Kuukausi: elokuu 2020

Vihdoinkin maskisuositus!

Olen ollut huolissaan STM:n ja THL:n kannasta maskisuositukseen jo pitkään. Olen tehnyt asiasta useita kirjallisia kysymyksiä ministereille. Miksi tämän suosituksen antaminen kesti näin pitkään, kun on kuitenkin näyttöä, että maski toimii hyvänä lisänä turvavälien, yskimishygienian ja käsien pesun lisänä.

Jo keväällä lukuista maat tekivät maskisuosituksia tai maskipakkoja. Nyt maskeja suositellaan käytettäväksi mm. joukkoliikenteessä, koronatestiin matkalle oleville, riskialueilta saapuvien siirtyessä karanteeniin. Sen lisäksi kasvomaskeja voi käyttää alueellisen viranomaisten suositusten perusteella myös muissa tilanteissa, joissa ei pysty noudattamaan turvavälejä.

Turvavälejä ei aina pysty noudattamaan

Pakollisissa asioinneissa, työmatkoilla tai kaupoissa turvavälien noudattaminen saattaa olla mahdotonta. Osa koronatartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä, eikä ihminen itse ole tällöin tietoinen tartunnastaan ja siitä, että voi tartuttaa muita.  Virus voi tarttua jo muutama päivä ennen oireiden alkua.

Maskeista on hyötyä

Vaikka maskien hyödyllisyydestä on edelleen viranomaisilla epäselvyyksiä, on jo maalaisjärjellä pääteltävissä niiden hyödyllisyys. Jos maskeista ei olisi hyötyä, miksi niitä käytetään terveydenhuollossa mm. leikkaussaleissa? Jos normaalissa flunssassa nenäliinaan aivastaminen estää pisaroiden leviämisen, niin varmasti pääsääntöisesti pisaratartuntana tarttuva koronavirus ainakin osittain pysähtyy kasvoilla olevaan maskiin. Pääsääntöisesti maski siis estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa.

Voidaanko maskisuosituksella välttää yhteiskunnan sulkeminen?

Tarvitsemme nyt kaikki keinot käyttöön, jotta kevään tilanne ei toistu. Jos pystymme tällaisilla keinoilla auttamaan sitä, ettei yhteiskuntaa tarvitse sulkea, on meillä huomattavasti nopeampaa toipua korona-aallosta.

Mitä enemmän meillä on toimintakykyisiä yrityksiä koronan aikana, sitä enemmän työpaikkoja säilyy ja sitä paremmin palautuminen normaaliin tapahtuu koronan jälkeen.

Miksi yrittäjä joutuu maksamaan työntekijöilleen koronatestauksen itse, jos käyttää omaa työterveyshuoltoa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronatestauskriteerien mukaan näyte koronatutkimusta varten tulee ottaa kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa.

Lain mukaan koronatutkimus on maksuton

Näin on, mikäli testi tehdään julkisessa terveydenhuollossa. Koronatestejä on saatavilla myös työterveyshuollon kautta, mutta ne ovat maksullisia. Työterveyshuoltopalveluista aiheutuvat koronatestausten kustannukset ovat siis työnantajan vastuulla.

Maksuton koronatestaus olisi tervetullut tuki yrittäjille

Monien yrittäjien talous on heikentynyt koronan vaikutuksesta. Yrittäjien tulisi saada täysi korvaus yksityisellä työterveysasemalla tehdyistä työntekijöiden koronatesteistä. Nyt testi on maksullinen. Testin maksullisuus voi myös hidastaa työntekijän testaukseen lähettämistä, mistä voi muodostua riski tartuttavuuden kannalta. Tämä helpottaisi myös julkisen puolen paineita testauksessa ja testauskapasiteettia riittäisi paremmin niille, joilla ei ole työnantajan tarjoamaan työterveyshuoltoa.

Koronatestauksiin tulee olla helppo ja nopea tarvittaessa päästä.

Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä. 

Nopeus, helppous ja toimivuus takaavat sen, että koronan leviämistä saadaan hillittyä myös työpaikoilla. Yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan koronatesteihin pääsy ei ole aina ongelmatonta. Jos testiin pääsyä ja testin tulosta voi joutua odottamaan jopa viikon, aiheuttaa se yrittäjille merkittäviä lisäkustannuksia.

 Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä.

Kirjallinen kysymys

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Ministerin vastauksen mukaan asiaan ei näytä olevan tulossa muutosta.

Vain perussuomalaisilla selkeä kanta

Suomi on nyt erittäin vakavassa paikassa. EU-neuvottelut ja rahojen järjestelyt aloittivat vaarallisen suunnan. Tästä on puhuttu ihan liian vähän. On huolestuttavaa, että EU menee suuntaan, jossa otetaan yhteisiä velkoja. Lisäksi jaetaan jopa rahaa lahjaksi ja harrastetaan yhteistä verotusta.

Puolueista perussuomalaiset tuntuu olevan ainut puolue, joka selkeästi vastustaa liittovaltiokehitystä. Perussuomalaisten suunta liittovaltiokehitykseen on ollut koko ajan selkeä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati eduskuntaa koolle kesällä näin tärkeän asian tiimoilta. Sen jälkeen myös kokoomus huomasi vaatia puolueiden keskustelua asioista.

Hannu Hoskonen (kesk.) kirjoitti (30.7.) ansiokkaasti tuhoisasta EU:n kehityksestä. Olen edustaja Hoskosen kanssa samaa mieltä. Tämä EU:n yhteisvelkoihin sitoutuminen on äärettömän huono asia. EU:n suunnan muutoksesta on ollut avoimesti huolissaan myös toinen konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.). Miksi keskusta kuitenkin ajaa vihervasemmistolaisittain EU:n liittovaltiokehitystä? Miksei keskusta huomioi pitkäaikaisten konkaripolitiikkojen huolta asiasta?

Mistä hallitus, jossa keskusta on mukana, aikoo ottaa ne EU:lle lahjaksi annettavat rahat? Olisiko keskustan jo aika kääntyä perussuomalaisten linjoille EU:n liittovaltiokehityksessä? Perussuomalaiset ovat liittovaltiokehitystä vastaan. Jos EU:sta tulee liittovaltio, on se Suomelle hyvin tuhoisa tie. Kyllä Suomi on nyt laitettava etusijalle!

Vähennys paperillakin

Kodin remonteista tai kotona teetettävästä työstä voi saada verohelpotuksia. Monet vanhukset ovat kokeneet sen oivalliseksi, jos kotona tarvitaan esimerkiksi siivouspalveluita.

Kotitalousvähennyksen voidaan kokea hankalaksi, ellei hakija käytä nettiä tai omista sellaista. Veroilmoituksen mukana ei tule kotitalousvähennystä varten lomaketta. Tästä on tullut palautetta kansalaisilta ja yrittäjiltä. Moni on ollut harmissaan, kun hakemus on etsittävä netistä.

Olisi hyvä, jos paperinen lomake postitettaisiin muiden veropaperien mukana ainakin iäkkäimmille henkilöille. On voinut käydä jopa niin, että kotitalousvähennys on jäänyt hankaluutensa takia kokonaan hakematta. Kun paperinen lomake olisi helpommin saatavilla myös netittömille henkilöille, se toisi tasapuolisuutta.

Suomi ei neuvotellut tuesta

EU neuvotteluissa saivat mm. Tanska, Itävalta ja Ruotsi sekä Alankomaat neuvoteltua jäsenmaksuistaan roimat alennukset. Tanskan alennus oli 322 miljoonaa, Ruotsin 1,069 miljardia, Itävallan 565 miljoonaa. Saksan alennus säilyi 3,671 miljardissa (Financial Times).

Surullista on, ettei Suomi tälläkään kertaa edes neuvotellut alennuksista Suomelle. Luvatuille maatalouden ja harvaan asutun alueen tukien osalta ei ole tarkkaa tietoa, kuinka rahan käyttö EU:sta ohjeistetaan. Maksamme joka tapauksessa rutkasti enemmän kuin saamme.

Vakavinta on se, että EU on ottamassa valtavan suunnanmuutoksen. Näyttää sille, että EU-maat ottavat yhteisiä velkoja ja harrastavat jopa yhteisverotusta. Nämä EU-neuvottelut olivat selvä askel tälle vaaralliselle suunnalle, jossa ollaan yhteisvastuussa veloista. Perussuomalaiset pitävät hyvin vakavana liittovaltiokehitystä. 

Suomi on hoitanut tarkemmin talouttaan kuin monet lämpimämmät EU-maat. Suunta tulisi olemaan tuhoisaa Suomelle. Näin suuressa asiassa perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati aiheellisesti eduskuntaa koolle.

Tämän jälkeen myös kokoomus nosti esille puolueiden keskustelun tärkeyden EU:n luonteesta. Pitkän linjan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.) kirjoitti asiantuntevasti (SS 26.7.) EU:n luonteen muuttumisesta. Miksi ihmeessä keskusta tästäkin huolimatta vieläkin kannattaa vahvasti vihervasemmistolaisittain EU:n kehittymistä huolestuttavaan liittovaltion suuntaan? Perussuomalaiset eivät kannata liittovaltiokehitystä.

Varastokirjasto säilytettävä Kuopiossa

Kuopiossa on merkittävä valtion alainen tärkeä kirjasto. Siellä säilytetään materiaalia eri Suomen kirjastoista. Sieltä myös tarvitsijat saavat aineistoa käyttöönsä.

Toimintaa on ollut vuodesta 1989 asti.

Tämä on tärkeää alueellisesti, sillä olemmehan iso koulutus-ja yliopistopaikkakunta.

Ajoittain on puhuttu, että varastokirjasto siirtyisi Mikkeliin. On puhuttu, että samalla yhdistettäisiin Mikkelin kansalliskirjasto ja Kuopion varastokirjasto. Yhdistäminen uhkaisi ehkä viedä kirjaston pois Kuopiosta.

Asia on taas tapetilla.

Tein ministerille asiasta kirjallisen kysymyksen. Kysyin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt säilyttääkseen varastokirjaston Kuopiossa ja turvatakseen sille rahoituksen myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2015 on esitetty, että varastokirjasto siirrettäisiin Mikkeliin ja yhdistettäisiin kansalliskirjastoon. Vuonna 2018 on linjattu, ettei sillä hallituskaudella yhdistymistä edistetä.

Nyt ministeriössä on mietinnässä kaksi vaihtoehtoa. Joko Kuopion kirjaston peruskorjaus tai siirto yhdistettynä Mikkeliin toisiin tiloihin.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) kehui varastokirjastomme toimintaa nopeaksi ja kustannustehokkaaksi sekä henkilökuntaa motivoituneeksi. Käyttäjäkunta on ollut myös tyytyväisiä palveluihin. Varastokirjaston pysyminen itsenäisenä on varteenotettava vaihtoehto.

Päätöstä siirrosta ja yhdistymisestä ei siis ole vielä lopullisesti tehty. Toivon vahvasti, että ministeriössä pidetään Kuopion puolta. Valtion toimintojen pitäminen alueellamme on tärkeää.

Laitoin alueemme kansanedustajille viestiä, jotta tekisimme yhteisen kannanoton varastokirjaston säilymisen puolesta. Alueen kansanedustajien tämän hetkinen yhteyshenkilö eli puheenjohtaja Matti Semi ottautui hyvin tähän kaikille yhteiseen ja tärkeään asiaan.

On toivottavaa, että varastokirjasto säilyy Kuopiossa.

Jos yhdistymispäätös ministeriössä kuitenkin tehdään, niin eikö Mikkeliin suunniteltuja toimintoja voisi siirtääkin vaihtoehtoisesti kokonaisuudessaan Kuopioon?

VarasTällöin Kuopiossa olisivat molemmat, niin varastokirjasto kuin kansalliskirjasto.

Helpotusta puheterapeuttipulaan

Itä-Suomessa on ollut jo pitemmän aikaa huutava pula puheterapeuteista.  Samoin puutetta heistä on ollut koko Suomessa. Asiaan on luvassa positiivisia tuulia.

Tein vuonna 2018 valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti 30 valtuutettua.  Tein taannoin myös eduskunnassa puheterapiaan liittyvän budjettialoitteen.

Puheterapeutteja koulutetaan nykyisellään Helsingissä, Oulussa ja Turussa.  Itä-Suomessa ei koulutusohjelmaa ole ollut. Itä-Suomen yliopisto toimii Kuopiossa ja Joensuussa. Nyt on luvassa puheterapia-asiaan muutosta.

Alueen kansanedustajat ovat suhtautuneet myönteisesti, jotta Itä-Suomi saisi koulutusohjelman. On hyvä asia, että ministeriö on vihdoin muuttanut koulutusvastuuta siten, että Itä-Suomi saa logopedian koulutusvastuun.  Tämä on iso asia.  Rahoituksesta päätettäneen syksyn aikana. Jos kaikki menee suunnitellusti, Itä-Suomessa alkaisi koulutus reilun vuoden kuluttua.

Mielestäni tämä on erittäin hyvä asia. Kun ihminen tarvitsee puheterapiaa, tulisi sitä olla oikea-aikaisesti ja vaivattomasti saatavilla.  Varmasti puheterapeutteja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Yksilön kannalta oikea-aikaisella puheterapialla voi olla suuri vaikutus elämässä.

Omaishoidontuki on puun ja kuoren välissä

Eduskunnan kevään viimeisellä kyselytunnilla kysyin, onko mahdollista saada omaishoidontuki verottomaksi. Kävi ilmi, ettei hallitus ole halukas muuttamaan omaishoidontukea verottomaksi.  Asia ei ole kuulemma hallitusohjelmassa. Koronan takia hallitusohjelmaa tulisi muutoinkin muuttaa.  Miksei siis sinne voisi muuttaa myös omais-hoidontuen verottomuutta? Toivon kovasti, että lakialoitteeni omaishoidontuen verottomuudesta etenee.

Omaishoidontuen kriteerit ovat erilaisia eri kunnissa. Niitä tulisi tasapuolistaa. Voi myös olla, että loppupuolella vuotta voi kunnan rahatilanne olla toinen kuin vuoden alussa ja se voi näkyä tukien myöntämisissä. Tarvitaan enemmän tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Äärimmäisen ikäviä ovat tapaukset, jossa valtio antoi rahaa omaishoitoon, mutta kunta saattoi käyttää rahat johonkin ihan muuhun. Näin on käynyt taannoin. Outoa, ettei valtio ole tarkemmin seurannut, mihin valtion antamat rahat käytetään. Tätä seurantaa on tärkeä tehdä. Varsinkin nyt, kun Suomi neuvotteli EU:ssa koronasta selviämisen paketista, tuli ikävästi seinä vastaan.

Tämä raha-asia tulee varmasti näkymään myös sosiaali- ja terveyspuolella.  Noloa, että maksamme sinne 6,6 miljardia. Saamme takaisin vain 3,2 miljardia. Nyt neuvotteluissa olisi mielestäni pitänyt esittää Suomen sosiaali- ja terveysmenojen suurta rahantarvetta. Eikä suinkaan korostaa, että on meillä rahaa vaikka muille jakaa. Faktahan on, että jopa tärkeää 0,7 hoitajamitoitusta lykättiin vuoteen 2023.  Perussuomalaiset esittivät hoitajamitoitukseen rahoitusta jo heti ensi vuoden budjettiin.  Hallitukselle se ei sopinut.

On myös ennusteita, jonka mukaan Suomi toipuu hitaasti koronasta tai tulee toinen aalto. Rahan tarve koronasta elpymiseen on siis suuri kotimaassamme. Rahaa tarvitaan vanhustenhoitoon, hoitajamitoitukseen, omaishoitoon ja lukuisiin muihin kohteisiin. Mistähän hallitus ottaa ne rahat, jotka nyt lahjoituksina EU:lle jaetaan? Onko suunnitelmia? Korottamalla veroja vai vanhustenhoidosta? Sosiaali- ja terveyspuolelta ei ole enää varaa säästää. Kyllä viimeistään nyt tulee keskittyä kotimaamme asioihin.

Terveysmenoista ei ole varaa antaa EU:lle almuja

Koronasta elpymisen rahoituksen neuvottelut menivät metsään Suomen osalta. Suomi maksaa noin 6,6 miljardia. Suomi saa takaisin noin 3,2 miljardia. EU:n neuvottelupöydässä näytti suomalaisen euron arvo olevan alle 50 senttiä, koska saamme vain alle puolet sinne lähettämistä rahoista takaisin.

On ennustettu, että Suomi tokenee koronasta hitaasti. Miksi koronapaketin sitten annettiin tylyttää meitä?

Hoitajamitoituksen jahkailu on tuntunut olevan pitkään suomalaista politiikkaa. Meillä hoitajamitoituksen 0,7 täysimittaisuus otetaan käyttöön vasta vuonna 2023. Se olisi pitänyt ottaa käyttöön jo heti ensi vuoden alusta. Perussuomalaiset esittivät rahoitusta hoitajamitoitukseen jo vuodelle 2021. Hallitus ei halunnut näin toimia.

Jos rahoitus hoitajamitoitukseen olisi huomioitu eduskunnassa jo ensi vuoden alusta, Suomen EU-neuvottelijoilla olisi ollut hyvä peruste kertoa maamme sosiaali- ja terveysmenoihin tarvittavista rahoista. Nyt sen sijaan annettiin kuva, että kyllä Suomella rahaa riittää muille antaa. Kuva on täysin väärä. Onko meillä enää tällaisen neuvottelutuloksen jälkeen varaa toteuttaa hoitajamitoitusta?

Suomen ei missään tapauksessa olisi pitänyt olla näin myöntyväinen. Nyt menetimme elpymisrahoja, samalla vuosittainen maksuosuutemme nousi, eikä edes vaadittu minkäänlaisia alennuksia jäsenmaksuihin. Neuvottelujen päätös oli nolo ja epäoikeudenmukainen koko Suomelle, mutta varsinkin sosiaali- ja terveyspuolelle ikävä isku. Mistä hallitus aikoo ottaa ne rahat, jotka lähetetään EU:lle lahjaksi jaettavaksi? Sosiaali- ja terveyspuolesta ei ole varaa säästää!

EU neuvottelut – vedettiinkö höplästä?

Suomen neuvottelutulos EU:ssa oli nolo. Rahaa annetaan sinne enemmän kuin saadaan.  Elpymispaketista maamme saa siis vain 3,2 miljardia. Sinne maksamme 6,6 miljardia. Eli taisi neuvotteluissa nyt käydä niin, että suomalaisen rahan arvo puolittui. Onko suomalaisen euro jatkossa 50 senttiä?

Lahjaraha on mielestäni huono lääke taloudenpitoon, jos muuten taloutta ei laiteta kuntoon. EU:ssa kierretään vuosittain veroja noin 800 miljardia. Suomessa sen sijaan on kova, valvottu ja tiukka verotus. Suomi nöyränä antaa silti lahjarahaa lääkkeeksi muille maille ilman, että taloudenpitoa näissä maissa edes yritetään korjata. EU:n eteläisissä valtioissa ollaan varmasti mielissään. Sivuvaikutukset tästä lahjaraha-lääkkeestä kärsii Suomi.

Omaan jäsenmaksuun helpotuksia saivat neuvoteltua esimerkiksi Hollanti, Itävalta ja Tanska. Suomi ei. Ilmeisesti Suomi ei edes neuvotellut jäsenmaksun alennuksista. Suomi maksaa jatkossa enemmän EU:lle. Tämä summa on vuosittain jopa 100 miljoonaa reilummin kuin ennen. Sadalla miljoonalla olisi käyttöä suoraan täällä Suomessakin.

Arvoisa hallitus, mikä neuvotteluissa onnistui? Millaiset vaikutuksen arvioinnit tehtiin ennen päätösneuvotteluita? Mielestäni tämän kaltainen neuvottelutulos ei ole Suomen ja suomalaisten edun mukainen. Ei ollenkaan.