Kategoria: Sähköauto

Mitä ovat sähköautoilun kustannukset eri puolilla Suomea?

Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Keskeisenä tavoitteena tämän suunnitelman toteutumiseen on henkilöliikenteen sähköistäminen.

Liikenteen sähköistäminen tarkoittaa myös tavoitetta siirtyä sähköautoihin. Sähköautoilu on kustannuksiltaan varmasti erilaista pitkien etäisyyksien Suomessa. Myös sähkönsiirtohinnoissa on suuria eroja eri alueilla ja myös tämän vaikuttaa sähköautoilun kustannuksiin.

Jos Suomessa siirrytään laajamittaisesti sähköiseen henkilöliikenteeseen, on myös varmistettava, että sähköä riittää kaikille ilman ylimääräisiä lisäkustannuksia esim. pääsulakekoon muutokset omakotitaloissa tai jakelumuuntajien uusimiset maksavat. Kuinka paljon sähköautolla ajaminen maksaa eripuolilla Suomea, ottaen huomioon erilaiset sähkönsiirtohinnat ja haja-asutusalueen pitkät työmatkat.

Riittääkö sähköä ilman erillisiä hankintakustannuksia kaikille tarvitsijoille, jos Suomessa siirrytään suuressa mittakaavassa sähköiseen henkilöliikenteeseen? Kuka maksaa pääsulakekoon tai jakelumuuntajien muutokset? Tein näistä kirjallisen kysymyksen ministerille.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten koronarokotustiedot tallennetaan kansalaisten osalta selkeällä tavalla, koska nykyisin ei ole olemassa Suomessa yhtenäistä järjestelmää, josta kansalaisen ajantasaiset rokotetiedot löytyvät.

Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys.

Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa. Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla? Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut.

Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa? Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin!

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Romutuspalkkiot herättävät ikäviäkin tunteita maaseudulla

Hallitus nimittäin haluaa, että romutuspalkkion voisi käyttää myös joukkoliikennelippuihin tai ehkä sähkö­avusteiseen polkupyörään. Montaako tämä maaseudulla aidosti hyödyttää?

Koronan ja muun heikon taloussuhdanteen aikana ei monilla ole varaa ostaa uutta autoa vähäpäästöisyyden takia. Erikoista on myös ajattelu, että polttoaineveroa kohottamalla päästöt vähenisivät. Huviajelu on maaseudulla hyvin vähäistä. Autoa käytetään tarpeeseen. Eivät ne päästöt vähene polttoaineveroa nosta­malla, kun kuitenkin samat välttämättömät ajot joudutaan tekemään. Se vaan maksaa sitten enemmän.

Maaseutulainen maksaa. Maaseutu on monella tapaa ilmastokärsijä yltiökunnian­himoisessa ilmastopolitiikassa. Nyt ei ole polttoaineen veronkorotusten aika. Mieluummin tätä veroa voisi laskea ja entisetkin korotukset pian perua.