Kuukausi: lokakuu 2020

Tämä on vakava poliisiasia

Jotain tolkkua tähän! Poliisin toimipisteissä Itä-Suomessa laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintaa lopetetaan. Ihmetyttää, että ensi vuodelle esitetään jopa 2 miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin.

Oman maamme kansalaisten turvallisuus ei parane poliisin toimintaa supistamalla. Ollaanko nyt turvallisuutta heittämässä romukoppaan? Pienet poliisiasemat, kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Eipä asiasta paljoa ole kyselty mielipiteitä kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.


Laitoin syyskuulla ministerille kirjallisen kysymyksen kuultuani erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin.


Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut?

Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin tässähän juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuisi. Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut. Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut. Ei.


Onko pian haja-asutusalue loistomesta rikollisille? Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen.

Mutta uskaltaako poliisi kohta enää toimia? Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministerin Ohisalon (vihr.) puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia.


Ehdottomasti nämä paikalliset poliisin lakkautuksien suunnitelmat tulisi perua. Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista.

Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle.

Kunnan tulee varmistaa, että vesi- ja vesijätehuoltoa järjestettäessä maankäyttöä tarkastellaan kokonaisuutena

Tein lakialoitteen Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Aloitteessa velvoitettaisiin kuntaa tarkastelemaan maankäyttösuunnitelmaa kokonaisuutena myös haja-asutusaluilla, kuten kaava-alueilla jo tehdään.

Käyttökelpoisen talousveden saanti talouksiin on tärkeää

Käyttökelpoisen talousveden saantia ei tule hankaloittaa, mutta kunnan tulee varmistaa, että vesi- ja vesijätehuoltoa järjestettäessä tarkastellaan asiaa kokonaisuutena, riippumatta kuka linjan rakentaa ja omistaa.

Maanomistajia tulee kuulla ja kunnan tulee tehdä päätös putkilinjasta kokonaisharkinnan perusteella, eikä yksi maanomistaja kerrallaan. Putkilinjoista päätettäessä etusijalla tulee olla kokonaisharkinta, järkevä, kohtuullinen ja tasapuolinen kohtelu. Vesiosuuskunnilla on iso ja tärkeä rooli vesi- ja jätevesihuollon järjestämisessä. Putkistolinjojen asiantunteva suunnittelu on tärkeää.

Ohjeet ja suositukset ajan tasalle

Kunnan toimielimelle tulee laatia ajantasaiset ohjeet ja suositukset ja varmistaa järkevällä ja asianmukaisella tavalla veden saannin talouksiin ja samalla huolehtii putkiväylillä olevien maanomistajien oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta. 

Esiin on tullut tapauksia, joissa vesiosuuskunta hakee kunnalta päätöksen vesilinjan sijoittamisesta yksi maanomistaja kerrallaan. Lopputuloksena voi olla suoran maanomistajien rajalla kulkevan maanomistajien yhdessä hyväksymän vesilinjan sijaan maanomistajien tonteilla tarpeettomasti ilman selkeää syytä kiemurteleva vesilinja.

Miten hoitajien joukkopako saadaan pysäytettyä?

Hoitotyötä tekevät henkilöt tekevät valtavan arvokasta ja merkityksellistä työtä. Sen tulisi näkyä alan arvostuksessa. Koronaepidemia ei ole ohi ja henkilöstömitoituskin on vasta tulossa ja jo nyt kärsitään henkilöstöpulasta. Meidän tulee pitää huolta tästä ammattiryhmästä, joka on elintärkeä – kirjaimellisesti.

Sosiaali- ja terveysalalla on pulaa osaavista ammattilaisista.

Sosiaali- ja terveysalalta on jo lähtenyt valtava määrä ammattilaista muihin tehtäviin. Osa on lähtenyt kokonaan toiselle alalle. Voidaan pian puhua joukkopaosta. Tämä kertoo siitä, että on aika miettiä mitä on tehtävissä, että jatkossakin meillä on terveydenhuollon alan ihmisiä töissä.

Kuinka houkuttelevia terveydenhuollon alan työpaikat ovat jatkossa

Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan puolet sairaanhoitajista on miettinyt alan vaihtamista. Ennen koronaa alanvaihtoa mietti kolmannes. Lähes puolet ilmoittivat olevansa uupuneita tai erittäin uupuneita. Tällä hetkellä hoitajat ovat uupuneita koronakriisin takia pitkään jatkuneen joustamisen takia.

Tutkimusten mukaan alalta lähdetään juuri työn kuormittavuuden ja matalan palkkatason takia. Saman rahan saa joltain muulta alalta pienemmällä vaivalla.

Mitä hallitus aikoo tehdä


Kysyin hallitukselta kirjallisella kysymyksellä, mitä hallitus aikoo tehdä ja millaisiin toimiin ryhtyä, että terveydenhuollon ammattien arvostusta ja houkuttelevuutta lisätään siten, että jatkossakin meillä on riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa terveydenhuollon aloilla.

Varastokirjasto säilyy Kuopiossa

Olen tyytyväinen, että varastokirjasto on päätetty säilyttää Kuopiossa. Varastokirjasto toimii hyvin. Siellä on osaavaa henkilökuntaa ja se on kustannustehokas. Ehjää ei kannata korjata.

Tein asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen 2.6. ja me Savo-Karjalan kansanedustajat otimme yhteisesti kantaa varastokirjaston säilymiseen Kuopiossa 29.7. yhteisellä julkilausumalla.

Miksi THL ei saanut neuvoa kansalaisia maskien hyödyistä

Mitä vastasikaan ministeri Kiuru THL:stä ja maskeista kansanedustajalle jo huhtikuussa

Huhtikuussa oli jo käynyt ilmi, että esimerkiksi maskeja on monenlaisia. Käyttö ja ohjeistus kansalaisille vaihtelivat Suomessa ja maailmalla paljon. Jossain maissa kehotettiin käyttämään maskeja ja joissain taas ei. Yleispäteviä ohjeistuksia ei ollut. Suomessa oli myös usein uutisoitu, ettei maskeja osata käyttää oikein.

Tein 6.4.2020 ministeri Krista Kiurulle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyttiin: ”Miten ja milloin hallitus on aikonut ohjeistaa tai pyytää jotain tahoa ohjeistamaan kansalaisia käyttämään suusuojaimia/maskeja siten, että siitä on käyttäjilleen ja läheisille eniten hyötyä?”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vastasi kysymykseeni 29.4.2020: ”Tehokkailla torjuntatoimilla ja jatkotartuntojen ehkäisyllä voidaan vähentää etenkin iäkkäiden ja perussairauksista kärsivien sairastumista. Vaikka koronaviruksesta tiedetään jo varsin paljon, luotettavaa tietoa suusuojaimien/maskien käytön hyödyistä yleisesti kansalaisten keskuudessa käytettynä on vielä niukasti. Tiedon määrä kuitenkin lisääntyy koko ajan. Asiantuntijalaitoksina toimivat THL ja Työterveyslaitos seuraavat tarkkaan muutoksia epidemian etenemisessä ja uuden tiedon muodostumista muun muassa suusuojaimien/maskien käytön osalta. Ohjeet on päivitettävä tarvittaessa.”

Maanantaina 12.10.2020 uutisoitiin, että THL halusi jo keväällä tiedottaa maskien käytöstä, mutta Sosiaali- ja terveysministeriö esti aikeet. STM:n mukaan maskeista ei ollut ”aihetta viestiä sen tarkemmin”. THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan THL olisi halunnut tiedottaa kasvomaskien käytön merkityksestä ja oikeaoppisesta käytöstä eli juuri siitä, mistä minä kysyin ministeri Kiurulta.

Keskusteluja asiasta on käyty ministerin antaman vastauksen aikaan huhti-toukokuussa ja kesäkuussa eli jo vastauksen antamisaikaan. Koska THL kuuluu hallinnollisesti STM:n alaisuuteen, heillä ei ollut poikkeusolojen takia mahdollisuutta tiedottaa asiasta erikseen, koska tiedotus oli keskitetty STM:lle.

Jo keväällä maailmalla suositettiin nenän ja suun peittämistä koronan leviämisen estämisessä

Keväällä oli jo selvää, että myös oireettomat taudin kantajat levittävät virusta. Tutkijoiden mallinnusten mukaan neljä viidestä tartunnasta saadaan oireettomilta ihmisiltä. Heidän mukaansa jokainen suoja vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia säästyneinä sairaanhoidon kuluina. Koronatapauksissa tehohoitojaksot ovat pitkiä ja yksi hoitovuorokausi maksaa jopa 5000 €.

Yalen yliopiston tutkijat suosittelivat kasvosuojien käyttöä, myös kotitekoisten, koska niiden käyttöönotto todennäköisesti hidastaa koronaviruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja. Tämän takia osa tutkijoista suosittaa mitä tahansa suun peittävää kangasta, vaikka suoja ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin leviämistä.

Kesäkuun puoliväliin mennessä jo 176 valtiota 198 suositteli tai edellytti jollain tavalla kasvomaskien käyttöä koronaepidemiassa. Suomessa suositus saatiin vasta elokuussa.

Väärä turvallisuudentunne

Voiko keväällä tapahtuneen maskien käytön merkityksen vähättelyn seurauksena olla väärä turvallisuuden tunne? Kuinka moni suomalainen ajattelee kevään ohjeistuksen mukaan, että käsienpesu, käsidesin käyttö ja metrin turvaväli riittävät suojaamaan koronatartunnalta? Kuinka moni ajattelee näin edelleen?

Jo 25.3.2020 uutisoitiin, että koronavirus tutkimusten mukaan leviää myös pisaratartuntana ja aerosoleina. Näihin leviämistapoihin käsienpesu, käsidesin käyttö ja metrin turvaväli eivät riitä.

Kuka ottaa vastuun

Ymmärretäänkö ministeriössä kuinka vaarallisia seurauksia voi koitua, jos terveyteen vaikuttavasta asiasta tehdään poliittinen ja ei kuunnella asiantuntijatahoa, kuten THL:ää?

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä nimitetty

Valtioneuvosto on nimittänyt minut Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän jäseneksi. Työryhmä on asetettu toimikaudelle 12.10.2020-30.6.2023.

Työryhmän tehtäviin kuuluu Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien ja elinvoiman parantaminen ja vahvistaminen. Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on myös seurata harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiä ja tehdä toimenpideohjelma erilaisista kokeiluhankkeista harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

Hallitus ajaa päätöksillään raskaan kaluston kuljettajat ja yrittäjät ahdinkoon

Suomen huoltovarmuus on tärkeää. Raskaan kaluston kuljetusten turvaaminen on oleellinen osa huoltovarmuutta. Suomessa tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä raskaalla kalustolla. Näiden ajoneuvojen kuljettajat ovat ajamisen ammattilaisia. Raskaan ajoneuvon kuljettaminen on vaativaa työtä, sillä ajamisen lisäksi kuljettaja huolehtii, että kuorma tai ihmiset kulkevat turvallisesti ja määräaikaan mennessä perille.

Vaikeutetaanko työtä kohtuuttomasti?

Raskaan kaluston kuljettajien on pidettävä lain mukaiset tauot ajon aikana, myös koronakriisin aikana. Levähdyspaikka ruoka- ja peseytymismahdollisuuksineen ovat kuljettajalle tärkeitä. Varsinkin pitkillä matkoilla kuljettavat myös nukkuvat autoissaan, joten mm. WC- ja peseytymismahdollisuuksia tulee olla matkan varrella.

Ilman inhimillistä taukojen ja levähdyspaikkojen olemassaoloa kuljettajien työmäärä vaikeutuu kohtuuttomasti. Eikö riitä, että kaikenlaiset polttoaineveronkorotukset ajavat kuljetusyrittäjiä tiukoille. Pitääkö vielä kuljettajienkin työtä hankaloittaa.

Ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan

Nyt ollaan rajoittamassa ravintoloiden aukioloaikoja, niin myös raskaan kaluston kuljettajien paljon käyttämät 24 h avoinna olevat liikenneasemat ruokailu- ja sosiaalitiloineen rajoittavat aukioloaikojaan. Raskaan kaluston kuljettajien taukopaikkojen ylläpitämisestä huolehdittava koronakriisin aikana. Taukopaikkoja täytyy olla avoinna myös kriisiaikana. Liikenteen parissa työtä tekevät ovat hyvin huolestuneita, että kuinka varmistetaan, että nyt uusien rajoitusten aikana välttämättömiä palveluja on saatavilla.

Kysymys ministerille

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varmistaa, että raskaan kaluston kuljettajilla on mahdollisuus pitkillä matkoilla käyttää taukopaikoilla ruoka-, levähdys- ja peseytymismahdollisuuksia nyt kun ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan.

Mieluummin kouluja kuin kelkkareittejä

Tärkeysjärjestyksen luulisi korostuvan kriisiaikana. Aina ei sille tunnu.

Kuopion Syvänniemen koulupäätöksen kuvio on oudon erikoinen. Valtuusto eli kunnan korkein päättävä elin oli jo päätöksen tehnyt uuden koulun puolesta. Koulua ei alkanut kuuluakaan. Tuntuu sille, että asiaa yritettiin äänestyttää niin monta kertaa uudelleen, että äänestystulos miellyttäisi tiettyjä puolueita tai tahoja. Onneksi yhden äänen enemmistö kaupunginhallituksessa ratkaisi asian koulun hyväksi.

Sosiaalidemokraatit ja kokoomus vastustivat koulun rakentamista. Allu Koskinen (kok.) otti voimakkaasti kantaa kouluasiaan (SS 8.10.). Perussuomalaisten valtuustoryhmä pitää kyläkouluja tärkeänä. Samoin arvostamme sitä, että koulumatka ei veny liian pitkäksi. Oli ilo äänestää koulun rakentamisen puolesta.

Perussuomalaiset ovat vastaavasti kritisoineet kelkkareittien tarpeellisuutta ja kunnan pakkokeinoja reittien perustamiseen. Erkki Kuusisto (SS 8.10.) nosti esille Kuopion päätöksenteon vaiheita. Lautakunnassa on ollut valtava vyöry kuntalaisten huomautuksia ja jopa Pelastuslaitoksen kannanotto.

Lautakunnan päätökset eivät kuitenkaan tuolloin olleet yksimielisiä. Lautakunnan jäsen Viljo Herranen (ps.) esitti 15.8.2019 Tervon raja – Ryönänlahti -reittisuunnitelmaesityksen kumoamista. Keskustajohtoinen lautakunta ei kannattanut kumoamista. Pia Pentikäinen (ps.) esitti21.11.2019 Juurusvesi – Suuri-Pieksä -reittiesitykseen, ettei esitystä hyväksytä. Jälleen muut puolueet olivat valmiita hyväksymään reittisuunnitelmat.

Kuopiossa tuntuu olevan pakkomielle saada moottorikelkkareitit, vaikka väkisin. Ollaan valmiita kunnan kukkarosta eli yhteisistä verorahoista maksamaan reittien tekeminen ja ylläpito ja lunastukset. Kuntalaisten ja maanomistajien huomioon ottamista tulisi ehdottomasti parantaa.

Vastaavasti Pohjois-Karjala toimii toisin. Siellä väylät järjestetään epävirallisina urina, jolloin maanomistaja voi muuttaa reitin paikan tarvittaessa. Samoin kulut eivät silloin tule veronmaksajien maksettavaksi, vaan käyttäjille käyttömaksujen muodossa.

Koronan kriisiaikaan pitäisi priorisoida. Mistään ei tunnu löytyvän tarkkaa summaa, paljonko on käytetty rahaa kelkkareittiasioihin Kuopiossa. Kuopiossa ollaan valmiita moniin ilmastotekoihin paitsi ei näköjään moottorikelkkailun osalta. Terveet koulut ovat paljon tärkeämpiä kohteita rakentaa yhteisillä varoilla kuin kelkkailureitit.

Ministeri Lintilän selitys ontuu – vero jysähtää turpeelle

Olen huolissani suomalaisen turvetuotannon tulevaisuudesta. Turpeelle jysähtää nyt reilu vero. Kotimainen uusiutuva energianlähde on ikävässä vastatuulessa.

Hallitusohjelma ajaa turpeen käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. 15.7.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni turpeenkäytön alustavasti laskevan markkinaehtoisesti. Samalla ministeri toteaa, ettei hallitus ole päättänyt turpeen alasajosta. Ministerin vastaus tuntuu erittäin ontuvalle. Nimittäin hallitushan ajaa turpeen energiakäyttöä alas esimerkiksi veronkorotuksin.

Hallitusohjelma tekee sitä samaa. Hallitus ei ole kiinnostunut muuttamaan hallitusohjelmaa edes vakavan koronaepidemian takia. Turpeenkäyttö on mielestäni kiinni enemmän politiikan arvoista, kuin markkinaehtoisuudesta.

Poliittinen asenne tosin pakosta vaikuttaa markkinoihin. Hämmästyttävää, ettei keskusta hallituspuolueena näytä olevan kotimaisen turvetuotannon puolustajana. Suomen energiapolitiikka on muutenkin kovin ailahtelevaa ja lyhytjännitteistä.  On hyvin lyhytnäköistä, jos turvetuotantoalueita ajetaan alas, koneet myydään ulkomaille ja alan osaajat lähtevät toisiin töihin. Tiukan paikan tullen voi käydä niin, ettei Suomella tarvittaessa olekaan enää osaamista ottaa turvealueita uudelleen käyttöön. Se ei ole Suomen edun mukaista.

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Otin budjettikeskustelussa esille polttoaineiden veronkiristykset. Ensi vuoden budjetti ei lupaa autoilijoille ja öljylämmittäjille hyvää. Polttoaineveroja korotetaan hurjaa vauhtia. Hinnan maksavat autoilijat, omakotitaloasujat ja yrittäjät. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan.

Korotukset koskettavat eniten haja-asutusalueen ihmisiä, varsinkin pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samalla moni yrittäjä joutuu entistä tiukemmalle. Kaikilla ole varaa hankkia heti sähköautoja. Nykyään keskimääräinen auton hinta on alle 4 000 euroa.

Öljylämmityksen vaihto on kallis remontti. Suuri joukko eläkeläisiä asuu öljylämmitteisessä omakotitalossa. Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 1 716 euroa. Voi miettiä, kuinka sellaisilla tuloilla tehdään isoja remontteja, kuten vaihto maalämpöön. Kiinteistöjen arvot ovat olleet laskusuuntaisia varsinkin haja-asutusalueella. On mietittävä, onko koko talo edes remontin hinnan arvoinen. Myös jälleenmyyntiarvo kiinnostaa monia asunnon omistajia.

Kiinteistöveroja alas?

Hallituksen tekemät uudistukset eivät näytä hyvältä maaseudulla asuvan henkilön näkökulmasta. Autoilu ja lämmitys kallistuvat. Kuljetuskustannusten nousu nostaa tuotteiden hintoja.

Entä jos hallitus ottaisi houkutukset käyttöön? Olisiko aika laskea kiinteistöveroja maaseudulla? Olisiko aika laskea polttoaineiden verotusta? Entä, jos tiestön korjausvelkaan laitettaisiin ne rahat, jotka on suunniteltu sijoitettavan Afrikan hiilineutraalius hankkeisiin?

Hallituksen arvopohjalla on väliä

Haja-asutusalueet voisivat olla Suomen vahvuus, kun ne nähtäisiin vahvuutena myös hallituksen arvopohjassa. Korona-aika näytti, millainen myönteinen arvo harvaanasuttu alue on. Etätyötä tekevät voisivat saada verohelpotuksia. Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi voisi helpottaa. Keinoja löytyy, kun niitä vain halutaan ottaa käyttöön.