Miksi terrorismirikoksia ei tutkita Suomessa?

Helsingin Sanomat uutisoi 16.1.2021, ettei Suomessa ole kahden viime vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevia rikostutkintoja, eikä yhtään tapausta ole päätynyt oikeuteen. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueella noin 80 henkilöä. Niistä maista, joista on laajemmassa määrin lähtenyt vierastaistelijoita, Suomi on ainoa, missä yhtään lähtenyttä ei ole tuomittu terrorismirikoksista.

Suojelupoliisista on kerrottu, että sieltä on annettu enemmän kuin riittävästi tietoja esitutkintojen aloittamiseen. Suojelupoliisi on toimittanut viimeisen neljän vuoden aikana yli 800 kertaa tietoja keskusrikospoliisille. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjä. Yhtään tutkintaa ei ole aloitettu.

Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin huolissaan perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja toteaa Helsingin Sanomien 16.1.2021 artikkelissa, että on oltava avoin vaihtoehdolle, ettei Suomessa yksinkertaisesti esiinny merkittävästi terroristista toimintaa.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, miksi Suomessa ei ole tutkittu terrorismirikoksia pitkään aikaan ja mitä on pikaisesti aiottu tehdä, että mahdollinen rikosvastuu toteutuu.

Miksi kansanedustajia ei tiedotettu eduskuntaan kohdistuneesta kyperhyökkäyksestä?

Eduskunnan sähköposteissa liikkuu paljon valtiollisia tietoja, jotka ovat luottamuksellisia. Myös Norjassa tapahtui syksyllä tietomurto, josta uutisoitiin mediassa syksyllä. Äskettäin Vastaamon tietomurron heikohkon tuntuinen tiedottaminen nousi esille. Eduskuntaan kohdistunut tietomurto on tehty jo syksyllä.Asiasta ei kuitenkaan informoitu eduskuntaa tai valiokuntia.

Suomessa ei eduskunnan jäsenille tiedotettu eduskunnan tietomurrosta, vaikka tapahtuneesta on jo kuukausia. Nopea tiedottaminen olisi voinut estää, ettei uutta tietoa lähde tietomurron seurauksena eteenpäin. Näin kansanedustajat ja henkilökunta olisivat osanneet olla paremmin varuillaan käsittelemiensä tietojen kanssa sähköpostin osalta.

Tietomurtautuja ei ole vieläkään tiedossa

Milloin ja kenen toimesta päätettiin, ettei vakavasta tietomurrosta informoida eduskuntaa, vaikka sillä olisi voitu minimoida tietojen vuotoa jopa kuukausien ajalta? Ei kai tutkinta häiriinny, jos kansanedustajat tietävät asiasta.

On tärkeää, että ajantasainen tiedottaminen ja ohjeistus toimii. Tärkeää on myös nimetä asian hoitamiseen vastuutahot tai -henkilöt. Kun vahinko on havaittu, on tärkeää minimoida vahingot jatkossa mahdollisimman vähäisiksi.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Jotain rajaa mielenosoituksiin, ministeri Ohisalo!

Julkiset tiet ovat tehty liikkumista varten. Julkisen tien käytön rajoittamiselle pitää olla perusteet. Helsingissä on liikenteen kulkua estetty aikaisemminkin estetty mielenosoituksella, johon poliisi on puuttunut. Tuolloin mm. sisäministeri, jonka toimenkuvaan kuuluvat myös poliisiasiat ja sisäinen turvallisuus, kyseenalaisti poliisin toimintaa.

Poliisin verkkosivuilla julkaistiin 17.11.2020 ilmoitus, että Elokapina-ryhmän mielenosoitus katkaiseen liikenteen yli viiden tunnin ajaksi Helsingin keskustassa. Liikenteen ohjauksesta vastaa poliisi ja julkinen liikenne kulkee poikkeusreittejä. Osa alueen vanhuksista tai työ-, koulu- tai asiontimatkalaisista ei pysty käyttämään tarvitsemiaan pysäkkejä.

Poliisilla selkeä ohjeistus

Poliisin oma ohjeistus mielenosoituksen järjestäjille ohjeistaa, että soveltuva paikka mielenosoituksille on sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Poliisi voi myös siirtää mielenosoituksen, jos se häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä tai jos liikenteen sujuvuus sitä vaatii. Kadun sulkeminen viideksi tunniksi liikenteeltä ei varmasti ole näiden ohjeiden mukaista.

Onko Elokapina-ryhmällä erivapauksia?

Elokapina määrittää itse toimintaansa omilla nettisivuillaan, että he käyttävät mm. kansalaistottelemattomuutta saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia. Kansalaistottelemattomuus on määritelmän mukaan yksiselitteisesti lainvastaista toimintaa ja kansalaistottelematon henkilö rikkoo vakaumuksellisista syistä lakia.

Mielipiteenvapaus ja sananvapaus ovat tärkeitä. On julkisen pohdinnan paikka, onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi poliisin avustamana hyväksyttävää. Pohdintaa aiheuttaa myös se, voiko mikä tahansa mielenosoitus vain ilmoituksen perusteella katkaista liikenteen missä päin Suomea tahansa ja mitenkä pitkäksi aikaa tahansa. Onko huolestuttava, jos poliisi ei kohta uskalla puuttua mielenosoituksiin, ei edes, jos liikenne katkaistaan.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko ministeriö hyväksymässä julkisen tien käytön häiriintymisen jopa sallimalla katkaista liikenne ja estää tien käyttö, ilmoituksen perusteella, mielenosoitustarkoituksessa, poliisin avustuksella.

Poliisiasemille lappuja luukulle – paperittomille riittää rahaa

Poliisin toimipisteissä haja-asutusalueilla laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintaa lopetetaan. Ensi vuodelle kuitenkin esitetään jopa 2 miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin, mutta rahaa ei riitä poliisille.

Poliisi kuuluu toimivaan yhteisöön

Poliisihallitus julkaisi joulukuussa 2019 poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa käsitelleen selvityshankkeen loppuraportin. Raportissa havaittiin, että mitä kauempana kasvukeskuksista tehtävä on, sitä todennäköisemmin poliisi hoitaa tehtävän puhelimitse. Tämä johtaa väistämättä siihen, että haja-asutusalueilla poliisi ei ole enää osa yhteisöä. Miten harvaan asutuille alueille riittää poliisipartioita?

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinteen poliisikokemuksen mukaan haja-asutusalueilla kynnys kutsua poliisi apuun on kasvukeskuksia korkeampi. Harvaan asutuilla alueilla on pääsääntöisesti, yritetty kaikki keinot ennen poliisin kutsumista paikalle. Poliisi siis pääsääntöisesti kutsutaan paikalle vain todellisessa tarpeessa.

Turvallisuus ei parane poliisin toimintaa supistamalla

Pienet poliisiasemat, kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Mielipiteitä ei ole kysytty kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.

Tein syyskuussa ministerille kirjallisen kysymyksen, kuultuaan erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin. Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut?

Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin nyt juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuu. Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut. Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut. Ei.

Siirtyykö rikollisuus yhä enenevissä määrin haja-asutusalueille

Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen. Uskaltaako poliisi kohta enää toimia?

Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministerin Ohisalon (vihr.) puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia.

Nämä poliisin lakkautuksien suunnitelmat tulee perua

Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista. Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle.

Nyt jotain tolkkua tähän!

Tämä on vakava poliisiasia

Jotain tolkkua tähän! Poliisin toimipisteissä Itä-Suomessa laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintaa lopetetaan. Ihmetyttää, että ensi vuodelle esitetään jopa 2 miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin.

Oman maamme kansalaisten turvallisuus ei parane poliisin toimintaa supistamalla. Ollaanko nyt turvallisuutta heittämässä romukoppaan? Pienet poliisiasemat, kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Eipä asiasta paljoa ole kyselty mielipiteitä kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.


Laitoin syyskuulla ministerille kirjallisen kysymyksen kuultuani erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin.


Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut?

Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin tässähän juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuisi. Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut. Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut. Ei.


Onko pian haja-asutusalue loistomesta rikollisille? Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen.

Mutta uskaltaako poliisi kohta enää toimia? Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministerin Ohisalon (vihr.) puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia.


Ehdottomasti nämä paikalliset poliisin lakkautuksien suunnitelmat tulisi perua. Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista.

Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle.

Vihreiden kannabisajattelu on vastuutonta

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) haluaa, että huumeiden käytöstä ei rangaistaisi. Ministerin kanta on hyvin vastuuttoman ja pelottavan tuntuinen.


Vihreiden puoluekokous on päättänyt tavoitella luopumista kannabiksen käytön rangaistavuudesta

Vihreät tavoittelevat myös, että pieniä määriä saisi pitää hallussaan ja jopa kasvattaa kannabista omaan käyttöönsä ilman pelkoa rangaistuksista. Tämä on erittäin vakava suunta, jolle vihreät ovat innokkaasti lähteneet.

Sisäministerin huumemyönteisyys tuntuu hälyttävälle. Sisäministeri vastaa kansalaisten turvallisuudesta. Tämän alaisuuteen kuuluu poliisi ja rajavalvonta. Voiko siis huumemyönteinen sisäministeri olla tehtäviensä tasalla?

Miten käy kansalaisten turvallisuuden?

Jo nyt Suomessa huumeongelma lisääntyy koko ajan. Perheissä on ongelmia ja yhä nuoremmilla on ongelmia huumeiden takia. Huumeongelmaa ei ole saatu Suomessa riittävästi hoidettua kuntoon.

Huumeiden aiheuttamien ongelmien hoitoon ei ole riittävästi rahoitusta edes nyt.  En usko, että vihreiden idea kerätä veroja huumeista ja rahoittaa sillä haittakäytön hoitamista on järkevää. On erittäin outoa, jos Suomen huumeongelmaa yritettäisiin hoitaa sillä, että huumeiden käyttö laillistetaan. Laillistaminen päin vastoin lisäisi ongelmia.

Turvallisuudesta vastaava ministeri Ohisalo, miten estätte, ettei muu huumeiden käyttöön liittyvä rikollisuus lisäänny?

Huumeita ei tule laillistaa. Miedoista huumeista yleensä siirrytään vahvempiin ja ongelmat syvenevät. En voi ymmärtää turvallisuudesta vastaavan ministerin arvopohjaa näin vakavassa asiassa.

Liitoskuntien palveluita ei pidä supistaa tarpeettomasti

Olen huolissani Juankosken poliisiaseman lupapalvelujen sulkemisesta vuoden 2020 loppuun asti. Jatkosta ei ole tehty päätöstä. Poliisiaseman lupapalveluiden sulkemista perustellaan koronakriisillä, koska lupapalveluiden odotustilat ovat ahtaat.

Lupapalveluiden asiakaspalvelu on hoidettu kaksi kertaa kuukaudessa yhtenä päivänä viikossa Kuopion poliisiaseman henkilökunnan avulla.

Palveluille on kysyntää

Juankoskella on ollut kysyntää erityisesti henkilökorttien uusimisille.  Lähimmät poliisin lupapalveluita tarjoavat poliisiasemat sijaitsevat Kuopiossa, johon on matkaa 62 km, Outokummussa, johon on matkaa 60 km ja Iisalmessa, jonne on matkaa 96 km. Asiointimatka voi olla varsinkin autottomalle ja iäkkäälle hankala.

Katoaako liitoskuntien palvelut?

Palvelut keskittyvät entistä enemmän suurempiin keskuksiin. Jos maaseudulla ja haja-asutusalueilla ei ole tiettyjä palveluita, ihmiset eivät pysty asumaan tai yrittämään siellä. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Ikääntyvän väestön voi olla hyvin vaikeaa hakea palveluita kaukaa. Juankosken kaupungista tuli vuonna 2017 osa Kuopion kaupunkia kuntaliitoksen myötä. 

Myös Juankosken poliisiaseman lupapalvelut olisi mahdollista avata koronaturvallisesti muuttamalla palvelu toimimaan vain ajanvarauksella.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin, onko Juankosken poliisiaseman lupapalvelut mahdollista avata uudelleen toimimaan kuten aikaisemmin, kahtena päivänä kuukaudessa esimerkiksi ajanvarauksella ja miten Juankosken poliisiaseman normaali toiminta jatkossa turvataan samalla palvelutasolla kuin aiemminkin.

Tarvitaan uusia toimia, jotta väkivaltaista mellakointia poliisia vastaan ei jatkossa tapahdu

Helsingin Hietaniemessä oli juhannuksena mittava poliisioperaatio. Kahden nuorisojoukon välisestä tappelusta yksi henkilö otettiin poliisin haltuun. Kun häntä kuljetettiin poliisiautolle, alkoi aggressiivisesti käyttäytynyt nuorisojoukko piirittää poliisipartioita, heittää kiviä ja pulloja ja ampua ilotulitusraketteja kohti poliisia ja poliisiautoja. Suomessa näin suuria poliisia vastaan osoitettuja tilanteita ei ole juurikaan aiemmin ollut.

Paikalle tarvittiin noin 30 poliisipartiota

Poliisi kertoo joutuneensa käyttämään tilanteessa kaasusumutinta varoitettuaan joukkoa ensin useita kertoja. Kukaan nuorista ei loukkaantunut tilanteessa. Muutama poliisi sai jonkinasteisia vammoja raketeista ja ainakin kuusi poliisiautoa vaurioitui. Myös yksityishenkilöiden autoja vaurioitui yhteensä kolme. Autoista on rikkoutunut ikkunoita ja niissä on lommoja.

Poliisi huolehtii turvallisuudesta ja järjestyksestä. On tärkeää, että poliisin toimintaan panostetaan riittävästi resursseja ja toiminta turvataan.

Poliisia väkivaltaisella vastustamisella voi olla ikäviä seurauksia nuoren loppuelämään

Kaikki kiinni otetut viisi henkilöä olivat miehiä ja alle 18-vuotiaita. Tutkinnan rikosnimikkeeksi ovat tarkentuivat tässä vaiheessa virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja vahingonteko. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta harvoin selviää pelkillä sakoilla. Yleensä rangaistusasteikko lähtee ehdollisesta vankeudesta. Tapaukset ovat vakavia, koska väkivallan kohteena on virkamies.

Viranomaisilla on laissa poikkeuksellisen vahva suoja fyysiseen koskemattomuuteen, sillä lain tarkoituksena on suojella viranomaistoimintaa ja tarjota työrauha. Suoja ei koske vain poliiseja vaan kaikkia julkisen vallan käyttäjiä kunnan ja kirkon virkamiehistä tuomareihin.

Suomessa on hyvin koulutettu poliisi

Suomalainen poliisi käyttää harvoin voimakeinoja, ja siksi kansalaiset luottavat poliisiin eivätkä käytä väkivaltaa poliisia vastaan. Tämä taas vähentää poliisin tarvetta käyttää voimakeinoja. Suomessa poliisit koulutetaan ammattikorkeakoulussa ja koulutus kestää kolme vuotta.

Tilanne on täysin erilainen vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa poliisin liiallinen voimakeinojen käyttö on laukaissut paljon voimakkaita mielenosoituksia. Osasyynä poliisien liialliseen voimankäyttöön pidetään juuri poliisien lyhyttä koulutusta. Yhdysvalloissa poliisiksi valmistutaan keskimäärin yhdeksän kuukauden opiskelun jälkeen. Tästä ajasta noin kolme kuukautta vietetään kentällä harjoittelussa.

Ruotsissa esimerkiksi Göteborgissa ja Tukholmassa näyttää mellakointi yleistyneen

Ruotsin poliisi julkaisi vuosi sitten listan maan ongelmalähiöistä. Kaiken kaikkiaan ongelma-alueita listattiin 60. Ruotsin poliisi määrittelee ongelmalähiöt erityisesti neljää kriteeriä käyttäen: asukkaiden halukkuutta osallistua oikeusjärjestelmän toimintaan, poliisin mahdollisuutta tehdä työnsä, rinnakkaisia yhteiskuntarakenteita sekä ääriliikkeitä, erityisesti ääri-islamismia.

Tietyillä alueilla poliisin toiminta vaatii hankalia erityistoimia, kuten kahden partioauton käyttämistä yhden sijaan ja erityistä varustautumista. Tällaista emme halua Suomeen.

Samaan aikaan Ruotsissa keskusteluun on noussut poliisiin kohdistuva väkivalta. Kynnys vakaviinkin hyökkäyksiin näyttää madaltuneen. Poliisin kotitaloa tulitettiin Västeråsissa, poliisiauto räjäytettiin Malmössä ja poliiseja kohti ammuttiin raketteja eri puolilla Ruotsia.

Kirjallinen kysymys

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin uusiin toimiin hallitus ryhtyy estääkseen jatkossa mahdollisen poliisia vastaan kohdennetun samankaltaisen aggressiivisen toiminnan tai mellakoinnin.