Ministeri Lintilän selitys ontuu – vero jysähtää turpeelle

Olen huolissani suomalaisen turvetuotannon tulevaisuudesta. Turpeelle jysähtää nyt reilu vero. Kotimainen uusiutuva energianlähde on ikävässä vastatuulessa.

Hallitusohjelma ajaa turpeen käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. 15.7.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni turpeenkäytön alustavasti laskevan markkinaehtoisesti. Samalla ministeri toteaa, ettei hallitus ole päättänyt turpeen alasajosta. Ministerin vastaus tuntuu erittäin ontuvalle. Nimittäin hallitushan ajaa turpeen energiakäyttöä alas esimerkiksi veronkorotuksin.

Hallitusohjelma tekee sitä samaa. Hallitus ei ole kiinnostunut muuttamaan hallitusohjelmaa edes vakavan koronaepidemian takia. Turpeenkäyttö on mielestäni kiinni enemmän politiikan arvoista, kuin markkinaehtoisuudesta.

Poliittinen asenne tosin pakosta vaikuttaa markkinoihin. Hämmästyttävää, ettei keskusta hallituspuolueena näytä olevan kotimaisen turvetuotannon puolustajana. Suomen energiapolitiikka on muutenkin kovin ailahtelevaa ja lyhytjännitteistä.  On hyvin lyhytnäköistä, jos turvetuotantoalueita ajetaan alas, koneet myydään ulkomaille ja alan osaajat lähtevät toisiin töihin. Tiukan paikan tullen voi käydä niin, ettei Suomella tarvittaessa olekaan enää osaamista ottaa turvealueita uudelleen käyttöön. Se ei ole Suomen edun mukaista.

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Otin budjettikeskustelussa esille polttoaineiden veronkiristykset. Ensi vuoden budjetti ei lupaa autoilijoille ja öljylämmittäjille hyvää. Polttoaineveroja korotetaan hurjaa vauhtia. Hinnan maksavat autoilijat, omakotitaloasujat ja yrittäjät. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan.

Korotukset koskettavat eniten haja-asutusalueen ihmisiä, varsinkin pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samalla moni yrittäjä joutuu entistä tiukemmalle. Kaikilla ole varaa hankkia heti sähköautoja. Nykyään keskimääräinen auton hinta on alle 4 000 euroa.

Öljylämmityksen vaihto on kallis remontti. Suuri joukko eläkeläisiä asuu öljylämmitteisessä omakotitalossa. Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 1 716 euroa. Voi miettiä, kuinka sellaisilla tuloilla tehdään isoja remontteja, kuten vaihto maalämpöön. Kiinteistöjen arvot ovat olleet laskusuuntaisia varsinkin haja-asutusalueella. On mietittävä, onko koko talo edes remontin hinnan arvoinen. Myös jälleenmyyntiarvo kiinnostaa monia asunnon omistajia.

Kiinteistöveroja alas?

Hallituksen tekemät uudistukset eivät näytä hyvältä maaseudulla asuvan henkilön näkökulmasta. Autoilu ja lämmitys kallistuvat. Kuljetuskustannusten nousu nostaa tuotteiden hintoja.

Entä jos hallitus ottaisi houkutukset käyttöön? Olisiko aika laskea kiinteistöveroja maaseudulla? Olisiko aika laskea polttoaineiden verotusta? Entä, jos tiestön korjausvelkaan laitettaisiin ne rahat, jotka on suunniteltu sijoitettavan Afrikan hiilineutraalius hankkeisiin?

Hallituksen arvopohjalla on väliä

Haja-asutusalueet voisivat olla Suomen vahvuus, kun ne nähtäisiin vahvuutena myös hallituksen arvopohjassa. Korona-aika näytti, millainen myönteinen arvo harvaanasuttu alue on. Etätyötä tekevät voisivat saada verohelpotuksia. Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi voisi helpottaa. Keinoja löytyy, kun niitä vain halutaan ottaa käyttöön.

Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen.

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat ankaran karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Tuntuu sille, että maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys. Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa.

Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla?

Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut. Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa?

Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Elämme Suomen itsenäisyydenajan poikkeuksellisinta aikaa

Tämä aika tullaan muistamaan. Tätä aikaa ei muisteta poliittisista puheista, eikä siitä, että tavataan kavereita, käydään kylässä tai tapahtumissa. Tämä aika muistetaan kriisiajasta, korona-ajasta. Asia on vakava. On kuitenkin tärkeää, että katsotaan tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää huomioida perheet, yritykset ja kaikki muut, mitkä vaikuttavat siihen, että Suomi selviää.

Tämä aika on epävarmuuden aikaa. Epävarmuutta tunnetaan perheissä ja sitä tunnetaan yrityksissä. On epävarmuutta siitä miten läheiset jaksavat, on epävarmuutta siitä, milloin korona-aika on ohi, kuka sairastuu, mitä tapahtuu ja miten talous jaksaa. On paljon epävarmoja asioita. Sen takia on tärkeää pitää yhteyttä läheisiin.

Ennen kaikkea on tärkeää huomioida nyt mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, jotta noustaan ylös tästä koronakriisistä. Meidän on tärkeää miettiä sitäkin, että EU ei välttämättä selviä tästä. Voi olla näin, että paljon yrityksiä ajautuu ahtaalle, perheissä on hankaluuksia, on rahaongelmia, on työttömyyttä ja lomautuksia.

Meidän täytyy miettiä mikä on nyt oleellista ja keskittyä siihen. Hallitusohjelmassa on toki hyviäkin asioita, mutta hallitusohjelma pitäisi nyt muuttaa kokonaan. Ei voi olla niin, että ilmastopoliittiset asiat ovat oleellisimpia. Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ei kannata nyt yrittääkään saavuttaa. Samoin hallitusohjelmassa on Afrikka-ohjelma. Sekin on liian kunnianhimoinen. Meidän pitää keskittyä kotimaan asioihin. Samoin näyttää olevan tulossa henkilötunnusuudistus. Sitä ei kannata tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Ei ole mitään järkeä alkaa uusimaan henkilötunnuksia, vaan keskittyä tähän koronakriisin hoitoon. Se on nyt tärkeintä.

Perussuomalaisuus on aina perustanut siihen, että suomalaisten asiat hoidetaan etusijalla. Perussuomalaiset haluaa tehdä sitä työtä myös jatkossakin.

Raha on pelottavan isossa roolissa

Kansalaisten terveys on ensisijaisesti saatava hoidettua. Heti sen jälkeen nousevat merkittävään rooliin raha-asiat. Talousvaikutukset tuntuvat monella eri tasolla ja niitä ei tule vähätellä. Kotitalouksissa ison loven talouteen tekevät irtisanomiset ja lomautukset. Millaiset ovat työttömyyskassojen taloudelliset mahdollisuudet toimia tässä poikkeavassa tilanteessa? Tuntuu sille, että myös osa työttömyyskassoista kokee kovia aikoja.

Verotulot laskevat maassamme radikaalisti. Se vaikuttaa suuresti kuntien, kaupunkien ja valtion tuloihin. Tämä taas vaikuttaa palveluihin. Lähes kaikki yritykset tulevat kärsimään koronan vaikutuksista. Varmasti hyvin harvojen yritysten tulos nousee kriisiaikana.

Paljon vaikuttaa, kuinka pankit suhtautuvat yksityisten ja yritysten lainoihin. Nousevatko vai laskevatko korot? Lykätäänkö lainojen maksun mahdollisuutta vai ei? Muistissa on monella 1990-lu-vun lama, jolloin pankit pelastuivat ja moni ihminen ja perhe joutui pahaan liemeen lainoineen. Vieläkin näitä jälkiä korjataan. Tämä tilanne ei missään nimessä saa toistua. Tästä tulee pitää huoli.

Pikavippifirmat ovat heränneet aktiivisesti korona-aikaan. On hyvä, että hallitus kuitenkin aikoo puuttua asiaan.

Raha puhuu myös EU:ssa. Kriisi näyttää, kuinka yhteistyö sujuu. Jotkut maat voittavat ja jotkut varmasti häviävät. En oikein usko, että Suomi tässä tilanteessa on saamassa enemmän rahoitusta kuin ollaan maksamassa. Onko Suomessa mietitty vaikutuksia, jos esimerkiksi Italia tai jokin muu maa eroaisi EU:sta? Italiassa tämän suuntaisia keskusteluja on jo ollut. Millaisia rahallisia vastuita siitä seuraisi? Voi olla niinkin, että EU ei kestä ehjänä koronakriisinhoitoa.

Sijoittajat hamuavat käteistä. Tämä kertoo selvästi sen, ettei ole kohteita, joissa arvo varmasti säilyisi. Joidenkin ennusteiden mukaan asuntojen arvo voi laskea.

On selvää, että Suomi tulee vahvasti velkaantumaan lisää. Kriisin jälkeen on keskityttävä käyttämään euroja kaikkein oleellisempaan. Siten tulee nykyinen hallitusohjelma sellaisenaan unohtaa. Nyt ei ole oikea aika tavoitella kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja ilmastoasioiden maailman johtajuutta. Samoin ei ole rahallisia perusteita laittaa rahaa muiden maiden kehitysapuun.

Tarvitaan kaikkia puolueita yhteistyöhön suunnittelemaan Suomeen järkevää talouden nostetta. On varsin ikävää, jos maamme ottaa velkaa muiden maiden auttamiseen, kun oma maa on kriisissä. Kriisin jälkeen Suomi on rikki. Rahat on laitettava Suomen parsimiseen ja paikkaamiseen, jotta Suomi saadaan pian ehjäksi ja yhteiskuntamme normalisoitua.

Miksi liikenneministeri on tyrmäämässä yksityisautoilua?

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) kommentit olivat tyrmistyttäviä. Harakka kertoi mielipiteitään yksityisautoilusta luopumisesta äskettäin järjestetyssä liikenne -ja viestintäfoorumissa.
Ministeri Timo Harakan mukaan paremmat liikkumispalvelut houkuttelevat luopumaan omistusautosta tai kakkosautosta. Mitä tällä tarkoitetaan?

Onko ministeri lupaamassa rautateitä, ratikoita ja linja-autoliikennettä joka talon kulmille? Jos maaseudulla ei saisi olla kahta autoa, kuinka perheessä työmatkat hoituu, jos molemmat vanhemmat käy töissä kodin ulkopuolella? Eikö tunnu eriarvoistavalle, jos haja-asutusalueen ihmisten liikkumismahdollisuuksia rajoitetaan? Miksei kaupungissa asuva saisi omistaa autoa, kun julkisilla ei kaikkialle pääse?

Hallituksen syytä miettiä Suomen kilpailukykyä

Ministeri Harakka on Ilta-Sanomien (6.3.) mukaan tiivistänyt hallituksen tavoitteiksi omistusautoista luopumista kaupungeissa ja kakkosautoista luopumista maaseudulla.

Jo on hallituksella tavoitteet! Eikö hallituksen olisi aika miettiä Suomen kilpailukykyä, eikä yksityishenkilöiden autojen omistamista?

Hallitus ei ole alkutaipaleellansakaan tuntunut olevan autoilevien suomalaisten asialla. Polttoaineveron korotukset sen ankarasti osoittivat. Polttoaineverojen korotukset tuntuvat niin työmatkaliikenteessä kuin kuljetuskustannuksissa. Kuljetuskustannusten nousu tulee näkymään tuotteiden hinnan nousuna, joka koskettaa suomalaisia. Haluaako hallitus kaikki asumaan suurkaupunkeihin ilman autoa?

Polttoaineveron korotukset tulisi hallituksen perua välittömästi. Kuitenkaan halua veronkorotuksien perumiseen ei hallituksella tunnu olevan. Olisi parempi, jos hallitus alentaisi polttoaineveroja. Ja miettisi sitä, kuinka saataisiin ihmisiä muuttamaan maalle ja haja-asutusalueelle. Haja-asutusalueilla on asuntoja tarjolla. Samalla suurkaupunkien asuntopula voisi helpottua.

Autoilu on monelle suomalaiselle välttämätöntä. Etäisyydet ovat pitkiä, vaikka ministeri on väittänytkin Suomen olevan lyhyiden automatkojen maa.

Autoliikennettä tarvitaan henkilö- ja tavarakuljetuksien tekemiseen. Suomessa tarvitaan autoja liikkumiseen, elämiseen, työmatkoihin ja muuhun tarpeelliseen. Se ei ole hupilelu. Ilman autoja leipä ja muut elintarvikkeet eivät kulje kauppoihin.

Toivottavasti järki voittaa. Suomessa olisi tehtävä elämisen edellytykset helpommaksi, eikä suinkaan vaikeutettava niitä ideologisilla perusteilla. Toivon, että aloittaneessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelun ohjauksessa katsottaisiin järkevästi autoiluun liittyviä asioita.

On selvää, että autoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Jos hallitus siis itse ei saa tehtyä mitä lupaa, se ottaa kansalta

Käymme läpi talousarviota, sen hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Suurin puute on se, että suomalaiset ja Suomi eivät ole aina etusijalla.

Hallitus keikahti ja hoitajamitoitusta ei tullutkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että luvatut asiat jauhavat paikallaan. Tarvitaan myös lisää terveydenhuollon koulutuspaikkoja.

Omaishoito ja vanhustenhoito tarvitsevat rahaa. Olisin toivonut, että nyt pikaisesti muodostettu Marinin hallitus olisi tehnyt omaishoidon palkkiosta verotonta.

Eläkkeitä korotetaan vähän, mutta paljon puhutusta satasen korotuksesta ei ole tietoakaan. Samaan aikaan hallitus näyttää myös ottavan eläkeläisiltä. Jopa kotitalousvähennystä peukaloidaan. Se on valitettavaa, sillä eläkeläiset ja vanhukset ovat hyödyntäneet kotitalousvähennystä. Polttoaineverojen korotus tuntuu tavallisten ihmisten arjessa. Kuljetuskustannukset nostavat tuotteiden hintoja. Tämän pitäisi olla kaikille selvää.

Huolestuttavaa on myös hallituksen ukaasi, jos nämä esimerkiksi työllisyyteen suunnitellut toimenpiteet eivät toteudu, niin sitten tarkastellaan ja sitten leikataan. Jos hallitus ei siis itse saa tehtyä mitä lupaa, ottaa se kansalta. Epäonnistuminen siirretään kansan maksettavaksi. Tähän mennessä ei näytä lupaavalle. Myös EU on puuttunut hallituksen talouden hoitoon. Sieltä ei ole tullut kehuja hallitukselle, vaan päinvastoin.

Ilmastoasioissa ajetaan satasta viidenkympin alueilla. Tuntuu sille, että ei nähdä kokonaisuutta? On eriskummallista ja perin oudoksuttavaa, että me suomalaiset maksamme kallista hintaa ja maat, joissa tulee rutkasti päästöjä, voivat olla melkoisia vapaamatkustajia. Suomalaista kuritetaan. Tavallinen kansalainen joutuu maksamaan pitkien matkojen ja kylmien talvien aiheuttamien kustannusten lisäksi kunnianhimoisuudesta ilmastoasioissa.

Juuri tullut Suomen pankin ennustus on huolestuttavaa kuultavaa.  Suomen Pankki ennakoi talouskasvun hidastuvan ensi vuodesta. Myös luottamus tulevaisuuden talouteen horjuu ja pahasti horjuukin.

Suomen kilpailukyky, yrittäjyys ja suomalaiset ovat tämän hallituksen tekemän budjetin maksajina.

Hyvä, uudistunut hallitus, poistakaa edes polttoainaverojen korotukset! Se auttaisi koko Suomea! Budjettikirja tuntuu olevan höttöisellä pohjalla. Pitäisi olla hinta asioille ja millä mikäkin aiotaan rahoittaa. Nyt jää liian paljon auki avoimia kysymyksiä.

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?

Kahdeksan puoluetta laittoi puumerkkinsä yhteiseen ilmastolinjaukseen, josta päätettiin viime syksynä Kesärannan pyöreän pöydän keskusteluissa. Perussuomalaiset jäi pois ylikunnianhimoisista ilmastoneuvotteluista. Kritisoin jyrkästi ilmastolinjausta, joka allekirjoitettiin viime marraskuussa. Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti linjauksen.

Otaksun, että tämä äärimmäisen kunnianhimoinen linjaus tuntuu tulevan kalliiksi kansalaisille ja Suomelle. Sopimuksessa on monta kohtaa, jotka arveluttavat.

Miksei seurauksista puhuta enemmän?

Mielestäni sopimuksesta voi seurata asioita, joista on puhuttu ihan liian vähän. Linjauksessa mainitaan, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Pidän huolestuttavana myös linjauksen mainintaa päästökaupasta, jota laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset ja jäähdytys.

Kiinteistökohtaisuus voi lisätä kuluja

Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Olen huolestunut siitä, että lasku voi langeta tavallisille kotitalouksille. Ilmastoasioissa ei oteta riittävästi huomioon Suomen pitkiä etäisyyksiä ja vaihtelevia sääolosuhteita.

Kotimainen maatalous ja teollisuus kovilla

Ilmastolinjauksessa puhutaan myös turvemaiden päästöjen vähentämisestä ja maatalouden hiilensidonnan kehittämisestä, vahvasta metsäkadon hillitsemisestä ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittämisestä. Kuinka paljon tämä voi tuoda lisäkuluja maatalouteen ja teollisuuteen?

Yltiökunnianhimolla on hintansa

Mitähän maksaa ja mitä käytännössä tarkoittaa ilmastojalanjälkilaskennan ja -merkinnän edistäminen. Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä. Myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus tulee nostamaan tuotteiden hintoja tavallisille ihmisille. Miksei ensin selvitetty linjattujen tavoitteiden hintaa ja kustannuksia? Onko Suomen kannettava jopa muiden maiden vastuita? Perussuomalaiset ovat huolissaan kotimaisen teollisuuden ja maatalouden säilymisestä ja pärjäämisestä.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille, kun samaan aikaan lähihoitajat juoksee kellon kanssa?

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. Nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.

Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea?

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?

On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Omaishoidon tuki verottomaksi

Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, nostaisin esille myös omaishoidon.

Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole?

Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Jaan yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään. Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.

Tehtiinkö kyseenalainen sopimus?

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) kirjoitti ilmastoasioista (SS 3.10.). Hän kertoi, ettei maailman ilmapuntari huomaisi, vaikka lopettaisimme kaiken toiminnan Suomesta. Todellisuudessa keskustan arvopohja tuntuu olevan toisenlainen.

Viime vuoden marraskuussa Juha Sipilän (kesk.) johdolla keskusta oli mukana allekirjoittamassa äärimmäisen kunnianhimoista sopimusta. Siinä mainitaan sovituksi, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Päästökauppaa laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset sekä jäähdytys. Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Lisäksi on mainittu turvemaiden päästöjen vähentäminen ja maatalouden hiilensidonnan kehittäminen, vahva metsäkadon hillitseminen ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittäminen.


Tuotteiden ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää on sovittu edistettävän. Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä maksaa? Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti sopimuksen. Perussuomalaiset eivät ole tätä sopimusta allekirjoittaneet.
Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä.


Onko varaa menettää kotimainen teollisuus muihin maihin? Miksei oteta oikeasti huomioon maamme pitkiä etäisyyksiä ja vuodenaikojen vaihteluita? Eikös myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus vie maamme kilpailukykyä alaspäin rymyvauhdilla?
Ilmastohienostelu on mennyt mielestäni yltiökunnianhimoiseksi. Ilmastomielenosoitukset ja ilmastopelko ovat tulleet kouluihin. On huolestuttavaa, jos ilmastokeskustelu kouluissa kärjistyy. Onko riski, että oppilas voi joutua kiusatuksi, ellei osallistu mielenosoituksiin?
Meidän pitää huolehtia, että Suomessa pärjätään. Liiallisen kunnianhimon sijaan suosittelen tavallista arkirealismia.