Kategoria: Huoltovarmuus

Kuka maksaa turpeentuotannon alasajosta johtuvan turvesoiden uudelleenmetsityksen kustannukset?

Suomessa turve tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla. Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria eli 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on energiaturpeen käytön vähentäminen. Käytännössä tämä on osoittautumassa energiaturpeen tuotannon alasajoksi etuajassa.

Kun tuotanto ajetaan alas etuajassa, laskelmien mukaan noin 15 000 suohehtaarilta jää energiaturpeen nosto kesken. Soiden uudelleenmetsitys on hankalaa ja kallista. Metsänistutuksen hinnaksi arvioidaan olevan 200-300 euroa hehtaarilta. Hintaa nostaa se, että hapan suo pitää tuhkata ennen istutusta. Istutuksen hinnaksi tulee noin 30 – 45 miljoonaa euroa.

Tein kirjallisen kysymyksen, että kuka maksaa turpeentuotannon alasajosta johtuvan turvesoiden uudelleenmetsityksen kustannukset.

Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys.

Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa. Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla? Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut.

Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa? Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin!

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Energiaturvetta nostettaessa, suon maatuneesta pintakerroksesta saadaan kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana, että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta? Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä. Meidän pitää huolehtia omasta tuotannosta, huoltovarmuudesta ja työpaikoista.

Kyseessä on myös lintujen hyvinvointi

Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaisia, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.

Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja

Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa, eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen. Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna.

Hapan turve on antiseptista, sitoo ammoniakkia ja kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.

Vaihtoehtoja ei ole

Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, miten varmistetaan, että suomalainen broilerintuotannon eläintautitilanne tai lintujen hyvinvointi ei kärsi turpeen alas ajosta?

Nostaako turpeen käytön alasajo kotitalouksien ja yritysten energian hintaa?

Turve on pitkään ollut Suomessa merkittävä energianlähde. Poliittisien linjausten takia turpeen käyttö on ollut välillä kasvussa ja välillä laskussa. Tällä hetkellä turpeen käyttöä energianlähteenä on vähennetty ja ollaan vähentämässä lisää. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Suomeen on rakennettu 7 miljardilla eurolla voima- ja lämpölaitoksia, jotka hyödyntävät energianlähteenä mm. turvetta. Monet lämpölaitokset tarvitsevat edelleen osan polttoaineestaan energiaturpeena. Kun näitä laitoksia muutetaan turpeen energianpolton kieltämisen yhteydessä, maksaako kuluttaja hinnan kalliimpana energian hintana.

Energiapolitiikka on Suomessa ollut varsin ailahtelevaa ja huonosti ennustettavaa tulevaisuuden suhteen.

Suurista muutoksista energia-alasta tulisi olla selvät laskelmat kokonaisvaikutuksista ja tulisi tuoda avoimesti esille. Turpeen käytön alas ajaminen nostaa todennäköisesti reilusti kotitalouksien ja yritysten energian hintaa.

Turve on kotimainen polttoaine, joka tukee huoltovarmuutta ja työllisyyttä

Turpeen energiakäytön vähentyessä puutarhaturpeen tuotanto vaarantuu. Turve on arvokas suomalainen luonnonvara, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Energiaturve on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä. Korvataanko kotimainen energianlähde jopa ulkomaisilla energianlähteillä.

Hiilineutraalisuus ei saa vaarantaa huoltovarmuuttamme

Turpeen käytön loppumisen myötä menetettäisiin turve myös huoltovarmuuspolttoaineena, sillä jos energiaturpeen normaaliaikainen käyttö loppuu, loppuu myös sen kaupallinen tuotanto, eikä ole mitä varastoida huoltovarmuustilanteita varten.

Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeä polttoaine, joten sen saatavuus tulee varmentaa entistä paremmin. Turve on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää useamman vuoden varastointia ja soveltuu hyvin turvaamaan suomalaisen polttoaineen huoltovarmuutta.

Jos turvetuotantoa ajetaan alas, niin tuotantoalueita ei hyvin nopeasti saada uudelleen turvetuotantoon, mikäli siihen tulee tarve. Turvetuotannon vähentäminen vähentää kotimaassa energia-alan työpaikkoja. Samalla turvetuotantoalan osaaminen vähenee, koska alan asiantuntijat siirtyvät toisiin tehtäviin. Myös turvealan koneet ja laitteet jäävät vähemmälle käytölle.  Turpeen tuotantoon ja kuljetukseen käytettävä kalusto ja henkilöstön osaaminen voivat kadota nopeasti. Kriisitilanteissa meidän tulee olla omavaraisia. Huoltovarmuutta ei saa vaarantaa.

Turve tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla Suomessa

Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria eli 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, paljonko on tullut rahallista menetystä Suomelle, kotimaisille yrityksille ja yrittäjille sekä hinnankorotuksina kotitalouksille, kun turpeen energiakäyttöä on hallitus päättänyt ajaa alas.

Lähiruuan käyttö vahvistaisi omavaraisuuttamme, huoltovarmuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta

Jätin talousarvioaloitteen, että laadittaisiin selvitys, jossa selvitetään millaisia vaikutuksia, olisi valtion, kuntien ja em. tahojen ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan. Jätin asiasta talousarvioaloitteen jo viime vuonna. Tein myös aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille ja olen ottanut asian esille useamman kerran eduskunnan täysistunnoissa. Hallitus ei ole ollut kiinnostunut selvityksen tekemisestä, mikä on harmillista.

Lähiruoka on todellista ympäristön- ja luonnonsuojelua

Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta.

Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti.

Selvitys helpottaisi poliittisia päätöksiä

Selvityksen jälkeen olisi helpompi tehdä poliittisia päätöksiä lähiruokaan siirtymisestä. Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan, että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille. Selvityksessä selvitettäisiin millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi.

Maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastojen tulee olla riittävät

Koronakriisi koskettaa maamme huoltovarmuutta ja varmuusvarastoja. EU ja kansainväliset yhteisöt ovat osoittaneet koronakriisin aikana sen, että jokainen valtio on käytännössä omillaan.  Suomen omavaraisuuteen tulee kiinnittää jatkossa entistäkin enemmän huomiota. Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteessa.

Koronakriisillä on iso ja huolestuttava vaikutus myös maatalouteen

Jos meillä ei ole kriisin takia riittävästi omaa ruuantuotantoa, elintarvikkeisen saanti kriisien aikana ja huoltovarmuusvarastojen täydentäminen voi vaarantua. Elintarvikehuollon keskeisenä perustana on toimiva kansallinen maataloustuotanto.

Mikäli koronakriisi kestää seuraavalle kasvukaudelle, emmekä saa huoltovarmuuden kannalta tärkeitä lannoitteita, kasvinsuojeluaineita tai öljyä, se vaarantaa maataloustuotannon. Koronakriisin pitkittyessä Suomella tulee olla omissa varmuusvarastoissaan maataloustuotannolle riittävästi lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja öljyä vähintään myös seuraavaa kasvukautta 2021 varten.

Tein asiasta toimenpidealoitteen eduskunnalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastot ovat riittävät.