potilasturvallisuus vaarassa

Tiedon siirtymisen hankaluuksista voi tulla terveydenhoitohenkilöstölle ylimääräistä työtä. Jos koetulokset eivät ole ajan tasalla, saatetaan eri toimipisteessä tehdä samoja kokeita uudestaan. Tämä tarkoittaa aina ylimääräisiä kuluja. Potilaalle voi myös aiheutua terveydellistä haittaa, esimerkiksi tilanteessa, jos hän joutuu äkillisesti sairaalaan toisella paikkakunnalla ja ei pysty itse kertomaan esimerkiksi ajantasaisesta lääkityksestään. Lääkityskortit etteivät useinkaan ole ajan tasalla.

Moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät ajantasaiset potilastiedot, vaikka näin ei aina ole. Kuitenkin ajantasaisen tiedot ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Valtion tulisi ottaa kantaa potilastietojärjestelmiin

Monessa virastossa, kuten Kelalla ja verottajalla tiedonsiirto toimii vastaavasti hyvin. Kanta-tiedosto ei ole täysin kattava ja esimerkiksi ajantasaiset lääkityskortit eivät sinne automaattisesti päivity. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tehdään lääkitysmuutoksia.

Käytännössä ohjeistusta valtion taholta ei ole ollut, että Suomessa olisi julkisella puolella vain yksi järjestelmä, joka toimisi kaikkialla tai useampi, joiden tulisi vastaavasti keskustella keskenään. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen.

Korvataanko Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen väärän päätöksen aiheuttama haitta?

Suomi sai langettavan tuomion Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) syksyllä 2019, jossa todettiin Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta, kun turvapaikanhakija palautettiin kuolemaan. Sen jälkeen on käynyt ilmi, että kyseinen henkilö on elossa.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen tekemiseen olivat vaikuttaneet virheellisesti annetut tiedot. EIT:n virheellisiin tietoihin perustuvasta päätöksestä on aiheutunut Suomelle niin maine-, kuin rahallista haittaa. Asia on syytä oikaista mahdollisimman pikaisesti.

Tein kirjallisen kysymyksen, missä vaiheessa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen virheellisiin tietoihin perustuvan päätöksen aiheuttamien haittojen ja kulujen korvaaminen on.

Pitäisikö puunmyynnin verotuloja kohdistaa siihen kuntaan, missä metsä sijaitsee?

Metsänomistajien puunmyynnin verotulot tulisi kohdistaa siihen kuntaan, missä metsä sijaitsee. Metsänomistajia asuu paljon eri kunnassa tai kaupungissa, kuin missä hänen omistamansa metsä sijaitsee. Kun metsänomistaja myy puustoa, maksetaan tuloista veroa. Myynnistä tulevat verot eivät kohdistu sen kunnan hyväksi, missä metsä sijaitsee.

Jos myynnistä aiheutuvat verotulot kohdennettaisiin kuntaan, jossa kyseinen metsä sijaitsee, voisi verotulot hyödyttää maa- ja metsäseutuisia alueita piristävästi.

Tein kirjallisen kysymyksen, että onko harkittu mahdollisuutta, että puunmyynnin verotuloja kohdennettaisiin sen alueen eli sen kunnan kehitykseen, jossa metsäalue sijaitsee?

Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle

Olen huolissani maaseudun vanhuksista. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 231 274 yli 64-vuotiasta. Näistä 426 763 eli 35 % asui maaseutualueilla. Kyse on siis isosta joukosta suomalaisia.

Moni ikääntyvä haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Käytännössä monen on kuitenkin muutettava taajamaan asumaan siinä vaiheessa, kun kotona tarvitaan enemmän apua. Kunnat ja kaupungit näyttävät järjestävän mielellään palveluita enemmän keskustojen tai taajamien alueille.

Korona-aika sai monet arvostamaan harvaanasuttuja alueita

Suomessa haja-asutusalueella on paljon käyttökelpoisia kiinteistöjä vanhusväestön omistuksessa. Jos mahdollistettaisiin enemmän henkilökuntaa myös haja-asutusalueelle, olisi monella mahdollista asua pitempään kotonaan. Näin maaseutu pysyisi vireämpänä, kun alueella asuu ihmisiä ja asuminen mahdollistetaan. Tietysti palvelujen tuottaminen maksaa, mutta tuo myös vastaavasti työpaikkoja ja sitä kautta tuloja ja elinvoimaa pienempiinkin kuntiin.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko suunniteltu tai suunnitteilla projektia, jossa vanhustenhuoltoon järjestettäisiin parannusta ja henkilökuntalisäystä kohdentaen resursseja myös haja-asutusalueilla ja maaseudulla asuville, jotta he voisivat asua pidempään kotonaan.