Koululaiselle ja mummolle oman kylän porkkanoita -Lähiruoasta Suomen vahvuus

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti maatiloja uhkaavasta konkurssiaallosta (26.1.). Nyt on oikeasti aika herätä tähän vakavaan asiaan. Hätä on ymmärrettävä. Tuottajan toimeentulo on tärkeää. Hallituksen on samalla otettava tosissaan maamme huoltovarmuuden edistäminen ja kotimaisen, puhtaan ruoantuotannon turvaaminen.

Joskus ainakin yksi mahdollinen ratkaisun avain voi löytyä läheltä. Lähiruoka mahdollistaisi työpaikkojen säilymistä. Ruoka olisi kotimaista. Samalla oltaisiin suomalaisen ruoantuotannon puolella.

Julkinen puoli tarvitsee paljon ruokaa ja ruoan raaka-aineksia vuosittain, kuukausittain ja päivittäin. Julkinen puoli on varsin laaja kokonaisuus, kattaen valtion virastot ja toimistot, sekä kunnissa kouluja ja vanhainkoteja sekä monet muut instanssit. Julkisella puolella käytetään kuitenkin maassamme melko vähän lähiruokaa.

Mikä ihme tässä julkisen puolen Suomessa mättää, ettei hyödynnetä oman maamme antimia täysillä? Onko se pelkästään hinta vai onko se EU:n aiheuttamaa säännöstelyn tunnetta? Väitän, että EU on osaksi syyllinen. Tuntuu sille, että EU:ssa ei anneta mahdollisuuksia maakohtaiselle kansalliselle maataloudelle kovinkaan vahvasti.

Eräs vakava estäjä tuntuvat olevan kilpailutuksen säännökset. Pelkkä lähiruoka ei taida olla kilpailutuksen puitteissa hyväksyttävin selitys tehdä hankintoja. Mutta jotainhan on voitava tehdä.

Olisi aika selvittää, miten lainsäädäntöä tai muita vaatimuksia voitaisiin muuttaa sellaisiksi, että kotimaista lähiruokaa saataisiin lisättyä. On erikoista, että ulkomailta tuodaan julkiselle puolelle paljon ruoan raaka-aineita.

Mielestäni olisi pikaisesti selvitettävä mahdollisuudet, kuinka voitaisiin julkisen puolen hankinnoissa siirtyä kohti lisääntyvää lähiruokakulttuuria.

Entinen pääministeri Antti Rinne on julkisuudessa luvannut suosia lähiruokaa.

Esitin budjettikäsittelyssä, että olisi tehty selvitys, kuinka voidaan lisätä lähiruoan käyttöä julkisella puolella. Oppositiopuolueiden kaikki ehdotukset tosin tunnuttiin eduskunnan äänestyksissä tyrmäävän.

Eduskunnassa tein ministerille kirjallisen kysymyksen aiheeseen liittyen. Kysyin, mihin aitoihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä selvittääkseen lähiruoan käyttämisen lisäämisen julkisella puolella. Odotan vastausta innolla.

 Pelkät vaalipuheet lähiruoan lisäämiseen eivät vaikuta. Todellisilla toimilla on vaikutusta. Meidän täytyy olla oman maamme puolella. On harmillista, jos lähiruoan lisääminen estyy EU:n ohjeistuksen takia. Mielestäni näin ei saisi olla.

 Lähiruoka voisi olla vahvuutemme. Olisi hienoa, jos koululaiset koulussa ja vanhuksemme vanhainkodissa voisivat syödä lähellä tuotettua ruokaa.

Onko kotitalousvähennys vain varakkaille?

Kotitalousvähennyksen veroedun heikentäminen tuntuu olevan hyvin heiveröisesti perusteltu. 

Tämä kotitalousvähennys nimenomaan on mahdollistanut kodin pieniä remontteja. Samoin tämä on auttanut hoito- tai hoivatyön teettämisessä kotiin.  Tähän voidaan lukea esimerkiksi vammaisten ja lasten hoitoa. Samoin pukeminen, syöttäminen ja peseminen mainitaan verohallinnon ohjeissa. Kuten myös kauppa-asioilla tai apteekissa käynnit.

Suosittelen tutustumaan verohallinnon ohjeisiin tarkemmin koti-talousvähennyksen osalta.  Vero.fi -sivuilla kerrotaan sanatarkasti merkittäviä ohjeistuksia: ”Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairasvakuutuksen    sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa”. Eli kyseessä ei todellakaan ole vain hyvätuloisten etu, vaan se voidaan huomioida monella tapaa.

Toki olisi hyvä, jos hallitus muuttaisi kotitalousvähennyksen käyttöoikeuden jaettavaksi isommissa menoerissä usean vuoden ajalle. Näyttää  tämän hallituksen ajama linja kotitalous-vähennyksen osalta olevan toisenlainen. Valitettavasti tässäkin hallitus unohti Suomen työllisyyden parantamisen, paitsi lisäämällä omia avustajiensa määrää runsaasti.