Kuukausi: joulukuu 2020

Terrorismin estäminen tehtävä uskottavammaksi

Suomen on otettava tosissaan terrorismin uhka. Suojelupoliisi on kertonut mahdollisesta uhkasta al-Hol -leiriltä palaavien suhteen, mikäli terroristiseen toimintaan osallistuminen jatkuu Suomessa.

Miksi vanhemmat saavat yleensäkin viedä lapsiaan leireille, joissa harjoitetaan terroristista toimintaa? Suomen tulisi miettiä pikaisesti keinot siihen, että lasten vieminen Suomesta terroristiseen toimintaan osallistuville leireille olisi rangaistava teko.

Terrorismin uhka on aina vakava asia. Suomen uskottavuus terrorismin uhan estämisessä ei tunnu olevan vahvistumassa. Ruotsissa on jo alueita, jonne poliisi ei uskalla mennä. On estettävä, ettei Suomessa tilanne ajaudu Ruotsin kaltaiseksi. Tämä on otettava äärimmäisen vakavasti.

Oppivelvollisuusiän nostamisessa ei huomioida erilaisia oppijoita

Olen huolissani oppivelvollisuusiän nostamisesta. Tällä hetkellä suurin osa suorittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnot ilman velvoitetta. Oppijoita on kuitenkin hyvin erilaisia. En ymmärrä, miten oppivelvollisuudella saadaan oppilas opiskelemaan, jos siihen ei alun perinkään ole kiinnostusta, motivaatiota tai tarvittavia taitoja.

Maksuttomat oppimateriaalit tai koulukyydit tuskin vaikuttavat koulupudokkaiden opiskelumotivaatioon. Syyt ovat ihan muualla. Perustaidot, opiskeluvalmiudet, mielenterveyden ongelmat ja elämänhallinta, näitä ei korjata koulupakolla tai maksuttomuudella.

Miksi ei kehitetä oppisopimuskoulutusta?

Osa ei välttämättä halua tai pysty käymään pitkään koulua. Osa nuorista voisi haluta opiskella ammattiin, vaikka käytännön tekemisellä eli oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuksella niidenkin, joilla on haasteita perinteisissä oppimismenetelmissä, voi päästä loistamaan osaamisellaan.

Meillä on yritysmaailmastakin esimerkkejä niistä ”viitosenoppilaista”, jotka ovat päässeet vasta tekemisen kautta todella loistamaan ja luoneet menestyviä yrityksiä ja jopa miljoonaluokassa. Oppisopimuskoulutus on tietyille aloille erittäin hyvä vaihtoehto. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen vastaisi paremmin monen koulupudokkaan tarpeisiin, kuin ilmaiset oppimateriaalit.

Oppisopimus hyödyttää myös yrittäjiä

Oppisopimuskoulutus on helpottanut monen yrittäjän arkea. Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.

Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.

Kuopion budjetin kuulumisia

Talousarviokeskustelu käy Kuopiossa vilkkaana. Kaupunginhallitus jo käsitteli asiaa ennen valtuuston käsittelyä. Talousarviota on Kuopio vienyt eteenpäin maininnalla, että kaupunkilaisten hyvä arki turvataan. Hallituksessa nousi esille budjetin muutostarpeita. Kouluasiat ja vanhustenhoidosta huolehtiminen koettiin tärkeäksi. Alkuperäinen esitys olisi lakkauttanut terveyskioskit, mutta onneksi niiden toimintaa esitettiin jatkettavaksi. Asukastupa- ja pitäjäraatien toimintaa pidetään tärkeänä. Asukastupa, pitäjäraatien ja lähidemokratiatoimintaan olisin toki halunnut enemmänkin rahallisesti panostaa. Nämä tuntuvat merkittävimmin haja-asutusalueilla ja maaseudulla.

Omaishoidon merkitystä ei kannata vähätellä. Esitin lisättäväksi 200 000 euroa omaishoidon tukeen käytettäväksi ja kriteerien tarkistukseen. Tämä esitykseni ei saanut kaupunginhallituksessa kannatusta. Eniten yllätyin Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnan sosiaalidemokraatteja edustavan puheenjohtajan kylmäävästä kommentoinnista Savon Sanomissa 24.11, että määrärahat ovat olleet riittäviä. Omaishoitajilta ja omaishoidettavilta tulevan palautteen perusteella olen eri mieltä puheenjohtajan kanssa. Olisi suunnattoman tärkeää käydä läpi tuen saannin perusteet. Eri kunnissa tuen saamisen edellytykset vaihtelevat. Väitän, että Kuopiossa tukea myönnetään tiukoin perustein. Monessa muussa kunnassa kriteerit eivät tunnu olevan niin tiukat.

Esitin myös poistettavaksi rahallisen valtuustoryhmien vuosittaisen tukemisen eli 73 000 euroa. Perussuomalaiset eivät ole tätä puoluepoliittista tukea nostaneet. Tukea ovat muut vaaleissa valitut puolueet käyttäneet. Lisäksi esitin poistettavaksi 75 000 euroa johtamisjärjestelmän lisääntyneistä palkkakuluista. Samoin esitin poistettavaksi 50 000 euroa moottorikelkkareitistön rakentamisen määrärahoista. Tätä esitystäni hallituksessa tuki vasemmiston ja vihreiden edustaja.

Perussuomalaiset haluaisivat vähentää kiintiöpakolaisten määrää edellisvuodesta. Ainakaan hallituksessa muut puolueet eivät tukeneet tätä esitystä. Lopullisesti valtuusto käsittelee budjetin. Ensimmäisessä kokouksessa keskustellaan ja kerrotaan mahdollisista muutosesityksistä. Toisessa kokouksessa suoritetaan sitten mahdolliset äänestykset.

Rahaa karkaa

Korona jyllää täysillä. Ihmettelen, että silti väheksytään ajattelutapaa, jossa Suomi asetetaan muiden maiden edelle. Tarvitaan voimavaroja oman maan koronakriisin hoitoon ja sen jälkeiseen toipumiseen.

Hallitus on myöntämässä lisäystä 50 000 000 euroa kehitysyhteistyöhön, jopa velkarahaa. Minkä ihmeen takia Suomen tässä koronatilanteessa laman väijyessä lähellä, ollaan rahaa kippaamassa näin reilusti muihin maihin?

On äärettömän tärkeää muutoinkin tarkasti seurata ja tehdä vaikutuksen arvioinnit, mitä kehitysyhteistyörahoilla on saatu aikaiseksi ja mitä hyödyt ovat olleet. Voidaanko sanoa, että näin on aina tehty? En täysin näe asiaa niin.

Mieluummin kouluja kuin kelkkareittejä

Tärkeysjärjestyksen luulisi korostuvan kriisiaikana. Aina ei sille tunnu. Kuopion Syvänniemen koulupäätöksen kuvio on oudon erikoinen. Valtuusto eli kunnan korkein päättävä elin oli jo päätöksen tehnyt uuden koulun puolesta. Koulua ei alkanut kuuluakaan. Tuntuu sille, että asiaa yritettiin äänestyttää niin monta kertaa uudelleen, että äänestystulos miellyttäisi tiettyjä puolueita tai tahoja. Onneksi yhden äänen enemmistö kaupunginhallituksessa ratkaisi asian koulun hyväksi. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus vastustivat koulun rakentamista.

Allu Koskinen (kok.) otti voimakkaasti kantaa kouluasiaan (SS 8.10.). Perussuomalaisten valtuustoryhmä pitää kyläkouluja tärkeänä. Samoin arvostamme sitä, että koulumatka ei veny liian pitkäksi. Oli ilo äänestää koulun rakentamisen puolesta. Perussuomalaiset ovat vastaavasti kritisoineet kelkkareittien tarpeellisuutta ja kunnan pakkokeinoja reittien perustamiseen.

Erkki Kuusisto (SS 8.10.) nosti esille Kuopion päätöksenteon vaiheita. Lautakunnassa on ollut valtava vyöry kuntalaisten huomautuksia ja jopa Pelastuslaitoksen kannanotto. Lautakunnan päätökset eivät kuitenkaan tuolloin olleet yksimielisiä. Lautakunnan jäsen Viljo Herranen (ps.) esitti 15.8.2019 Tervon raja – Ryönän-lahti -reittisuunnitelmaesityksen kumoamista. Keskustajohtoinen lautakunta ei kannattanut kumoamista. Pia Pentikäinen (ps.) esitti 21.11.2019 Juurusvesi – Suuri-Pieksä -reittiesitykseen, ettei esitystä hyväksytä. Jälleen muut puolueet olivat valmiita hyväksymään reittisuunnitelmat.

Kuopiossa tuntuu olevan pakkomielle saada moottorikelkkareitit vaikka väkisin. Ollaan valmiita kunnan kukkarosta eli yhteisistä verorahoista maksamaan reittien tekeminen ja ylläpito ja lunastukset. Kuntalaisten ja maanomistajien huomioon ottamista tulisi ehdottomasti parantaa.

Vastaavasti Pohjois-Karjala toimii toisin. Siellä väylät järjestetään epävirallisina urina, jolloin maanomistaja voi muuttaa reitin paikan tarvittaessa. Samoin kulut eivät silloin tule veronmaksajien maksettavaksi, vaan käyttäjille käyttömaksujen muodossa. Koronan kriisiaikaan pitäisi priorisoida. Mistään ei tunnu löytyvän tarkkaa summaa, paljonko on käytetty rahaa kelkkareittiasioihin Kuopiossa.

Kuopiossa ollaan valmiita moniin ilmastotekoihin paitsi ei näköjään moottorikelkkailun osalta. Terveet koulut ovat paljon tärkeämpiä kohteita rakentaa yhteisillä varoilla kuin kelkkailureitit.

Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys.

Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa. Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla? Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut.

Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa? Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin!

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Kuopion luottamusjohdon palkat uhkaavat nostaa veronmaksajien kuluja jopa 160 000 eurolla vuosittain

Luottamusjohdon palkkaustavan ja määrän muutosta Kuopiossa perustellaan paremmalla toiminnan laadulla. Jos tämä väite pitää paikkansa, niin mitä on tähän mennessä jätetty tekemättä kaupungin hallinnossa? Emme usko, että luottamusjohto on nykyisen palkkioperusteisen järjestelyn takia jättänyt tehtäviään hoitamatta. ja jos olisikin, tuskin palkkion muoto kenenkään työmoraalia parantaa. Muutoksesta on vain haittaa kaupunkilaisille – raha on vääjäämättä pois jostakin, mahdollisesti juuri peruspalveluista.

Taloudellinen tilanne on huono ja monet kunnat ovat joutuneet irtisanomisten ja lomautusten tielle. Suunniteltu sote-uudistus vähentää kuntien budjetteja rajusti. Korona kurittaa kuntataloutta. Kuopiossa sen sijaan ei olla köyhiä eikä kipeitä – meillä on varaa nostaa luottamusjohdon kustannuksia.

Jos tämä kallis palkkapäätös toteutetaan, se kertoo karua kieltää siitä, mikä on Kuopion hallinnossa tärkeää – oma napa. Taitaapi olla se paljon puhuttu Mualiman Napa jonka ääni tässä kaikuu. Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei kannata luottamushenkilöiden palkkauskulujen nostamista.

Romutuspalkkiot herättävät ikäviäkin tunteita maaseudulla

Hallitus nimittäin haluaa, että romutuspalkkion voisi käyttää myös joukkoliikennelippuihin tai ehkä sähkö­avusteiseen polkupyörään. Montaako tämä maaseudulla aidosti hyödyttää?

Koronan ja muun heikon taloussuhdanteen aikana ei monilla ole varaa ostaa uutta autoa vähäpäästöisyyden takia. Erikoista on myös ajattelu, että polttoaineveroa kohottamalla päästöt vähenisivät. Huviajelu on maaseudulla hyvin vähäistä. Autoa käytetään tarpeeseen. Eivät ne päästöt vähene polttoaineveroa nosta­malla, kun kuitenkin samat välttämättömät ajot joudutaan tekemään. Se vaan maksaa sitten enemmän.

Maaseutulainen maksaa. Maaseutu on monella tapaa ilmastokärsijä yltiökunnian­himoisessa ilmastopolitiikassa. Nyt ei ole polttoaineen veronkorotusten aika. Mieluummin tätä veroa voisi laskea ja entisetkin korotukset pian perua.

Uudistuksia pohtiessa on tärkeää turvata alueemme huippuosaamista

Sosiaali- ja terveyspuolen uudistamista on suunniteltu pitkään. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat antaneet lausuntojaan uudistuksesta. Hyvin pienelle huomiolle on jäänyt asia, joka on todella merkittävä alueemme kannalta. Miten lainsäädännössä turvataan, että sairaalamme yliopistollisuus säilyy?

Meillä on täällä alueellamme sekä yliopistollinen sairaala ja että yliopisto. Näiden kahden yhteistyön ja rahoituksen turvaaminen on merkittävää. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri lausunnossaan korosti yliopistollisuuden merkitystä. Samoilla linjoilla ovat olleet myös muutkin yliopistollisien sairaaloiden alueilla olevat sairaanhoitopiirit.

Jos Suomen itsenäisyyden ajan suurin hallinnollinen uudistus toteutuu, on ehdottoman tärkeää panostaa yliopistollisten sairaaloiden säilymiseen yliopistollisina. Sillä on valtava merkitys alueellemme ja alueen ihmisille tulevaisuuden vuosikymmeninäkin, ei pelkästään lähivuosina. Yliopistollinen sairaala on alueellamme todella tärkeä. Se on sitä terveydenhuollon, mutta myös alueemme vetovoiman ja kehityksen kannalta.

Onkin aiheellista kysyä ja muistuttaa, kuinka Suomen hallitus aikoo esityksessään varmistaa yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden yhteistyön ja riittävän rahoituksen siihen?

Sote uudistus ei takaa terveysasemasi säilymistä

Olen huolissani soteuudistuksesta. Koskaan meillä ei ole tehty niin suusta uudistusta kuin nyt annettu soteuudistus hyvinvointialueineen. Tämä uudistus koskee nyt jokaista kuntaa ja kaupunkia. Muutos on myös hallinnollisesti suuri.  Ihmisille kuitenkin on tärkeintä, että arkiset asiat, kuten terveydenhuolto toimivat.

Päätöksenteko siirtyy todellisuudessa hallituspuolueille

Jos rahoitus tulee valtiolta kunnan sijaan, se tarkoittaa myös muutosta. Kunnassa kunnanvaltuutetut päättävät oman kunnan asioista, kuten oman kunnan terveysasemasta. Mutta jos rahoitus tulee valtiolta, niin käytännössä iso rooli on Suomen hallituksella. Eikä hallituksessa koskaan ole kaikki puolueet mukana. Tämä muuttaa päätöksentekoa radikaalisti. Päätöksenteko kapenee. Hallituspuolueet voivat ohjata rahoja haluamallaan tavalla ja maakunnassa päättäjä toimivat vain kumileimasimena. Tämä on ilmeinen riski.

Onko hallinnon kustannuksia laskettu

Onko laskettu, kuinka paljon luottamuspaikkoja tulee lisää luottamushenkilöille, kun kuntiin kuitenkin jää sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnat ja myös valtuutettujen määrä kunnissa säilyy ennallaan? Eli kuinka paljonko enemmän hallintokulut tulevat jatkossa olemaan? Onko tästä laskemia olemassa? Ainakaan niitä ei ole esitetty.

SDP:stä luvattiin kaikkien puolueiden yhteistä valmistelua – ei tullut

Näin ison muutoksen valmisteluun olisi ollut syytä ottaa kaikki mukaan. Hallitus ei kuitenkaan halunnut tehdä niin, joka on valitettavaa. Kun alusta asti valmistelussa on mukana isompi ryhmä, ongelmakohtia voi nousta enemmän esille. Ongelmien esille nouseminen tässä vaiheessa on tärkeää, sillä niihin on helpompi puuttua ennen kuin lait on hyväksytty lopullisesti eduskunnassa. On harmi, ettei kaikkia otettu mukaan valmisteluun, vaikka tämän sosiaalidemokraatit olivat luvanneet, mikäli olisivat hallituksessa.

Säilyykö lähipalvelut?

Tämä uudistus ei takaa, että terveysasemat säilyvät paikallaan. Kun säästöjä haetaan, aletaanko sitten keskittämään? Montako terveysasemaa meillä on viiden vuoden kuluttua? Keskitetäänkö palvelut isoihin hyvinvointikeskuksiin ja haja-asutusalueilta häviää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut?

Hyvinvointialueiden päättäjiksi ei välttämättä tule päättäjiä edes joka kunnasta eli päätöksenteko siirtyy kauemmas. Kun päätöksenteko on kauempana, ikäviä päätöksiä on helpompia tehdä. Vaikkapa se juuri sinun lähelläsi olevan pienen terveysaseman lakkauttamien.

Yliopistollinen sairaala on äärettömän tärkeä

Yliopistollisissa sairaaloissa on erikoisosaamista. Yliopistollisen sairaalan säilymisestä yliopistollisena ei nimittäin ole itsestäänselvyys. Soteuudistuksessa pitää turvata ylipoistojen ja sairaaloiden yhteistyö. Olen tehnyt ministerille jo parikin kysymystä siitä, että miten turvataan yliopistollisen sairaalan ja yliopistojen yhteistyön rahoitus tulevaisuudessa. En ihan saanut sellaista vastausta kuin toivoin.

Tätä ei ole mainittu kunnolla tässä uudistuksessa. Tästä ovat yliopistollisten sairaaloiden johtohenkilöt olleet erityisen huolissaan. Täytyy varmistaa, että ihmiset saavat jatkossakin hoitoa yliopistollisessa sairaalassa.

Maakuntavero

Tulee uusi maakuntavero, kuten suunnitellaan? Jos tulee, nostaako se kokonaisveroastetta. On pidettävä huoli, ettei näin käy.