Kategoria: Poliisi

Ihmettelen ristiriitaista viestiä poliisien rokotuksista

Tein asianomaiselle ministerille 22.3.2021 kirjallisen kysymyksen operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisien rokottamisesta. Kirjallisessa kysymyksessään kysyin, kuinka aiotaan turvata, että Suomessa poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti.

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi kirjalliseen kysymykseen 13.4.2021. Vastauksessaan ministeri Ohisalo toteaa, että poliisin toimintaympäristö on muuttunut. Poliisit kohtaavat työssään jatkuvasti koronapositiivisia asiakkaita ja poliiseja uhkaillaan tartuttamisella, heitä kohti syljetään ja yskitään.

Ministeri Ohisalo toteaa: ”Poliisille kuuluvien yhteiskunnan kannalta merkittävien tehtävien, kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä lisääntyneiden terveydenhuollon virka-apu tehtävien, hoitamiseksi tulisi poliisin henkilöstö asettaa etusijalle yhdessä riskiryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa rokotusjärjestystä määriteltäessä.”

Poliisihallitus teki 25.3.2021 sisäministeriölle esityksen, että pahimmilla epidemia-alueilla työskentelevälle henkilöstölle annettaisiin rokotukset nopeutetulla aikataululla. Kirjallisen kysymyksen vastauksessaan sisäministeri Ohisalo puolsi poliisihallituksen esitystä ja ilmoitti esittävänsä sen sosiaali- ja terveysministeriölle.

Ihmettelen kuitenkin miksi esim. itäsuomalaiset poliisit jätettäisiin eriarvoiseen asemaan. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ilmoitti julkisuuteen 18.4.2021, ettei poliiseilla ole oikeutta nopeutettuihin rokotuksiin. Tämä vaikuttaa sangen erikoiselle. Eikö hallituksen sisällä vasen käsi tiedä, mitä oikea puuhaa.

Vaarallista riskipeliä Suomessa?

Poliisi ei voi hoitaa tehtäviään työturvallisesti. Poliiseille ja muille kriittisillä aloilla toimiville saatava rokotukset!

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti, kun he eivät vieläkään ole saaneet rokotuksia.

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna iso satojen ihmisten mielenosoitus aikana, jolloin koronarajoitukset rajaavat kokoontujien määrän korkeintaan kuuteen henkilöön. Uutisoitiin, että mielenosoituksen työtehtävissä olisi voinut vaarantua jopa poliisien työturvallisuus, koska poliiseja ei ole vielä rokotettu.

Koronarokotukset ovat Suomessa edelleen pahasti kesken. On varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Poliisien työssä ei aina pysty pitämään turvavälejä tai valitsemaan, meneekö koronaturvalliseen tilaan.

Kun tarkastellaan Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, rokotusjärjestys puhuttaa monen muunkin ammattiryhmän osalta. Tulisi käydä läpi ne toiminnot, jotka on pystyttävä turvaamaan kriisissäkin; apteekkien toiminta, poliisin toiminta, koronalle mahdollisesti altistuvien kuljetustehtävissä olevien toiminta, sairaankuljetukset jne.

Apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita

Suomen kannalta on oleellista, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu. Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaa.

Rokotusten organisointi on tärkeää ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaa osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.

Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin. Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.

Toinen kriittinen ammattiryhmä on poliisit. Myös heidät tulee huomioida rokotusjärjestyksessä. Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsii jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.

Miksi terrorismirikoksia ei tutkita Suomessa?

Helsingin Sanomat uutisoi 16.1.2021, ettei Suomessa ole kahden viime vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevia rikostutkintoja, eikä yhtään tapausta ole päätynyt oikeuteen. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueella noin 80 henkilöä. Niistä maista, joista on laajemmassa määrin lähtenyt vierastaistelijoita, Suomi on ainoa, missä yhtään lähtenyttä ei ole tuomittu terrorismirikoksista.

Suojelupoliisista on kerrottu, että sieltä on annettu enemmän kuin riittävästi tietoja esitutkintojen aloittamiseen. Suojelupoliisi on toimittanut viimeisen neljän vuoden aikana yli 800 kertaa tietoja keskusrikospoliisille. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjä. Yhtään tutkintaa ei ole aloitettu.

Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin huolissaan perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja toteaa Helsingin Sanomien 16.1.2021 artikkelissa, että on oltava avoin vaihtoehdolle, ettei Suomessa yksinkertaisesti esiinny merkittävästi terroristista toimintaa.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, miksi Suomessa ei ole tutkittu terrorismirikoksia pitkään aikaan ja mitä on pikaisesti aiottu tehdä, että mahdollinen rikosvastuu toteutuu.

Miksi kansanedustajia ei tiedotettu eduskuntaan kohdistuneesta kyperhyökkäyksestä?

Eduskunnan sähköposteissa liikkuu paljon valtiollisia tietoja, jotka ovat luottamuksellisia. Myös Norjassa tapahtui syksyllä tietomurto, josta uutisoitiin mediassa syksyllä. Äskettäin Vastaamon tietomurron heikohkon tuntuinen tiedottaminen nousi esille. Eduskuntaan kohdistunut tietomurto on tehty jo syksyllä.Asiasta ei kuitenkaan informoitu eduskuntaa tai valiokuntia.

Suomessa ei eduskunnan jäsenille tiedotettu eduskunnan tietomurrosta, vaikka tapahtuneesta on jo kuukausia. Nopea tiedottaminen olisi voinut estää, ettei uutta tietoa lähde tietomurron seurauksena eteenpäin. Näin kansanedustajat ja henkilökunta olisivat osanneet olla paremmin varuillaan käsittelemiensä tietojen kanssa sähköpostin osalta.

Tietomurtautuja ei ole vieläkään tiedossa

Milloin ja kenen toimesta päätettiin, ettei vakavasta tietomurrosta informoida eduskuntaa, vaikka sillä olisi voitu minimoida tietojen vuotoa jopa kuukausien ajalta? Ei kai tutkinta häiriinny, jos kansanedustajat tietävät asiasta.

On tärkeää, että ajantasainen tiedottaminen ja ohjeistus toimii. Tärkeää on myös nimetä asian hoitamiseen vastuutahot tai -henkilöt. Kun vahinko on havaittu, on tärkeää minimoida vahingot jatkossa mahdollisimman vähäisiksi.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Jotain rajaa mielenosoituksiin, ministeri Ohisalo!

Julkiset tiet ovat tehty liikkumista varten. Julkisen tien käytön rajoittamiselle pitää olla perusteet. Helsingissä on liikenteen kulkua estetty aikaisemminkin estetty mielenosoituksella, johon poliisi on puuttunut. Tuolloin mm. sisäministeri, jonka toimenkuvaan kuuluvat myös poliisiasiat ja sisäinen turvallisuus, kyseenalaisti poliisin toimintaa.

Poliisin verkkosivuilla julkaistiin 17.11.2020 ilmoitus, että Elokapina-ryhmän mielenosoitus katkaiseen liikenteen yli viiden tunnin ajaksi Helsingin keskustassa. Liikenteen ohjauksesta vastaa poliisi ja julkinen liikenne kulkee poikkeusreittejä. Osa alueen vanhuksista tai työ-, koulu- tai asiontimatkalaisista ei pysty käyttämään tarvitsemiaan pysäkkejä.

Poliisilla selkeä ohjeistus

Poliisin oma ohjeistus mielenosoituksen järjestäjille ohjeistaa, että soveltuva paikka mielenosoituksille on sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Poliisi voi myös siirtää mielenosoituksen, jos se häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä tai jos liikenteen sujuvuus sitä vaatii. Kadun sulkeminen viideksi tunniksi liikenteeltä ei varmasti ole näiden ohjeiden mukaista.

Onko Elokapina-ryhmällä erivapauksia?

Elokapina määrittää itse toimintaansa omilla nettisivuillaan, että he käyttävät mm. kansalaistottelemattomuutta saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia. Kansalaistottelemattomuus on määritelmän mukaan yksiselitteisesti lainvastaista toimintaa ja kansalaistottelematon henkilö rikkoo vakaumuksellisista syistä lakia.

Mielipiteenvapaus ja sananvapaus ovat tärkeitä. On julkisen pohdinnan paikka, onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi poliisin avustamana hyväksyttävää. Pohdintaa aiheuttaa myös se, voiko mikä tahansa mielenosoitus vain ilmoituksen perusteella katkaista liikenteen missä päin Suomea tahansa ja mitenkä pitkäksi aikaa tahansa. Onko huolestuttava, jos poliisi ei kohta uskalla puuttua mielenosoituksiin, ei edes, jos liikenne katkaistaan.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko ministeriö hyväksymässä julkisen tien käytön häiriintymisen jopa sallimalla katkaista liikenne ja estää tien käyttö, ilmoituksen perusteella, mielenosoitustarkoituksessa, poliisin avustuksella.

Poliisiasemille lappuja luukulle – paperittomille riittää rahaa

Poliisin toimipisteissä haja-asutusalueilla laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintaa lopetetaan. Ensi vuodelle kuitenkin esitetään jopa 2 miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin, mutta rahaa ei riitä poliisille.

Poliisi kuuluu toimivaan yhteisöön

Poliisihallitus julkaisi joulukuussa 2019 poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa käsitelleen selvityshankkeen loppuraportin. Raportissa havaittiin, että mitä kauempana kasvukeskuksista tehtävä on, sitä todennäköisemmin poliisi hoitaa tehtävän puhelimitse. Tämä johtaa väistämättä siihen, että haja-asutusalueilla poliisi ei ole enää osa yhteisöä. Miten harvaan asutuille alueille riittää poliisipartioita?

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinteen poliisikokemuksen mukaan haja-asutusalueilla kynnys kutsua poliisi apuun on kasvukeskuksia korkeampi. Harvaan asutuilla alueilla on pääsääntöisesti, yritetty kaikki keinot ennen poliisin kutsumista paikalle. Poliisi siis pääsääntöisesti kutsutaan paikalle vain todellisessa tarpeessa.

Turvallisuus ei parane poliisin toimintaa supistamalla

Pienet poliisiasemat, kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Mielipiteitä ei ole kysytty kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.

Tein syyskuussa ministerille kirjallisen kysymyksen, kuultuaan erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin. Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut?

Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin nyt juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuu. Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut. Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut. Ei.

Siirtyykö rikollisuus yhä enenevissä määrin haja-asutusalueille

Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen. Uskaltaako poliisi kohta enää toimia?

Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministerin Ohisalon (vihr.) puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia.

Nämä poliisin lakkautuksien suunnitelmat tulee perua

Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista. Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle.

Nyt jotain tolkkua tähän!

Tämä on vakava poliisiasia

Jotain tolkkua tähän! Poliisin toimipisteissä Itä-Suomessa laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintaa lopetetaan. Ihmetyttää, että ensi vuodelle esitetään jopa 2 miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin.

Oman maamme kansalaisten turvallisuus ei parane poliisin toimintaa supistamalla. Ollaanko nyt turvallisuutta heittämässä romukoppaan? Pienet poliisiasemat, kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Eipä asiasta paljoa ole kyselty mielipiteitä kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.


Laitoin syyskuulla ministerille kirjallisen kysymyksen kuultuani erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin.


Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut?

Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin tässähän juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuisi. Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut. Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut. Ei.


Onko pian haja-asutusalue loistomesta rikollisille? Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen.

Mutta uskaltaako poliisi kohta enää toimia? Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministerin Ohisalon (vihr.) puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia.


Ehdottomasti nämä paikalliset poliisin lakkautuksien suunnitelmat tulisi perua. Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista.

Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle.

Vihreiden kannabisajattelu on vastuutonta

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) haluaa, että huumeiden käytöstä ei rangaistaisi. Ministerin kanta on hyvin vastuuttoman ja pelottavan tuntuinen.


Vihreiden puoluekokous on päättänyt tavoitella luopumista kannabiksen käytön rangaistavuudesta

Vihreät tavoittelevat myös, että pieniä määriä saisi pitää hallussaan ja jopa kasvattaa kannabista omaan käyttöönsä ilman pelkoa rangaistuksista. Tämä on erittäin vakava suunta, jolle vihreät ovat innokkaasti lähteneet.

Sisäministerin huumemyönteisyys tuntuu hälyttävälle. Sisäministeri vastaa kansalaisten turvallisuudesta. Tämän alaisuuteen kuuluu poliisi ja rajavalvonta. Voiko siis huumemyönteinen sisäministeri olla tehtäviensä tasalla?

Miten käy kansalaisten turvallisuuden?

Jo nyt Suomessa huumeongelma lisääntyy koko ajan. Perheissä on ongelmia ja yhä nuoremmilla on ongelmia huumeiden takia. Huumeongelmaa ei ole saatu Suomessa riittävästi hoidettua kuntoon.

Huumeiden aiheuttamien ongelmien hoitoon ei ole riittävästi rahoitusta edes nyt.  En usko, että vihreiden idea kerätä veroja huumeista ja rahoittaa sillä haittakäytön hoitamista on järkevää. On erittäin outoa, jos Suomen huumeongelmaa yritettäisiin hoitaa sillä, että huumeiden käyttö laillistetaan. Laillistaminen päin vastoin lisäisi ongelmia.

Turvallisuudesta vastaava ministeri Ohisalo, miten estätte, ettei muu huumeiden käyttöön liittyvä rikollisuus lisäänny?

Huumeita ei tule laillistaa. Miedoista huumeista yleensä siirrytään vahvempiin ja ongelmat syvenevät. En voi ymmärtää turvallisuudesta vastaavan ministerin arvopohjaa näin vakavassa asiassa.

Liitoskuntien palveluita ei pidä supistaa tarpeettomasti

Olen huolissani Juankosken poliisiaseman lupapalvelujen sulkemisesta vuoden 2020 loppuun asti. Jatkosta ei ole tehty päätöstä. Poliisiaseman lupapalveluiden sulkemista perustellaan koronakriisillä, koska lupapalveluiden odotustilat ovat ahtaat.

Lupapalveluiden asiakaspalvelu on hoidettu kaksi kertaa kuukaudessa yhtenä päivänä viikossa Kuopion poliisiaseman henkilökunnan avulla.

Palveluille on kysyntää

Juankoskella on ollut kysyntää erityisesti henkilökorttien uusimisille.  Lähimmät poliisin lupapalveluita tarjoavat poliisiasemat sijaitsevat Kuopiossa, johon on matkaa 62 km, Outokummussa, johon on matkaa 60 km ja Iisalmessa, jonne on matkaa 96 km. Asiointimatka voi olla varsinkin autottomalle ja iäkkäälle hankala.

Katoaako liitoskuntien palvelut?

Palvelut keskittyvät entistä enemmän suurempiin keskuksiin. Jos maaseudulla ja haja-asutusalueilla ei ole tiettyjä palveluita, ihmiset eivät pysty asumaan tai yrittämään siellä. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Ikääntyvän väestön voi olla hyvin vaikeaa hakea palveluita kaukaa. Juankosken kaupungista tuli vuonna 2017 osa Kuopion kaupunkia kuntaliitoksen myötä. 

Myös Juankosken poliisiaseman lupapalvelut olisi mahdollista avata koronaturvallisesti muuttamalla palvelu toimimaan vain ajanvarauksella.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin, onko Juankosken poliisiaseman lupapalvelut mahdollista avata uudelleen toimimaan kuten aikaisemmin, kahtena päivänä kuukaudessa esimerkiksi ajanvarauksella ja miten Juankosken poliisiaseman normaali toiminta jatkossa turvataan samalla palvelutasolla kuin aiemminkin.