Kunnan tulee varmistaa, että vesi- ja vesijätehuoltoa järjestettäessä maankäyttöä tarkastellaan kokonaisuutena

Tein lakialoitteen Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Aloitteessa velvoitettaisiin kuntaa tarkastelemaan maankäyttösuunnitelmaa kokonaisuutena myös haja-asutusaluilla, kuten kaava-alueilla jo tehdään.

Käyttökelpoisen talousveden saanti talouksiin on tärkeää

Käyttökelpoisen talousveden saantia ei tule hankaloittaa, mutta kunnan tulee varmistaa, että vesi- ja vesijätehuoltoa järjestettäessä tarkastellaan asiaa kokonaisuutena, riippumatta kuka linjan rakentaa ja omistaa.

Maanomistajia tulee kuulla ja kunnan tulee tehdä päätös putkilinjasta kokonaisharkinnan perusteella, eikä yksi maanomistaja kerrallaan. Putkilinjoista päätettäessä etusijalla tulee olla kokonaisharkinta, järkevä, kohtuullinen ja tasapuolinen kohtelu. Vesiosuuskunnilla on iso ja tärkeä rooli vesi- ja jätevesihuollon järjestämisessä. Putkistolinjojen asiantunteva suunnittelu on tärkeää.

Ohjeet ja suositukset ajan tasalle

Kunnan toimielimelle tulee laatia ajantasaiset ohjeet ja suositukset ja varmistaa järkevällä ja asianmukaisella tavalla veden saannin talouksiin ja samalla huolehtii putkiväylillä olevien maanomistajien oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta. 

Esiin on tullut tapauksia, joissa vesiosuuskunta hakee kunnalta päätöksen vesilinjan sijoittamisesta yksi maanomistaja kerrallaan. Lopputuloksena voi olla suoran maanomistajien rajalla kulkevan maanomistajien yhdessä hyväksymän vesilinjan sijaan maanomistajien tonteilla tarpeettomasti ilman selkeää syytä kiemurteleva vesilinja.

Varastokirjasto säilyy Kuopiossa

Olen tyytyväinen, että varastokirjasto on päätetty säilyttää Kuopiossa. Varastokirjasto toimii hyvin. Siellä on osaavaa henkilökuntaa ja se on kustannustehokas. Ehjää ei kannata korjata.

Tein asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen 2.6. ja me Savo-Karjalan kansanedustajat otimme yhteisesti kantaa varastokirjaston säilymiseen Kuopiossa 29.7. yhteisellä julkilausumalla.

Kuntalaisilta on tullut palautetta vesi- ja viemäriverkostoasioissa

Moottorikelkkareittiasiat ja maanomistus puhuttavat. Kiinteistöverot ja vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi ovat ajoittain tapetilla. Polttoaineverojen korotus on haja-asutusalueella monia kiukuttanut.

On oikeastaan aika kummallista, että vesi- ja viemäriverkostoon ikään kuin voidaan vesihuoltolain toiminta-aluepykälän kautta pakottaa liittymään talouksia, vaikka olisi asianmukaiset systeemit jo aiemmin rakennettu. Varsinkin se tuntuu oudolta tapauksissa, jos kiinteistö ei ole edes taajamassa tai pohjavesialueella.

Pohjois-Savossa toimii myös erilaisia vesiosuuskuntia. Vesiosuuskunnat rakentavat vesi- ja viemäriverkostoja. Verkostojen rakentamisessa on tärkeää kuulla kuntalaisia. Maastossa ei tule aloittaa työskentelyä, ennen kuin luvat kaikilta maanomistajilta ovat.

Sopimuskulttuureissa tuntuu olevan isoja eroja. Kaikki osuuskunnat eivät kuuleman mukaan näytä käyttävän MTK:n ja Kuntaliiton tekemää sopimuskaavaketta sopiessaan asioista maanomistajien kanssa. Korvaukset, sopimuksen vastuut ja varsinkin se, kuka vastaa kuluista, jos putkia joudutaan maanomistajan tarpeesta siirtämään, kannattaa sopia yksityiskohtaisesti.

Kuntalaisten tulee saada vettä. Samalla on tärkeää, että asiat tehdään oikein maanomistajien kanssa. Olen saanut kysymyksiä kuntalaisilta korvauksiin, sopimuksiin ja muihin käytäntöihin liittyen.

Varsin läheltä seuranneena, haluaisin painottaa avoimuuden tärkeää merkitystä vesiosuuskuntien toiminnassa. Luin taannoin hyvin mielenkiintoisen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Pro gradu -tutkielman (Kari Nykänen), joka käsitteli johtamisen haasteita vesiosuuskunnissa.

Moottorikelkkailureitit ovat puhuttaneet Nilsiässä ainakin yli kymmenen vuoden ajan. Jo Nilsiän kunnan aikaan ja samoin Kuopion liitoksen jälkeen reittien virallistaminen on ollut tapetilla. Maanomistaja saa mielestäni hyvin pienen korvauksen siitä, että reitti tehdään rasitteeksi tilalle.

Pohjois-Karjala on ratkaissut asian toisin, ja siellä ylläpidetään uria kelkkailijoiden maksaessa väylän käytöstä. Kuopiossa kulut, ylläpito ja reitin perustaminen, otetaan kunnan yhteisestä kassasta. Olisiko Kuopiossa aika pohtia tätä toisenlaista toimintatapaa? Varsinkin, kun korona tekee talouteen ison loven.

Eräs innoittaja, miksi läksin mukaan politiikkaan oli moottorikelkkailu. Ajattelin silloin niitä asioita pohtiessani: ”Eihän nämä asiat näin voi olla.” Muistan mielenkiintoisen neuvottelutilanteen kaupungintalolla virka-ajan jälkeen.

Toivoisin, että Kuopio näkisi mahdollisuutena sen, että vapaa-ajan asuntoja voitaisiin muuttaa vakituiseksi asunnoksi tarvittaessa. Nythän se ei käytännössä oikein onnistu. Silloin tällöin tätä kysytään. Se olisi asukasystävällisyyttä.

Varastokirjasto säilytettävä Kuopiossa

Kuopiossa on merkittävä valtion alainen tärkeä kirjasto. Siellä säilytetään materiaalia eri Suomen kirjastoista. Sieltä myös tarvitsijat saavat aineistoa käyttöönsä.

Toimintaa on ollut vuodesta 1989 asti.

Tämä on tärkeää alueellisesti, sillä olemmehan iso koulutus-ja yliopistopaikkakunta.

Ajoittain on puhuttu, että varastokirjasto siirtyisi Mikkeliin. On puhuttu, että samalla yhdistettäisiin Mikkelin kansalliskirjasto ja Kuopion varastokirjasto. Yhdistäminen uhkaisi ehkä viedä kirjaston pois Kuopiosta.

Asia on taas tapetilla.

Tein ministerille asiasta kirjallisen kysymyksen. Kysyin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt säilyttääkseen varastokirjaston Kuopiossa ja turvatakseen sille rahoituksen myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2015 on esitetty, että varastokirjasto siirrettäisiin Mikkeliin ja yhdistettäisiin kansalliskirjastoon. Vuonna 2018 on linjattu, ettei sillä hallituskaudella yhdistymistä edistetä.

Nyt ministeriössä on mietinnässä kaksi vaihtoehtoa. Joko Kuopion kirjaston peruskorjaus tai siirto yhdistettynä Mikkeliin toisiin tiloihin.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) kehui varastokirjastomme toimintaa nopeaksi ja kustannustehokkaaksi sekä henkilökuntaa motivoituneeksi. Käyttäjäkunta on ollut myös tyytyväisiä palveluihin. Varastokirjaston pysyminen itsenäisenä on varteenotettava vaihtoehto.

Päätöstä siirrosta ja yhdistymisestä ei siis ole vielä lopullisesti tehty. Toivon vahvasti, että ministeriössä pidetään Kuopion puolta. Valtion toimintojen pitäminen alueellamme on tärkeää.

Laitoin alueemme kansanedustajille viestiä, jotta tekisimme yhteisen kannanoton varastokirjaston säilymisen puolesta. Alueen kansanedustajien tämän hetkinen yhteyshenkilö eli puheenjohtaja Matti Semi ottautui hyvin tähän kaikille yhteiseen ja tärkeään asiaan.

On toivottavaa, että varastokirjasto säilyy Kuopiossa.

Jos yhdistymispäätös ministeriössä kuitenkin tehdään, niin eikö Mikkeliin suunniteltuja toimintoja voisi siirtääkin vaihtoehtoisesti kokonaisuudessaan Kuopioon?

VarasTällöin Kuopiossa olisivat molemmat, niin varastokirjasto kuin kansalliskirjasto.

Helpotusta puheterapeuttipulaan

Itä-Suomessa on ollut jo pitemmän aikaa huutava pula puheterapeuteista.  Samoin puutetta heistä on ollut koko Suomessa. Asiaan on luvassa positiivisia tuulia.

Tein vuonna 2018 valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti 30 valtuutettua.  Tein taannoin myös eduskunnassa puheterapiaan liittyvän budjettialoitteen.

Puheterapeutteja koulutetaan nykyisellään Helsingissä, Oulussa ja Turussa.  Itä-Suomessa ei koulutusohjelmaa ole ollut. Itä-Suomen yliopisto toimii Kuopiossa ja Joensuussa. Nyt on luvassa puheterapia-asiaan muutosta.

Alueen kansanedustajat ovat suhtautuneet myönteisesti, jotta Itä-Suomi saisi koulutusohjelman. On hyvä asia, että ministeriö on vihdoin muuttanut koulutusvastuuta siten, että Itä-Suomi saa logopedian koulutusvastuun.  Tämä on iso asia.  Rahoituksesta päätettäneen syksyn aikana. Jos kaikki menee suunnitellusti, Itä-Suomessa alkaisi koulutus reilun vuoden kuluttua.

Mielestäni tämä on erittäin hyvä asia. Kun ihminen tarvitsee puheterapiaa, tulisi sitä olla oikea-aikaisesti ja vaivattomasti saatavilla.  Varmasti puheterapeutteja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Yksilön kannalta oikea-aikaisella puheterapialla voi olla suuri vaikutus elämässä.

Varastokirjasto säilytettävä Kuopiossa ja sen rahoitus turvattava myös jatkossa

Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Keskittämällä varastointi taataan, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti.

Varastokirjaston kokoelmissa on lainattavaa aineistoa noin 100 684 hyllymetriä. Painettua aineistoa yli sadalla kielellä. Aineistoa on kaikilta tieteenaloilta. Varastokirjastossa on myös kaunokirjallisuutta, pistekirjoitusjulkaisuja, nuotteja ja LP-levyjä.

Pitääkö toimivaa muuttaa?

Varastokirjasto sijaitsee Kuopiossa ja työllistää noin 20 henkilöä. Kirjaston sijainti ja tilat Kuopiossa ovat toimineet hyvin. Sijainti on hyvä, kustannustehokas, keskeinen sekä kannatettava. Itä-Suomessa on monenlaisten opiskelumahdollisuuksien koulutuskeskittymä ja oma laaja sekä vahva yliopisto.

Edellinen hallitus päätti säilyttää varastokirjaston Kuopiossa. Keskusteluissa on ajoittain ollut varastokirjaston siirtäminen muualle. Siirto muualle toisi turhia kuluja, jos toimivaa systeemiä muutellaan.

Kirjallinen kysymys Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt säilyttääkseen varastokirjaston kustannustehokkaassa paikassa eli nykyisellään olevassa paikassa Kuopiossa ja turvatakseen sille rahoituksen myös tulevaisuudessa.