Kuukausi: huhtikuu 2020

Raha on pelottavan isossa roolissa

Kansalaisten terveys on ensisijaisesti saatava hoidettua. Heti sen jälkeen nousevat merkittävään rooliin raha-asiat. Talousvaikutukset tuntuvat monella eri tasolla ja niitä ei tule vähätellä. Kotitalouksissa ison loven talouteen tekevät irtisanomiset ja lomautukset. Millaiset ovat työttömyyskassojen taloudelliset mahdollisuudet toimia tässä poikkeavassa tilanteessa? Tuntuu sille, että myös osa työttömyyskassoista kokee kovia aikoja.

Verotulot laskevat maassamme radikaalisti. Se vaikuttaa suuresti kuntien, kaupunkien ja valtion tuloihin. Tämä taas vaikuttaa palveluihin. Lähes kaikki yritykset tulevat kärsimään koronan vaikutuksista. Varmasti hyvin harvojen yritysten tulos nousee kriisiaikana.

Paljon vaikuttaa, kuinka pankit suhtautuvat yksityisten ja yritysten lainoihin. Nousevatko vai laskevatko korot? Lykätäänkö lainojen maksun mahdollisuutta vai ei? Muistissa on monella 1990-lu-vun lama, jolloin pankit pelastuivat ja moni ihminen ja perhe joutui pahaan liemeen lainoineen. Vieläkin näitä jälkiä korjataan. Tämä tilanne ei missään nimessä saa toistua. Tästä tulee pitää huoli.

Pikavippifirmat ovat heränneet aktiivisesti korona-aikaan. On hyvä, että hallitus kuitenkin aikoo puuttua asiaan.

Raha puhuu myös EU:ssa. Kriisi näyttää, kuinka yhteistyö sujuu. Jotkut maat voittavat ja jotkut varmasti häviävät. En oikein usko, että Suomi tässä tilanteessa on saamassa enemmän rahoitusta kuin ollaan maksamassa. Onko Suomessa mietitty vaikutuksia, jos esimerkiksi Italia tai jokin muu maa eroaisi EU:sta? Italiassa tämän suuntaisia keskusteluja on jo ollut. Millaisia rahallisia vastuita siitä seuraisi? Voi olla niinkin, että EU ei kestä ehjänä koronakriisinhoitoa.

Sijoittajat hamuavat käteistä. Tämä kertoo selvästi sen, ettei ole kohteita, joissa arvo varmasti säilyisi. Joidenkin ennusteiden mukaan asuntojen arvo voi laskea.

On selvää, että Suomi tulee vahvasti velkaantumaan lisää. Kriisin jälkeen on keskityttävä käyttämään euroja kaikkein oleellisempaan. Siten tulee nykyinen hallitusohjelma sellaisenaan unohtaa. Nyt ei ole oikea aika tavoitella kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja ilmastoasioiden maailman johtajuutta. Samoin ei ole rahallisia perusteita laittaa rahaa muiden maiden kehitysapuun.

Tarvitaan kaikkia puolueita yhteistyöhön suunnittelemaan Suomeen järkevää talouden nostetta. On varsin ikävää, jos maamme ottaa velkaa muiden maiden auttamiseen, kun oma maa on kriisissä. Kriisin jälkeen Suomi on rikki. Rahat on laitettava Suomen parsimiseen ja paikkaamiseen, jotta Suomi saadaan pian ehjäksi ja yhteiskuntamme normalisoitua.

Kansalaisille maksuttomia nenä-suusuojia, jakelu apteekkien kautta

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kehottaa suomalaisia käyttämään kankaisia maskeja suojatakseen muita mahdollisilta koronatartunnoilta. Vaikka asiantuntijoiden näkemykset suojausten tarpeellisuudesta vaihtelevat edelleen, julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oireettomien tartuttajien osuus tartuttajien määrästä kasvaa koko ajan.

Neljä viidestä koronatartunnasta oireettomilta

Kiinassa Shanghaissa yliopistontutkijoiden laatiman matemaattisen mallin perusteella valtaosa koronatartunnoista on peräisin ihmisiltä, jotka eivät tiedä olevansa taudin kantajia. Heillä ei siis ole oireita, ei yskää, eikä kuumetta. Tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen kuluu keskimäärin vajaa neljä vuorokautta. Tutkimuksen mukaan virus alkaa levitä jo tartunnan varhaisessa vaiheessa.

Ryhmä Stanfordin yliopiston tutkijoita on käynyt läpi aiheesta tehtyä tutkimusta. Heidän mukaansa suositus maskien käyttöä vastaan näyttää olevan ristiriidassa tarjolla olevan tutkimusaineiston kanssa. Tutkijoiden selvityksen mukaan maskin käytön haitallisuudesta terveydelle ei ole mitään näyttöä. Kasvomaskit ovat Stanfordin yliopiston tutkijaryhmän mukaan hyödyllisiä erityisesti siinä vaiheessa, kun liikkumisrajoituksia aletaan purkamaan.

Samaan tulokseen ovat tulleet myös Yalen yliopiston tutkijat. He suosittelevat kasvosuojien käyttöä, myös kotitekoisten, koska niiden käyttöönotto todennäköisesti hidastaa koronaviruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja. Tutkijoiden mukaan jokainen suoja vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia säästyneinä sairaanhoidon kuluina.

Koronaviruksen on arveltu leviävän myös pisaroista, jotka leviävät ihmisten suusta puhuessa. Tämän takia osa tutkijoista suosittaa mitä tahansa suun peittävää kangasta, vaikka suoja ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin leviämistä.

Oireettomien tartuntoja on uutisoitu monista maista

Ruotsissa Linköpingin yliopistosairaalassa testattiin kaikki leikkausosaston 50 työntekijää koronavirustesteissä. Suurimmalla osalla ei ollut lainkaan tai vain hyvin lieviä oireita. Tästä huolimatta puolet osoittautui testeissä viruksen kantajiksi.

Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa laulukuoro piti maaliskuun alussa kuoroharjoitukset. Tuolloin osavaltiossa ei ollut tiedossa yhtään koronavirukseen sairastunutta. Kolme viikkoa myöhemmin 60 kuorolaisesta 45 oli sairastunut, kolme sairaalassa ja kaksi kuollut.

Maksuttomia suusuojia? Apteekeista apu jakeluun?

Olisi syytä miettiä, olisiko mahdollista valtion jakaa kansalaisilleen maksutta suusuoja ehkäisemään lisääntyviä tartuntoja. Olisi myös pohdittava, olisivatko paikalliset apteekit mahdollisia jakelupisteitä.

Apteekit ovat hyvin saavutettavissa olevia terveydenhuollon toimipisteitä. Tietojärjestelmien kautta olisi mahdollisesti järjestettävissä seuranta, onko jo henkilökohtainen maski toimitettu kyseiselle henkilölle.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko hallitus ajatellut kustantaa kansalaisilleen suojamaskin estääkseen tartuntojen räjähdysmäisen leviämisen ja onko hallitus pohtinut mahdolliseksi jakelukanavaksi apteekkeja? 

Raskaan kaluston kuljettajien taukopaikkojen ylläpitämisestä huolehdittava koronakriisin aikana

Suomen huoltovarmuus on tärkeää. Raskaan kaluston kuljetusten turvaaminen on oleellinen osa huoltovarmuutta. Suomessa tavaraliikenteestä 90% kulkee maanteillä raskaalla kalustolla.

Vaativa työ

Näiden ajoneuvojen kuljettajat ovat ajamisen ammattilaisia. Raskaan ajoneuvon kuljettaminen on vaativaa työtä, sillä ajamisen lisäksi kuljettaja huolehtii, että kuorma tai ihmiset kulkevat turvallisesti ja määräaikaan mennessä perille.

Taukopaikkoja täytyy olla avoinna myös kriisiaikana

Raskaan kaluston kuljettajien on pidettävä lain mukaiset tauot ajon aikana. Ajoaikoja on hiukan jatkettu, mutta taukopaikat ovat silti tärkeitä. Ravintolat ja monet taukopaikat ovat sulkeneet ovensa koronakriisin takia. Osa huoltoasemista on avoinna ja myy vain take away -annoksia mukaan. Jos kriisi pitkittyy, mikään ei velvoita taukopaikkojen ylläpitäjiä pitämään tiettyä määrää taukopaikkoja auki. Levähdyspaikka peseytymismahdollisuuksineen on kuljettajalle tärkeä. Varsinkin pitkillä matkoilla kuljettavat myös nukkuvat autoissaan, joten mm. WC- ja peseytymismahdollisuuksia tulee olla matkan varrella. Ilman inhimillistä taukojen ja levähdyspaikkojen olemassaoloa kuljettajien työmäärä vaikeutuu kohtuuttomasti.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo koronakriisin pitentyessä varmistaa, että raskaan kaluston kuljettajilla on mahdollisuus pitkillä matkoilla käyttää taukopaikoilla ruoka-, levähdys- ja peseytymismahdollisuuksia.

Mielenterveyspalveluita ei saa unohtaa

Koronakriisin aikana ja sen jälkeen mielenterveyspalvelujen tarve tulee kasvamaan. Perheissä ongelmat voivat karanteenitilanteessa kasaantua. Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja. Kotona ongelmat voivat aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä ja voivat kärjistyä.

Yhteiskuntamme tarvitsee hyvinvoivia nuoria nyt ja tulevaisuudessa

Nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palvelut ovat saatavilla heikommin, jos ollenkaan. Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa hälyttävän yleisiä jo nyt, ja kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Niissä perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt, sekä kriisin jälkeen.

Myös yrittäjät tarvitsevat apua

Yrittäjien epätoivo kasvaa. Moni on haastavassa tilanteessa, kun elämäntyö uhkaa murentua ja perheen toimeentulo on vaarassa. Yhteiskunnan pitää olla nyt hereillä ja valmiina auttamaan yrittäjiä myös muuten kuin taloudellisesti.

Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella

Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %.

Mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina selvästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Vuonna 2019 Kelan maksamasta sairauspäivärahasta yli kolmannes maksettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys.

Alalle tarvitaan lisäkoulutusta.

On tärkeää etukäteen varautua myös tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin. Psykologeja ja muita ammattihenkilöitä tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän. Psykologiliiton mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia. Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana.

Kirjallinen kysymys

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varautua suomalaisten tuleviin mielenterveyden haasteisiin ja alan koulutustarpeisiin koronakriisin aikana ja sen jälkeen?

Postin tulee tarjota monipuolisesti palveluita myös pitkien etäisyyksien kunnissa

Postilain mukaan koko maassa on oltava pysyvästi ja tasapuolisesti tarjolla postipalvelujen yleispalvelu. Kirjattujen ja vakuutettujen palvelujen ja yleispalveluvelvotteitteen alaisia postipakettipalveluja on tarjottava vähintään yhdessä toimipisteessä jokaisessa kunnassa.

Postin palveluita tarvitaan

Postipalvelut voidaan lukea kuntalaisten jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömiin palveluihin. Palvelun saatavuus on tärkeää koko maan alueella.

Posti on valtion yhtiö, jonka palveluita tarvitaan. Joskus matka kaikkia postipalveluita tarjoavaan postiin voi tulla hyvin pitkäksi. Kuitenkin määritelmä ”jokaisessa kunnassa” voi olla kansalaisille hyvinkin epäoikeudenmukainen.

Kuntaliitosten myötä on muodostunut pinta-alaltaan laajoja kuntia, jolloin matka postiin voi muodostua varsin pitkäksi.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten hallitus aikoo varmistaa monipuoliset postipalvelut pitkien etäisyyksien kunnissa ja kuntaliitoksien myötä pinta-aloiltaan laajoiksi kasvaneilla haja-asutusalueilla? 

Koululaiset eivät saa joutua eriarvoiseen asemaan kouluruokailun suhteen

Opetushallituksen mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaaminen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Etäkoulussa opiskelevat osallistuvat opetukseen, joten maksuton ateria kuuluu myös heille.

Monessa perheessä kouluruokailu voi olla koululaiselle esimerkiksi taloudellisista syistä päivän ainoa täysipainoinen ateria. Nyt kriisin aikana entistä useampi perhe joutuu työttömyyden tai lomautusten takia taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.

Kunnilla erilaisia käytäntöjä

Kunnat ja kaupungit järjestävät kouluruokailua hyvin eri tavoin etäopetuksessa ovelille koululaisille. Joissain kunnissa ruoka haetaan kouluilta ja joissain kunnissa annetaan esimerkiksi ostokortteja kauppoihin.

Koululaisten vanhemmista tulee paljon palautetta eriarvoisuuteen liittyen. Tämä on havaittavissa varsinkin haja-asutusalueilla, jos matka kouluun tai ruoan hakupaikkaan on suhteellisen pitkä.

Myös sisältö vaihtelee

Joissain kunnissa koululaiset saavat viikoittain elintarvikekassin, joka sisältää mm. kananmunia, lihaa, juustoa, valmisruokaa ja kuivatuotteita. Toisissa kunnissa koululaiset saavat päivittäin evässämpylän, pillimehun ja hedelmän.

Näistä esimerkeistä jälkimmäinen tuskin täyttää opetushallituksen ohjetta täysipainoisesta ateriasta.


Kirjallinen kysymys

Tein kirjallisen kysymyksen, miten hallitus varmistaa, että koululaiset eivät joudu eriarvoiseen asemaan ja aikooko hallitus ohjeistaa kuntia enemmän yhdenmukaiseen ja tasapuoliseen toimintaan.

Aikooko hallitus käyttää mahdollisesti virusta kantavaa henkilöstöä vai testataanko enemmän?

Pidän tärkeänä, että koronaan sairastuneet ohjataan karanteeniin ja sairastuneet noudattavat karanteeriohjeita.

Jos hoitohenkilökuntaa ei testata, vaarannetaan sekä henkilökunnan, että riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden terveys ja mahdollisesti jopa henki.

Tämä on iso riski myös kotihoidossa, missä yksi hoitaja käy päivän aikana usean vanhuksen tai sairaan luona ja välillä liikkuu työn luonteen takia ulkona, rappukäytävissä ja muissa julkisissa tiloissa.

Myös hoivayksiköissä ja kotihoidossa tulee olla turvallista työskennellä

Suomi osti Kiinasta maskeja, jotka eivät täytä sairaalakäytön standardeja eli eivät suojaa riittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suojaimia voidaan kuitenkin käyttää hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa niissä tilanteissa, joissa hoitohenkilökunta mahdollisesti kantaa koronavirusta.

On vakavaa, jos mahdolliset viruksenkantajat ovat töissä ja mahdollisesti tartuttavat tietämättään toisia. Hoitohenkilökunnan testaus on tärkeää.

Myös oireettomat voivat kantaa virusta

STT:n Helsingin Sanomissa 8.4. julkaistun uutisen mukaan Ruotsissa Linköpingin yliopistosairaalassa testattiin kaikki leikkausosaston 50 työntekijää koronavirustesteissä. Suurimmalla osalla ei ollut lainkaan tai vain hyvin lieviä oireita. Tästä huolimatta puolet osoittautui testeissä viruksen kantajiksi.

Nyt Suomi osti Kiinasta maskeja, jotka osoittautuivat vääränlaisiksi. Maskeja on uutisoitu kuitenkin käytettävän hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa niissä tilanteissa, joissa hoitohenkilökunta mahdollisesti kantaa koronavirusta.


Kirjallinen kysymys

Tein kirjallisen kysymyksen, aikooko hallitus käyttää hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa mahdollisesti virusta kantavaa henkilöstöä sen sijaan, että testaamalla henkilökunta pikaisesti turvattaisiin henkilökunnan ja hoidettavien mahdollinen säilyminen sairastumiselta.

Levittääkö koneellinen ilmanvaihto koronavirusta?

On olemassa huolestuttavia uutisia tutkimuksista, joiden mukaan koronavirus voi säilyä huoneilmassa jopa 20 minuuttia. Tämä on todellinen uhka.

Covid-19 koronaviruksen leviämistä ole vielä tutkittu riittävästi, mutta leviämistavaltaan samankaltaisen Sars-koronaviruksen todettiin vuoden 2003 epidemian aikana leviävän mm. lentokoneissa ilmanvaihdon kautta.

Onko esimerkiksi ilmanvaihto lämmöntalteenottolaitteissa hygieenistä, jos laite kierrättää osittain samaa ilmaa huoneista toiseen.

Ilmanvaihdon laittaminen suuremmalle ei välttämättä vähennä ilmasta viruspartikkeleita, vaan voi levittää ne tehokkaasti laajemmalle alueelle ja nopeuttaa siten viruksen tartuttavaa leviämistä. Suomessa on käytössä laajalti ilmanvaihtokoneistusta. 

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka Suomessa aiotaan puuttua ja ohjeistaa ilmanvaihdon kautta mahdollisesti leviävän koronaviruksen torjuntaan.

Eihän omaishoitajia unohdeta koronakriisissä

Omaishoitajat työskentelevät pääsääntöisesti riskiryhmien parissa. Omaishoitajat ovat aiheestakin huolissaan läheisistään, omasta terveydestään ja jaksamisestaan. Huolta aiheuttaa myös koronaepidemiassa suojaimien puute. Pulaa on ennen kaikkea suu-nenäsuojuksista. Omaishoitajat joutuvat usein hoitamaan kodin ulkopuolella kauppa- ja apteekkiasioita, lääkärikäyntejä ym.

Varsinkin näissä tilanteissa suu-nenäsuojuksien käyttö olisi perusteltua, jottei omaishoitaja saa tartuntaa ja sitä kautta tartuta hoidettavansa.

Raskas työ

Omaishoitajissa on paljon iäkkäitä, jotka jo pelkästään oman ikänsä puolesta kuuluvat riskiryhmään ja lisäksi hoitavat riskiryhmään kuuluvaa. Omaishoitajien työ on raskasta.

Moni hoitaa omaistaan ympärivuorokautisesti, osa käy hoitotyön lisäksi myös palkkatyössä. Kriisiaikanakin omaishoitajille pitää turvata riittävät tukipalvelut ja riittävästi vapaata, jotta he eivät uuvu kohtuuttoman työtaakan alle.

Kirjallinen kysymys

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä aiotaan tehdä, jotta omaishoitajille riittää suojaimia ja mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä omaishoitajien auttamiseksi ja arjen helpottamiseksi koronaepidemiassa.

Onko Suomen huoltovarmuusvarasto riittävä?

Koronakriisi koskettaa maamme huoltovarmuutta ja varmuusvarastoja niin hoitotarvikkeiden kuin esimerkiksi elintarvikkeiden osalta. Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteessa. Ilman huoltovarmuusvarastoja mm. terveydenhoito ja elintarvikkeiden saanti voi vaikeutua kriisin aikana.

Omavaraisuus

Suomen omavaraisuuden tulee kiinnittää jatkossa entistäkin enemmän huomiota. EU ja kansainväliset yhteisöt ovat osoittaneet koronakriisin aikana sen, että jokainen valtio on käytännössä omillaan. Sen vuoksi omavaraisuutemme tason pitää olla hyvä.

Koronakriisillä on iso ja huolestuttava vaikutus myös maatalouteen.

Jos meillä ei ole riittävästi omaa ruuantuotantoa, elintarvikkeisen saanti kriisien aikana ja huoltovarmuusvarastojen täydentäminen voi vaarantua. Jossain on nostettu jo esille mahdollinen elintarvikepula.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varmistaa Suomen varmuusvarastot ruoan ja muiden välttämättömien tarvikkeiden osalta ja tullaanko varaston määriä nostamaan?