Kuntien tulee selvittää, mihin ne käyttävät valtion määrärahoja

Ihmettelen, miten kunnat voivat käyttää tiettyyn tarkoitukseen myönnettyjä määrärahoja ihan muihin kohteisiin.

Valtio antaa kunnille määrärahoja eri tarkoituksiin. Rahaa on kunnille annettu mm. koronan takia ja aiemmin esimerkiksi omaishoitoon.  Kuitenkin esimerkiksi omaishoitoon varattuja rahoja käytettiin osassa kuntia täysin toisiin tarkoituksiin. Tämä kävi ilmi kyselyssä jälkeenpäin. Valtio ei siis seuraa, mihin kunta käyttää valtion antamat määrärahat.

Juha Sipilän hallitus kohdensi omaishoitoon merkittävästi lisärahaa vuosien 2016-2019 välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä 105 vastanneesta kunnasta vain 23 kuntaa kertoi, että lisäraha meni omaishoidon palveluihin. Todellisuudessa lukuisissa kunnissa rahat saattoivat mennä esimerkiksi rakentamiseen tai teidenhuoltoon. Syy määrärahojen valumiseen muualle on valtionosuusjärjestelmässä, jossa kunnille on taattu lailla laaja itsehallinto. Tämä omaishoidon määrärahojen käyttö muihin kohteisiin tuli ilmi, mutta kuinka paljon ja mitä muita määrärahoja kunnissa on käytetty muuhun kuin myönnettyyn tarkoitukseen.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten ja mikä taho ja millä aikataululla seurataan, mihin valtion antamat rahat kunnissa käytetään ja kuinka nämä raportoidaan.

Kuopion budjetin kuulumisia

Talousarviokeskustelu käy Kuopiossa vilkkaana. Kaupunginhallitus jo käsitteli asiaa ennen valtuuston käsittelyä. Talousarviota on Kuopio vienyt eteenpäin maininnalla, että kaupunkilaisten hyvä arki turvataan. Hallituksessa nousi esille budjetin muutostarpeita. Kouluasiat ja vanhustenhoidosta huolehtiminen koettiin tärkeäksi. Alkuperäinen esitys olisi lakkauttanut terveyskioskit, mutta onneksi niiden toimintaa esitettiin jatkettavaksi. Asukastupa- ja pitäjäraatien toimintaa pidetään tärkeänä. Asukastupa, pitäjäraatien ja lähidemokratiatoimintaan olisin toki halunnut enemmänkin rahallisesti panostaa. Nämä tuntuvat merkittävimmin haja-asutusalueilla ja maaseudulla.

Omaishoidon merkitystä ei kannata vähätellä. Esitin lisättäväksi 200 000 euroa omaishoidon tukeen käytettäväksi ja kriteerien tarkistukseen. Tämä esitykseni ei saanut kaupunginhallituksessa kannatusta. Eniten yllätyin Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnan sosiaalidemokraatteja edustavan puheenjohtajan kylmäävästä kommentoinnista Savon Sanomissa 24.11, että määrärahat ovat olleet riittäviä. Omaishoitajilta ja omaishoidettavilta tulevan palautteen perusteella olen eri mieltä puheenjohtajan kanssa. Olisi suunnattoman tärkeää käydä läpi tuen saannin perusteet. Eri kunnissa tuen saamisen edellytykset vaihtelevat. Väitän, että Kuopiossa tukea myönnetään tiukoin perustein. Monessa muussa kunnassa kriteerit eivät tunnu olevan niin tiukat.

Esitin myös poistettavaksi rahallisen valtuustoryhmien vuosittaisen tukemisen eli 73 000 euroa. Perussuomalaiset eivät ole tätä puoluepoliittista tukea nostaneet. Tukea ovat muut vaaleissa valitut puolueet käyttäneet. Lisäksi esitin poistettavaksi 75 000 euroa johtamisjärjestelmän lisääntyneistä palkkakuluista. Samoin esitin poistettavaksi 50 000 euroa moottorikelkkareitistön rakentamisen määrärahoista. Tätä esitystäni hallituksessa tuki vasemmiston ja vihreiden edustaja.

Perussuomalaiset haluaisivat vähentää kiintiöpakolaisten määrää edellisvuodesta. Ainakaan hallituksessa muut puolueet eivät tukeneet tätä esitystä. Lopullisesti valtuusto käsittelee budjetin. Ensimmäisessä kokouksessa keskustellaan ja kerrotaan mahdollisista muutosesityksistä. Toisessa kokouksessa suoritetaan sitten mahdolliset äänestykset.

Mieluummin kouluja kuin kelkkareittejä

Tärkeysjärjestyksen luulisi korostuvan kriisiaikana. Aina ei sille tunnu. Kuopion Syvänniemen koulupäätöksen kuvio on oudon erikoinen. Valtuusto eli kunnan korkein päättävä elin oli jo päätöksen tehnyt uuden koulun puolesta. Koulua ei alkanut kuuluakaan. Tuntuu sille, että asiaa yritettiin äänestyttää niin monta kertaa uudelleen, että äänestystulos miellyttäisi tiettyjä puolueita tai tahoja. Onneksi yhden äänen enemmistö kaupunginhallituksessa ratkaisi asian koulun hyväksi. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus vastustivat koulun rakentamista.

Allu Koskinen (kok.) otti voimakkaasti kantaa kouluasiaan (SS 8.10.). Perussuomalaisten valtuustoryhmä pitää kyläkouluja tärkeänä. Samoin arvostamme sitä, että koulumatka ei veny liian pitkäksi. Oli ilo äänestää koulun rakentamisen puolesta. Perussuomalaiset ovat vastaavasti kritisoineet kelkkareittien tarpeellisuutta ja kunnan pakkokeinoja reittien perustamiseen.

Erkki Kuusisto (SS 8.10.) nosti esille Kuopion päätöksenteon vaiheita. Lautakunnassa on ollut valtava vyöry kuntalaisten huomautuksia ja jopa Pelastuslaitoksen kannanotto. Lautakunnan päätökset eivät kuitenkaan tuolloin olleet yksimielisiä. Lautakunnan jäsen Viljo Herranen (ps.) esitti 15.8.2019 Tervon raja – Ryönän-lahti -reittisuunnitelmaesityksen kumoamista. Keskustajohtoinen lautakunta ei kannattanut kumoamista. Pia Pentikäinen (ps.) esitti 21.11.2019 Juurusvesi – Suuri-Pieksä -reittiesitykseen, ettei esitystä hyväksytä. Jälleen muut puolueet olivat valmiita hyväksymään reittisuunnitelmat.

Kuopiossa tuntuu olevan pakkomielle saada moottorikelkkareitit vaikka väkisin. Ollaan valmiita kunnan kukkarosta eli yhteisistä verorahoista maksamaan reittien tekeminen ja ylläpito ja lunastukset. Kuntalaisten ja maanomistajien huomioon ottamista tulisi ehdottomasti parantaa.

Vastaavasti Pohjois-Karjala toimii toisin. Siellä väylät järjestetään epävirallisina urina, jolloin maanomistaja voi muuttaa reitin paikan tarvittaessa. Samoin kulut eivät silloin tule veronmaksajien maksettavaksi, vaan käyttäjille käyttömaksujen muodossa. Koronan kriisiaikaan pitäisi priorisoida. Mistään ei tunnu löytyvän tarkkaa summaa, paljonko on käytetty rahaa kelkkareittiasioihin Kuopiossa.

Kuopiossa ollaan valmiita moniin ilmastotekoihin paitsi ei näköjään moottorikelkkailun osalta. Terveet koulut ovat paljon tärkeämpiä kohteita rakentaa yhteisillä varoilla kuin kelkkailureitit.

Kuopion luottamusjohdon palkat uhkaavat nostaa veronmaksajien kuluja jopa 160 000 eurolla vuosittain

Luottamusjohdon palkkaustavan ja määrän muutosta Kuopiossa perustellaan paremmalla toiminnan laadulla. Jos tämä väite pitää paikkansa, niin mitä on tähän mennessä jätetty tekemättä kaupungin hallinnossa? Emme usko, että luottamusjohto on nykyisen palkkioperusteisen järjestelyn takia jättänyt tehtäviään hoitamatta. ja jos olisikin, tuskin palkkion muoto kenenkään työmoraalia parantaa. Muutoksesta on vain haittaa kaupunkilaisille – raha on vääjäämättä pois jostakin, mahdollisesti juuri peruspalveluista.

Taloudellinen tilanne on huono ja monet kunnat ovat joutuneet irtisanomisten ja lomautusten tielle. Suunniteltu sote-uudistus vähentää kuntien budjetteja rajusti. Korona kurittaa kuntataloutta. Kuopiossa sen sijaan ei olla köyhiä eikä kipeitä – meillä on varaa nostaa luottamusjohdon kustannuksia.

Jos tämä kallis palkkapäätös toteutetaan, se kertoo karua kieltää siitä, mikä on Kuopion hallinnossa tärkeää – oma napa. Taitaapi olla se paljon puhuttu Mualiman Napa jonka ääni tässä kaikuu. Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei kannata luottamushenkilöiden palkkauskulujen nostamista.

Sote uudistus ei takaa terveysasemasi säilymistä

Olen huolissani soteuudistuksesta. Koskaan meillä ei ole tehty niin suusta uudistusta kuin nyt annettu soteuudistus hyvinvointialueineen. Tämä uudistus koskee nyt jokaista kuntaa ja kaupunkia. Muutos on myös hallinnollisesti suuri.  Ihmisille kuitenkin on tärkeintä, että arkiset asiat, kuten terveydenhuolto toimivat.

Päätöksenteko siirtyy todellisuudessa hallituspuolueille

Jos rahoitus tulee valtiolta kunnan sijaan, se tarkoittaa myös muutosta. Kunnassa kunnanvaltuutetut päättävät oman kunnan asioista, kuten oman kunnan terveysasemasta. Mutta jos rahoitus tulee valtiolta, niin käytännössä iso rooli on Suomen hallituksella. Eikä hallituksessa koskaan ole kaikki puolueet mukana. Tämä muuttaa päätöksentekoa radikaalisti. Päätöksenteko kapenee. Hallituspuolueet voivat ohjata rahoja haluamallaan tavalla ja maakunnassa päättäjä toimivat vain kumileimasimena. Tämä on ilmeinen riski.

Onko hallinnon kustannuksia laskettu

Onko laskettu, kuinka paljon luottamuspaikkoja tulee lisää luottamushenkilöille, kun kuntiin kuitenkin jää sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnat ja myös valtuutettujen määrä kunnissa säilyy ennallaan? Eli kuinka paljonko enemmän hallintokulut tulevat jatkossa olemaan? Onko tästä laskemia olemassa? Ainakaan niitä ei ole esitetty.

SDP:stä luvattiin kaikkien puolueiden yhteistä valmistelua – ei tullut

Näin ison muutoksen valmisteluun olisi ollut syytä ottaa kaikki mukaan. Hallitus ei kuitenkaan halunnut tehdä niin, joka on valitettavaa. Kun alusta asti valmistelussa on mukana isompi ryhmä, ongelmakohtia voi nousta enemmän esille. Ongelmien esille nouseminen tässä vaiheessa on tärkeää, sillä niihin on helpompi puuttua ennen kuin lait on hyväksytty lopullisesti eduskunnassa. On harmi, ettei kaikkia otettu mukaan valmisteluun, vaikka tämän sosiaalidemokraatit olivat luvanneet, mikäli olisivat hallituksessa.

Säilyykö lähipalvelut?

Tämä uudistus ei takaa, että terveysasemat säilyvät paikallaan. Kun säästöjä haetaan, aletaanko sitten keskittämään? Montako terveysasemaa meillä on viiden vuoden kuluttua? Keskitetäänkö palvelut isoihin hyvinvointikeskuksiin ja haja-asutusalueilta häviää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut?

Hyvinvointialueiden päättäjiksi ei välttämättä tule päättäjiä edes joka kunnasta eli päätöksenteko siirtyy kauemmas. Kun päätöksenteko on kauempana, ikäviä päätöksiä on helpompia tehdä. Vaikkapa se juuri sinun lähelläsi olevan pienen terveysaseman lakkauttamien.

Yliopistollinen sairaala on äärettömän tärkeä

Yliopistollisissa sairaaloissa on erikoisosaamista. Yliopistollisen sairaalan säilymisestä yliopistollisena ei nimittäin ole itsestäänselvyys. Soteuudistuksessa pitää turvata ylipoistojen ja sairaaloiden yhteistyö. Olen tehnyt ministerille jo parikin kysymystä siitä, että miten turvataan yliopistollisen sairaalan ja yliopistojen yhteistyön rahoitus tulevaisuudessa. En ihan saanut sellaista vastausta kuin toivoin.

Tätä ei ole mainittu kunnolla tässä uudistuksessa. Tästä ovat yliopistollisten sairaaloiden johtohenkilöt olleet erityisen huolissaan. Täytyy varmistaa, että ihmiset saavat jatkossakin hoitoa yliopistollisessa sairaalassa.

Maakuntavero

Tulee uusi maakuntavero, kuten suunnitellaan? Jos tulee, nostaako se kokonaisveroastetta. On pidettävä huoli, ettei näin käy.

Kunnan tulee varmistaa, että vesi- ja vesijätehuoltoa järjestettäessä maankäyttöä tarkastellaan kokonaisuutena

Tein lakialoitteen Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Aloitteessa velvoitettaisiin kuntaa tarkastelemaan maankäyttösuunnitelmaa kokonaisuutena myös haja-asutusaluilla, kuten kaava-alueilla jo tehdään.

Käyttökelpoisen talousveden saanti talouksiin on tärkeää

Käyttökelpoisen talousveden saantia ei tule hankaloittaa, mutta kunnan tulee varmistaa, että vesi- ja vesijätehuoltoa järjestettäessä tarkastellaan asiaa kokonaisuutena, riippumatta kuka linjan rakentaa ja omistaa.

Maanomistajia tulee kuulla ja kunnan tulee tehdä päätös putkilinjasta kokonaisharkinnan perusteella, eikä yksi maanomistaja kerrallaan. Putkilinjoista päätettäessä etusijalla tulee olla kokonaisharkinta, järkevä, kohtuullinen ja tasapuolinen kohtelu. Vesiosuuskunnilla on iso ja tärkeä rooli vesi- ja jätevesihuollon järjestämisessä. Putkistolinjojen asiantunteva suunnittelu on tärkeää.

Ohjeet ja suositukset ajan tasalle

Kunnan toimielimelle tulee laatia ajantasaiset ohjeet ja suositukset ja varmistaa järkevällä ja asianmukaisella tavalla veden saannin talouksiin ja samalla huolehtii putkiväylillä olevien maanomistajien oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta. 

Esiin on tullut tapauksia, joissa vesiosuuskunta hakee kunnalta päätöksen vesilinjan sijoittamisesta yksi maanomistaja kerrallaan. Lopputuloksena voi olla suoran maanomistajien rajalla kulkevan maanomistajien yhdessä hyväksymän vesilinjan sijaan maanomistajien tonteilla tarpeettomasti ilman selkeää syytä kiemurteleva vesilinja.

Varastokirjasto säilyy Kuopiossa

Olen tyytyväinen, että varastokirjasto on päätetty säilyttää Kuopiossa. Varastokirjasto toimii hyvin. Siellä on osaavaa henkilökuntaa ja se on kustannustehokas. Ehjää ei kannata korjata.

Tein asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen 2.6. ja me Savo-Karjalan kansanedustajat otimme yhteisesti kantaa varastokirjaston säilymiseen Kuopiossa 29.7. yhteisellä julkilausumalla.

Kuntalaisilta on tullut palautetta vesi- ja viemäriverkostoasioissa

Moottorikelkkareittiasiat ja maanomistus puhuttavat. Kiinteistöverot ja vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi ovat ajoittain tapetilla. Polttoaineverojen korotus on haja-asutusalueella monia kiukuttanut.

On oikeastaan aika kummallista, että vesi- ja viemäriverkostoon ikään kuin voidaan vesihuoltolain toiminta-aluepykälän kautta pakottaa liittymään talouksia, vaikka olisi asianmukaiset systeemit jo aiemmin rakennettu. Varsinkin se tuntuu oudolta tapauksissa, jos kiinteistö ei ole edes taajamassa tai pohjavesialueella.

Pohjois-Savossa toimii myös erilaisia vesiosuuskuntia. Vesiosuuskunnat rakentavat vesi- ja viemäriverkostoja. Verkostojen rakentamisessa on tärkeää kuulla kuntalaisia. Maastossa ei tule aloittaa työskentelyä, ennen kuin luvat kaikilta maanomistajilta ovat.

Sopimuskulttuureissa tuntuu olevan isoja eroja. Kaikki osuuskunnat eivät kuuleman mukaan näytä käyttävän MTK:n ja Kuntaliiton tekemää sopimuskaavaketta sopiessaan asioista maanomistajien kanssa. Korvaukset, sopimuksen vastuut ja varsinkin se, kuka vastaa kuluista, jos putkia joudutaan maanomistajan tarpeesta siirtämään, kannattaa sopia yksityiskohtaisesti.

Kuntalaisten tulee saada vettä. Samalla on tärkeää, että asiat tehdään oikein maanomistajien kanssa. Olen saanut kysymyksiä kuntalaisilta korvauksiin, sopimuksiin ja muihin käytäntöihin liittyen.

Varsin läheltä seuranneena, haluaisin painottaa avoimuuden tärkeää merkitystä vesiosuuskuntien toiminnassa. Luin taannoin hyvin mielenkiintoisen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Pro gradu -tutkielman (Kari Nykänen), joka käsitteli johtamisen haasteita vesiosuuskunnissa.

Moottorikelkkailureitit ovat puhuttaneet Nilsiässä ainakin yli kymmenen vuoden ajan. Jo Nilsiän kunnan aikaan ja samoin Kuopion liitoksen jälkeen reittien virallistaminen on ollut tapetilla. Maanomistaja saa mielestäni hyvin pienen korvauksen siitä, että reitti tehdään rasitteeksi tilalle.

Pohjois-Karjala on ratkaissut asian toisin, ja siellä ylläpidetään uria kelkkailijoiden maksaessa väylän käytöstä. Kuopiossa kulut, ylläpito ja reitin perustaminen, otetaan kunnan yhteisestä kassasta. Olisiko Kuopiossa aika pohtia tätä toisenlaista toimintatapaa? Varsinkin, kun korona tekee talouteen ison loven.

Eräs innoittaja, miksi läksin mukaan politiikkaan oli moottorikelkkailu. Ajattelin silloin niitä asioita pohtiessani: ”Eihän nämä asiat näin voi olla.” Muistan mielenkiintoisen neuvottelutilanteen kaupungintalolla virka-ajan jälkeen.

Toivoisin, että Kuopio näkisi mahdollisuutena sen, että vapaa-ajan asuntoja voitaisiin muuttaa vakituiseksi asunnoksi tarvittaessa. Nythän se ei käytännössä oikein onnistu. Silloin tällöin tätä kysytään. Se olisi asukasystävällisyyttä.

Varastokirjasto säilytettävä Kuopiossa

Kuopiossa on merkittävä valtion alainen tärkeä kirjasto. Siellä säilytetään materiaalia eri Suomen kirjastoista. Sieltä myös tarvitsijat saavat aineistoa käyttöönsä.

Toimintaa on ollut vuodesta 1989 asti.

Tämä on tärkeää alueellisesti, sillä olemmehan iso koulutus-ja yliopistopaikkakunta.

Ajoittain on puhuttu, että varastokirjasto siirtyisi Mikkeliin. On puhuttu, että samalla yhdistettäisiin Mikkelin kansalliskirjasto ja Kuopion varastokirjasto. Yhdistäminen uhkaisi ehkä viedä kirjaston pois Kuopiosta.

Asia on taas tapetilla.

Tein ministerille asiasta kirjallisen kysymyksen. Kysyin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt säilyttääkseen varastokirjaston Kuopiossa ja turvatakseen sille rahoituksen myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2015 on esitetty, että varastokirjasto siirrettäisiin Mikkeliin ja yhdistettäisiin kansalliskirjastoon. Vuonna 2018 on linjattu, ettei sillä hallituskaudella yhdistymistä edistetä.

Nyt ministeriössä on mietinnässä kaksi vaihtoehtoa. Joko Kuopion kirjaston peruskorjaus tai siirto yhdistettynä Mikkeliin toisiin tiloihin.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) kehui varastokirjastomme toimintaa nopeaksi ja kustannustehokkaaksi sekä henkilökuntaa motivoituneeksi. Käyttäjäkunta on ollut myös tyytyväisiä palveluihin. Varastokirjaston pysyminen itsenäisenä on varteenotettava vaihtoehto.

Päätöstä siirrosta ja yhdistymisestä ei siis ole vielä lopullisesti tehty. Toivon vahvasti, että ministeriössä pidetään Kuopion puolta. Valtion toimintojen pitäminen alueellamme on tärkeää.

Laitoin alueemme kansanedustajille viestiä, jotta tekisimme yhteisen kannanoton varastokirjaston säilymisen puolesta. Alueen kansanedustajien tämän hetkinen yhteyshenkilö eli puheenjohtaja Matti Semi ottautui hyvin tähän kaikille yhteiseen ja tärkeään asiaan.

On toivottavaa, että varastokirjasto säilyy Kuopiossa.

Jos yhdistymispäätös ministeriössä kuitenkin tehdään, niin eikö Mikkeliin suunniteltuja toimintoja voisi siirtääkin vaihtoehtoisesti kokonaisuudessaan Kuopioon?

VarasTällöin Kuopiossa olisivat molemmat, niin varastokirjasto kuin kansalliskirjasto.

Helpotusta puheterapeuttipulaan

Itä-Suomessa on ollut jo pitemmän aikaa huutava pula puheterapeuteista.  Samoin puutetta heistä on ollut koko Suomessa. Asiaan on luvassa positiivisia tuulia.

Tein vuonna 2018 valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti 30 valtuutettua.  Tein taannoin myös eduskunnassa puheterapiaan liittyvän budjettialoitteen.

Puheterapeutteja koulutetaan nykyisellään Helsingissä, Oulussa ja Turussa.  Itä-Suomessa ei koulutusohjelmaa ole ollut. Itä-Suomen yliopisto toimii Kuopiossa ja Joensuussa. Nyt on luvassa puheterapia-asiaan muutosta.

Alueen kansanedustajat ovat suhtautuneet myönteisesti, jotta Itä-Suomi saisi koulutusohjelman. On hyvä asia, että ministeriö on vihdoin muuttanut koulutusvastuuta siten, että Itä-Suomi saa logopedian koulutusvastuun.  Tämä on iso asia.  Rahoituksesta päätettäneen syksyn aikana. Jos kaikki menee suunnitellusti, Itä-Suomessa alkaisi koulutus reilun vuoden kuluttua.

Mielestäni tämä on erittäin hyvä asia. Kun ihminen tarvitsee puheterapiaa, tulisi sitä olla oikea-aikaisesti ja vaivattomasti saatavilla.  Varmasti puheterapeutteja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Yksilön kannalta oikea-aikaisella puheterapialla voi olla suuri vaikutus elämässä.