Miksi liikenneministeri on tyrmäämässä yksityisautoilua?

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) kommentit olivat tyrmistyttäviä. Harakka kertoi mielipiteitään yksityisautoilusta luopumisesta äskettäin järjestetyssä liikenne -ja viestintäfoorumissa.
Ministeri Timo Harakan mukaan paremmat liikkumispalvelut houkuttelevat luopumaan omistusautosta tai kakkosautosta. Mitä tällä tarkoitetaan?

Onko ministeri lupaamassa rautateitä, ratikoita ja linja-autoliikennettä joka talon kulmille? Jos maaseudulla ei saisi olla kahta autoa, kuinka perheessä työmatkat hoituu, jos molemmat vanhemmat käy töissä kodin ulkopuolella? Eikö tunnu eriarvoistavalle, jos haja-asutusalueen ihmisten liikkumismahdollisuuksia rajoitetaan? Miksei kaupungissa asuva saisi omistaa autoa, kun julkisilla ei kaikkialle pääse?

Hallituksen syytä miettiä Suomen kilpailukykyä

Ministeri Harakka on Ilta-Sanomien (6.3.) mukaan tiivistänyt hallituksen tavoitteiksi omistusautoista luopumista kaupungeissa ja kakkosautoista luopumista maaseudulla.

Jo on hallituksella tavoitteet! Eikö hallituksen olisi aika miettiä Suomen kilpailukykyä, eikä yksityishenkilöiden autojen omistamista?

Hallitus ei ole alkutaipaleellansakaan tuntunut olevan autoilevien suomalaisten asialla. Polttoaineveron korotukset sen ankarasti osoittivat. Polttoaineverojen korotukset tuntuvat niin työmatkaliikenteessä kuin kuljetuskustannuksissa. Kuljetuskustannusten nousu tulee näkymään tuotteiden hinnan nousuna, joka koskettaa suomalaisia. Haluaako hallitus kaikki asumaan suurkaupunkeihin ilman autoa?

Polttoaineveron korotukset tulisi hallituksen perua välittömästi. Kuitenkaan halua veronkorotuksien perumiseen ei hallituksella tunnu olevan. Olisi parempi, jos hallitus alentaisi polttoaineveroja. Ja miettisi sitä, kuinka saataisiin ihmisiä muuttamaan maalle ja haja-asutusalueelle. Haja-asutusalueilla on asuntoja tarjolla. Samalla suurkaupunkien asuntopula voisi helpottua.

Autoilu on monelle suomalaiselle välttämätöntä. Etäisyydet ovat pitkiä, vaikka ministeri on väittänytkin Suomen olevan lyhyiden automatkojen maa.

Autoliikennettä tarvitaan henkilö- ja tavarakuljetuksien tekemiseen. Suomessa tarvitaan autoja liikkumiseen, elämiseen, työmatkoihin ja muuhun tarpeelliseen. Se ei ole hupilelu. Ilman autoja leipä ja muut elintarvikkeet eivät kulje kauppoihin.

Toivottavasti järki voittaa. Suomessa olisi tehtävä elämisen edellytykset helpommaksi, eikä suinkaan vaikeutettava niitä ideologisilla perusteilla. Toivon, että aloittaneessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelun ohjauksessa katsottaisiin järkevästi autoiluun liittyviä asioita.

On selvää, että autoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Jos hallitus siis itse ei saa tehtyä mitä lupaa, se ottaa kansalta

Käymme läpi talousarviota, sen hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Suurin puute on se, että suomalaiset ja Suomi eivät ole aina etusijalla.

Hallitus keikahti ja hoitajamitoitusta ei tullutkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että luvatut asiat jauhavat paikallaan. Tarvitaan myös lisää terveydenhuollon koulutuspaikkoja.

Omaishoito ja vanhustenhoito tarvitsevat rahaa. Olisin toivonut, että nyt pikaisesti muodostettu Marinin hallitus olisi tehnyt omaishoidon palkkiosta verotonta.

Eläkkeitä korotetaan vähän, mutta paljon puhutusta satasen korotuksesta ei ole tietoakaan. Samaan aikaan hallitus näyttää myös ottavan eläkeläisiltä. Jopa kotitalousvähennystä peukaloidaan. Se on valitettavaa, sillä eläkeläiset ja vanhukset ovat hyödyntäneet kotitalousvähennystä. Polttoaineverojen korotus tuntuu tavallisten ihmisten arjessa. Kuljetuskustannukset nostavat tuotteiden hintoja. Tämän pitäisi olla kaikille selvää.

Huolestuttavaa on myös hallituksen ukaasi, jos nämä esimerkiksi työllisyyteen suunnitellut toimenpiteet eivät toteudu, niin sitten tarkastellaan ja sitten leikataan. Jos hallitus ei siis itse saa tehtyä mitä lupaa, ottaa se kansalta. Epäonnistuminen siirretään kansan maksettavaksi. Tähän mennessä ei näytä lupaavalle. Myös EU on puuttunut hallituksen talouden hoitoon. Sieltä ei ole tullut kehuja hallitukselle, vaan päinvastoin.

Ilmastoasioissa ajetaan satasta viidenkympin alueilla. Tuntuu sille, että ei nähdä kokonaisuutta? On eriskummallista ja perin oudoksuttavaa, että me suomalaiset maksamme kallista hintaa ja maat, joissa tulee rutkasti päästöjä, voivat olla melkoisia vapaamatkustajia. Suomalaista kuritetaan. Tavallinen kansalainen joutuu maksamaan pitkien matkojen ja kylmien talvien aiheuttamien kustannusten lisäksi kunnianhimoisuudesta ilmastoasioissa.

Juuri tullut Suomen pankin ennustus on huolestuttavaa kuultavaa.  Suomen Pankki ennakoi talouskasvun hidastuvan ensi vuodesta. Myös luottamus tulevaisuuden talouteen horjuu ja pahasti horjuukin.

Suomen kilpailukyky, yrittäjyys ja suomalaiset ovat tämän hallituksen tekemän budjetin maksajina.

Hyvä, uudistunut hallitus, poistakaa edes polttoainaverojen korotukset! Se auttaisi koko Suomea! Budjettikirja tuntuu olevan höttöisellä pohjalla. Pitäisi olla hinta asioille ja millä mikäkin aiotaan rahoittaa. Nyt jää liian paljon auki avoimia kysymyksiä.

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?

Kahdeksan puoluetta laittoi puumerkkinsä yhteiseen ilmastolinjaukseen, josta päätettiin viime syksynä Kesärannan pyöreän pöydän keskusteluissa. Perussuomalaiset jäi pois ylikunnianhimoisista ilmastoneuvotteluista. Kritisoin jyrkästi ilmastolinjausta, joka allekirjoitettiin viime marraskuussa. Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti linjauksen.

Otaksun, että tämä äärimmäisen kunnianhimoinen linjaus tuntuu tulevan kalliiksi kansalaisille ja Suomelle. Sopimuksessa on monta kohtaa, jotka arveluttavat.

Miksei seurauksista puhuta enemmän?

Mielestäni sopimuksesta voi seurata asioita, joista on puhuttu ihan liian vähän. Linjauksessa mainitaan, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Pidän huolestuttavana myös linjauksen mainintaa päästökaupasta, jota laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset ja jäähdytys.

Kiinteistökohtaisuus voi lisätä kuluja

Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Olen huolestunut siitä, että lasku voi langeta tavallisille kotitalouksille. Ilmastoasioissa ei oteta riittävästi huomioon Suomen pitkiä etäisyyksiä ja vaihtelevia sääolosuhteita.

Kotimainen maatalous ja teollisuus kovilla

Ilmastolinjauksessa puhutaan myös turvemaiden päästöjen vähentämisestä ja maatalouden hiilensidonnan kehittämisestä, vahvasta metsäkadon hillitsemisestä ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittämisestä. Kuinka paljon tämä voi tuoda lisäkuluja maatalouteen ja teollisuuteen?

Yltiökunnianhimolla on hintansa

Mitähän maksaa ja mitä käytännössä tarkoittaa ilmastojalanjälkilaskennan ja -merkinnän edistäminen. Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä. Myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus tulee nostamaan tuotteiden hintoja tavallisille ihmisille. Miksei ensin selvitetty linjattujen tavoitteiden hintaa ja kustannuksia? Onko Suomen kannettava jopa muiden maiden vastuita? Perussuomalaiset ovat huolissaan kotimaisen teollisuuden ja maatalouden säilymisestä ja pärjäämisestä.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille, kun samaan aikaan lähihoitajat juoksee kellon kanssa?

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. Nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.

Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea?

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?

On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Omaishoidon tuki verottomaksi

Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, nostaisin esille myös omaishoidon.

Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole?

Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Jaan yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään. Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.

Tehtiinkö kyseenalainen sopimus?

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) kirjoitti ilmastoasioista (SS 3.10.). Hän kertoi, ettei maailman ilmapuntari huomaisi, vaikka lopettaisimme kaiken toiminnan Suomesta. Todellisuudessa keskustan arvopohja tuntuu olevan toisenlainen.

Viime vuoden marraskuussa Juha Sipilän (kesk.) johdolla keskusta oli mukana allekirjoittamassa äärimmäisen kunnianhimoista sopimusta. Siinä mainitaan sovituksi, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Päästökauppaa laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset sekä jäähdytys. Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Lisäksi on mainittu turvemaiden päästöjen vähentäminen ja maatalouden hiilensidonnan kehittäminen, vahva metsäkadon hillitseminen ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittäminen.


Tuotteiden ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää on sovittu edistettävän. Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä maksaa? Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti sopimuksen. Perussuomalaiset eivät ole tätä sopimusta allekirjoittaneet.
Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä.


Onko varaa menettää kotimainen teollisuus muihin maihin? Miksei oteta oikeasti huomioon maamme pitkiä etäisyyksiä ja vuodenaikojen vaihteluita? Eikös myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus vie maamme kilpailukykyä alaspäin rymyvauhdilla?
Ilmastohienostelu on mennyt mielestäni yltiökunnianhimoiseksi. Ilmastomielenosoitukset ja ilmastopelko ovat tulleet kouluihin. On huolestuttavaa, jos ilmastokeskustelu kouluissa kärjistyy. Onko riski, että oppilas voi joutua kiusatuksi, ellei osallistu mielenosoituksiin?
Meidän pitää huolehtia, että Suomessa pärjätään. Liiallisen kunnianhimon sijaan suosittelen tavallista arkirealismia.

Jätetäänkö Suomen koululaiset ja vanhuksen ilman lihaa ja maitoa ilmastohienostelun takia?

Arvostelen kovasti Helsingin maito- ja lihakeskustelua. Helsinki päätti ottaa huomioon valtuustossa tehdyn aloitteen, jossa maidon ja lihan kulutusta vähennettäisiin rajusti. Aloitetta on perusteltu ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla.

Tuntuu sille, että keskustelu on ikävä viesti kotimaiselle maatalouden tuotannolle.

Mielestäni oikeita ilmastotekoja olisi tuotannon säilyttäminen kotimaassa. Kotimaisen ruoan, kuten kotimaisen lihan ja maidon suosiminen ovat oikeita ilmastotekoja. Kotimainen teollisuus ja tuotanto on tärkeää saada säilymään täällä.

Mielestäni oli järkevää esimerkiksi panostaa verotuksen keinoin siihen, että kotimaista tuotantoa suositaan. Samoin pitäisin erittäin järkevänä, että julkisissa hankinnoissa otettaisiin enemmän huomioon kotimainen tuotanto.

Mielestä olisi myös hyvä asia, että lähiruokaan voitaisiin panostaa enemmän. Nykyisin kilpailutuksissa voidaan ottaa liian vähän huomioon lähellä tuotettu ruoka. Kärjistäen voisi todeta, että jokainen voi miettiä asiaa ihan omalle kohdalleen. Olisitko mieluummin vanhainkodissa, jossa on kotimaista ruokaa, kuten lihaan ja maitoa? Vai vanhainkodissa, jossa on pääosin ulkomailta tuotuja kasviksia, muttei paljon maito- tai lihatuotteita?

Turvetta, puuta ja autoilua tarvitaan

Aatemaailmako vai järkevyyskö ohjeistaa?  Tätä mietin lukiessani uutisia.

 Energiaan ja liikkumiseen liittyvät asiat koskettavat meitä.  Tietenkin turha saastuttaminen on huono asia. Haluamme hengittää puhtaasti ja ihailemme luontoa.

EU:n tavoite on olla päästötön 32 vuoden kuluttua.

Joskus tuntuu, että realismi jää kuitenkin taka-alalle.

 Ei saa olla niin, että teollisuus ajetaan pois Suomesta. Hätyytetäänkö se päästörajoituksettomiin maihin? Jussi Halla-aho huolestui siitä, että savustetaanko teollisuutemme Suomesta Kiinaan.

Ei ole hyvä, jos pitkien etäisyyksien maassa ei saa liikkua ilman huonoa omaatuntoa.  Suomessa tarvitaan autoja. Syrjemmässäkin pitää pystyä asumaan ja elämään. On tarve kulkea.

Ihanteena tuntuu olevan, että autot pitäisi uusia usein. Entinen auto ehkä kuitenkin jatkaa täysillä elämää joissain muissa maissa. Vähenevätkö kokonaispäästöt? Paljonko tulee päästöjä uusien autojen ja tarvikkeiden valmistamisessa?

Täällä tarvitaan asuntojen lämmittämistä.  Se on ollut niin, ja se tulee olemaan niin. Muistan jo koululaisena, kuinka kesälomilla kerättiin metsästä rankoja vanhempien kanssa lämmitystä varten. Metsäkin pitää hoidosta. Puu on hyvä energianlähde lähellä.

Vaihteleeko kokonaisuuden ymmärtämisen käsite?  Onko EU:n suunta aina Suomen etu? Suomella ei ole varaa koko maailmaa muuttaa täysin päästöttömäksi muiden puolesta maksaen.

Välillä puu- ja turve-energia tuntuvat olevan huonossa huudossa. Mielestäni puu ja turve ovat ok.  Kotimaistakin. Vaalikauden mittainen, lyhyt ja ailahteleva energiapolitiikka voi olla haitallista.

Päästöoikeudet ovat varsin mielenkiintoisia. Oletko tullut ajatelleeksi mitä tämä tarkoittaa?

Euroopan Unionissa on käytössä päästöoikeuksien omistaminen. Kun esimerkiksi joku teollisuusyksikkö tuottaa tietyn verran päästöjä, täytyy omistaa päästöihin verrattava määrä päästöoikeuksia.  Jos ollaankin vähäpäästöisempiä, oikeuksia voidaan myydä toiselle.  Toinen voi siten tehdä sen verran enemmän päästöjä. Eikö lopputulos ole sitten plusmiinus nolla? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin mukaan, energia- ja ilmastopolitiikan pitää tukea työllisyyttä ja talouskasvua, eikä haitata niitä. Perussuomalaisten mielestä teollisuuden pitäminen kotimaassa onkin todellinen ekoteko. Siinäpä se.