Vesihuoltolaki edellyttää käytännössä liittymään niin vesi- kuin viemäröintisysteemeihin vesihuoltolaitoksien toiminta-alueella. Tämä asettaa ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan. Kansalaisille voidaan määrätä, jopa uhkasakkoja, ellei liitytä järjestelmiin ja jos perusteet olla liittymättä eivät ole riittävät.
Vesiosuuskunnat hoitavat usein niin vesi- kuin jätevesiliittymisiä. Joillekin alueille perustetaan kunnan päätöksillä vesihuoltolaitoksien toiminta-alueita. Näillä alueilla asukkaat helposti velvoitetaan liittymään niin vesi- kuin viemäriverkostoo
Vesiliittymien ja viemäriliittymien hinta ja muut kulut vaihtelevat eri vesiosuuskunnissa. Yleensä liittymiskulut ovat merkittäviä. Kuntalaiset voivat joutua hyvinkin eriarvoiseen asemaan, riippuen minkä osuuskunnan alueella asutaan. Tasapuolinen kohtelu hinnoissa ei toteudu kuntalaisten osalta. Myöskään kuntalaisen taloudellista tilannetta ei käytännössä huomioida mitenkään.
Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla vesihuoltolakiin muutoksia, jotka ottaisivat huomioon kansalaisten taloudellisen tilanteen liittyessä tai kansalaisia ns. pakkoliitettäessä niin vesi- kuin viemäriverkostojen toiminta-alueisiin.
Kategoria: Kuopio
Riittääkö vuodepaikkoja?
Kunnissa ja maakunnissa on oltava riittävästi vuodeosastopaikkoja.
Koti on jokaiselle tärkeä paikka ja onkin tärkeää, että mahdollisuuksien mukaan henkilö saa hoitoa kotiin. On kuitenkin tilanteita, että kotona ei pärjää. Vuodeosastoja tarvitaan esimerkiksi, kun potilaita jatkohoidetaan toimenpiteiden jälkeen ennen kotiuttamista.
Kuitenkin vuodeosastopaikkoja ei ole tarpeeksi. Kunnat ovat voineet lakkauttaa osastoja tai omassa kunnassa ei aina ole vapaita paikkoja. Hoitajat joutuvat kyselemään muista kunnista, minne potilas mahtuu, vai mahtuuko.
On kuntia, joissa on lähes aina sellainen tilanne, etteivät kaikki vuodeosastopaikkaa tarvitsevat kuntalaiset mahdu oman kunnan osastoille. Välillä tulee tilanteita, että vuodeosastolla suositeltu jatkohoito ei toteudu, koska ei ole paikkoja. Potilas joudutaan näissä tapauksissa kotiuttamaan suoraan kotiin.
Näyttää sille, että ei ole tilastoja, kuinka moni vuodeosastopaikkaa tarvitseva on jouduttu siirtämään tai kotiuttamaan suoraan kotiin, koska kunnissa ei ole ollut vuodeosastoilla paikkaa. Palautteen perusteella tätä tapahtuu.
Tein kirjallisen kysymyksen, kuinka on varmistettu ja kuinka aiotaan varmistaa vuodeosastopaikkojen riittävyys ja kuinka tilannetta valvotaan sekä miten mahdollinen sote-uudistus vaikuttaa.
Maanomistajan yksityisomaisuuden suojaan tehtävä parannuksia
Moottorikelkkailuväyliä tehdään Suomessa erilaisin tavoin. On epävirallisia väyliä ja virallisia reittejä.
Epävirallinen kelkkailu-ura
Epävirallinen kelkkailu-ura sovitaan maanomistajan kanssa. Kun väylä on epävirallinen, voidaan uran paikkaa helposti muuttaa, jos maanomistajalle tulee tarve esimerkiksi rakentaa tai käyttää omistamiaan maita muihin tarkoituksiin. Epävirallista kelkkailuväylää kutsutaan moottorikelkkailu-uraksi. Uran ylläpidon kustantaa harrastajat, ei yhteiskunta. Maanomistaja voi saada vuokratuottoja maidensa käytöstä.
Virallinen moottorikelkkailureitti
Virallinen moottorikelkkailureitti tehdään virallisien toimitusten kautta. Reitti merkitään rasitteeksi maanomistajan maille ja se voi rajoittaa maankäyttöä hyvinkin paljon, esimerkiksi rakentamisen tai vaikka metsänomistajan näkökannalta. Maanomistajia ei aina kuunnella, vaan kunnat voivat käyttää pakkokeinoja maanomistajia kohtaan vahvistamalla reittejä lautakuntakäsittelyiden kautta. Virallista väylää kutsutaan moottorikelkkareitiksi. Ylläpidon kustantaa kunta, yhteiskunta ja veronmaksajat. Virallisten reittien käyttäjiltä ei peritä maksua käytöstä. Maanomistajalle maksetaan vain hyvin pieni kertakorvaus, vaikka reitti tulee rasitteeksi tilalle.
Virallinen reitti on epäedullisempi maanomistajalle.
Maanomistajat ovat hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa sattuvat asumaan ja millainen tahtotila päättäjillä on kuunnella kuntalaisia tai tehdä pakkoreitityksiä. Kelkkailu on harrastus, siinä missä muutkin harrastukset. Useat kelkkailijat ovat kertoneet mielellään osallistuvansa väylien kustannuksiin, jos kelkkailu-urat tehdään epävirallisina.
Pakkokeinojen käyttäminen maanomistajia kohtaan tuntuvat epäoikeudenmukaisille ja kummallisille, koska väylät ovat usein sovittavissa maanomistajien kanssa, kunhan korvaus on kohdallaan. Maanomistajan yksityisomaisuudensuoja tuntuu olevan hyvin heikko kuntien ajaessa mahdollisia pakkotoimia maanomistajan maille. Minulla ei ole mitään kelkkailua vastaan, vaan sitä vastaan, että kunnissa käytetään pakkokeinoja.
Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen. Hän kysyy ministeriltä, ollaanko parantamassa maanomistajan yksityisomaisuuden suojaa kelkkailureittien virallistamisen osalta ja luopumassa pakkotoimista maanomistajia kohtaan.
Ministeriön tulee selvittää alueen asuinkustannusten korkeaa hintaa
Huolestuin Pohjois-Savon muuta maata korkeammista asumisen kustannuksista. Omakotiliitto teki vastikään vertailuja asumisen kustannuksista. Kävi ilmi, että Pohjois-Savossa asumisen kustannukset ovat kalleimmat. Esille nousi suurien kustannuksien takia esimerkiksi Kuopio, Siilinjärvi ja Leppävirta. Vertailu osoitti, että kunnalliset maksut olivat Pohjois-Savossa jopa noin 4500 euroa vuodessa, kun esimerkiksi Lapissa vastaava summa oli noin 3750 euroa vuodessa.
Asumiskustannukset koostuvat monesta eri tekijästä. Näitä kuluja ovat kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut ja myös esimerkiksi hulevesimaksut ja lämmityskulut. Asumiskustannuksilla on iso merkitys alueen asukkaille ja alueen vetovoiman takia nyt ja tulevaisuudessa. On syytä olla huolissaan alueiden eriarvoisuudesta, sanoo Reijonen
Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on tehtävissä sille, että eri puolilla Suomea ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinkustannusten suhteen ja miten hallitus aikoo tasata asuinkustannusten eroja jatkossa
Kuntaliitoskuntien osalta selvitettävä soten vaikutuksista
Pidän vaikutusarviointeja tärkeinä. Erityisen merkittäviä ne ovat, kun tehdään Suomen historian suurinta hallinnon uudistusta. Sote-uudistus vaikuttaa hallinnollisesti siten, että lähikuntapäättäjät eivät enää olekaan päättämässä kunnan terveys- ja sosiaalipuolen asioista. Päätöksenteko siirtyy kauemmas.
Kuntaliitoksia tehdessä vaikutusarviot kuntalaisiin, yrityksiin ja muihin liittyviin asioihin ovat tärkeitä. Valitettavasti kuntaliitoksissa ei aina ole tehty riippumattomia tai puolueettomia vaikutusarvioita. Joskus esimerkiksi eroista liittyvien kuntien maapolitiikan osalta on saatettu todeta vain sen olevan erilaista.
Kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta on hyvin vähän tarkasteltu liitoksen jälkeisiä vaikutuksia ja verrattu niitä vastaaviin itsenäisinä pysyneisiin kuntiin. Sote-uudistus vaikuttaa myös kuntaliitoskunnissa. Kuntalaisille nämä vaikutuksien arvioinnit ovat tärkeitä.
Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka tarkastellaan kuntaliitoskuntia ja millaiset vaikutusarvioinnit tehdään jo aiemmin kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta liittyen mahdolliseen sote-uudistukseen.
Kuntien tulee selvittää, mihin ne käyttävät valtion määrärahoja
Ihmettelen, miten kunnat voivat käyttää tiettyyn tarkoitukseen myönnettyjä määrärahoja ihan muihin kohteisiin.
Valtio antaa kunnille määrärahoja eri tarkoituksiin. Rahaa on kunnille annettu mm. koronan takia ja aiemmin esimerkiksi omaishoitoon. Kuitenkin esimerkiksi omaishoitoon varattuja rahoja käytettiin osassa kuntia täysin toisiin tarkoituksiin. Tämä kävi ilmi kyselyssä jälkeenpäin. Valtio ei siis seuraa, mihin kunta käyttää valtion antamat määrärahat.
Juha Sipilän hallitus kohdensi omaishoitoon merkittävästi lisärahaa vuosien 2016-2019 välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä 105 vastanneesta kunnasta vain 23 kuntaa kertoi, että lisäraha meni omaishoidon palveluihin. Todellisuudessa lukuisissa kunnissa rahat saattoivat mennä esimerkiksi rakentamiseen tai teidenhuoltoon. Syy määrärahojen valumiseen muualle on valtionosuusjärjestelmässä, jossa kunnille on taattu lailla laaja itsehallinto. Tämä omaishoidon määrärahojen käyttö muihin kohteisiin tuli ilmi, mutta kuinka paljon ja mitä muita määrärahoja kunnissa on käytetty muuhun kuin myönnettyyn tarkoitukseen.
Tein kirjallisen kysymyksen, miten ja mikä taho ja millä aikataululla seurataan, mihin valtion antamat rahat kunnissa käytetään ja kuinka nämä raportoidaan.
Kuopion budjetin kuulumisia
Talousarviokeskustelu käy Kuopiossa vilkkaana. Kaupunginhallitus jo käsitteli asiaa ennen valtuuston käsittelyä. Talousarviota on Kuopio vienyt eteenpäin maininnalla, että kaupunkilaisten hyvä arki turvataan. Hallituksessa nousi esille budjetin muutostarpeita. Kouluasiat ja vanhustenhoidosta huolehtiminen koettiin tärkeäksi. Alkuperäinen esitys olisi lakkauttanut terveyskioskit, mutta onneksi niiden toimintaa esitettiin jatkettavaksi. Asukastupa- ja pitäjäraatien toimintaa pidetään tärkeänä. Asukastupa, pitäjäraatien ja lähidemokratiatoimintaan olisin toki halunnut enemmänkin rahallisesti panostaa. Nämä tuntuvat merkittävimmin haja-asutusalueilla ja maaseudulla.
Omaishoidon merkitystä ei kannata vähätellä. Esitin lisättäväksi 200 000 euroa omaishoidon tukeen käytettäväksi ja kriteerien tarkistukseen. Tämä esitykseni ei saanut kaupunginhallituksessa kannatusta. Eniten yllätyin Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnan sosiaalidemokraatteja edustavan puheenjohtajan kylmäävästä kommentoinnista Savon Sanomissa 24.11, että määrärahat ovat olleet riittäviä. Omaishoitajilta ja omaishoidettavilta tulevan palautteen perusteella olen eri mieltä puheenjohtajan kanssa. Olisi suunnattoman tärkeää käydä läpi tuen saannin perusteet. Eri kunnissa tuen saamisen edellytykset vaihtelevat. Väitän, että Kuopiossa tukea myönnetään tiukoin perustein. Monessa muussa kunnassa kriteerit eivät tunnu olevan niin tiukat.
Esitin myös poistettavaksi rahallisen valtuustoryhmien vuosittaisen tukemisen eli 73 000 euroa. Perussuomalaiset eivät ole tätä puoluepoliittista tukea nostaneet. Tukea ovat muut vaaleissa valitut puolueet käyttäneet. Lisäksi esitin poistettavaksi 75 000 euroa johtamisjärjestelmän lisääntyneistä palkkakuluista. Samoin esitin poistettavaksi 50 000 euroa moottorikelkkareitistön rakentamisen määrärahoista. Tätä esitystäni hallituksessa tuki vasemmiston ja vihreiden edustaja.
Perussuomalaiset haluaisivat vähentää kiintiöpakolaisten määrää edellisvuodesta. Ainakaan hallituksessa muut puolueet eivät tukeneet tätä esitystä. Lopullisesti valtuusto käsittelee budjetin. Ensimmäisessä kokouksessa keskustellaan ja kerrotaan mahdollisista muutosesityksistä. Toisessa kokouksessa suoritetaan sitten mahdolliset äänestykset.
Mieluummin kouluja kuin kelkkareittejä
Tärkeysjärjestyksen luulisi korostuvan kriisiaikana. Aina ei sille tunnu. Kuopion Syvänniemen koulupäätöksen kuvio on oudon erikoinen. Valtuusto eli kunnan korkein päättävä elin oli jo päätöksen tehnyt uuden koulun puolesta. Koulua ei alkanut kuuluakaan. Tuntuu sille, että asiaa yritettiin äänestyttää niin monta kertaa uudelleen, että äänestystulos miellyttäisi tiettyjä puolueita tai tahoja. Onneksi yhden äänen enemmistö kaupunginhallituksessa ratkaisi asian koulun hyväksi. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus vastustivat koulun rakentamista.
Allu Koskinen (kok.) otti voimakkaasti kantaa kouluasiaan (SS 8.10.). Perussuomalaisten valtuustoryhmä pitää kyläkouluja tärkeänä. Samoin arvostamme sitä, että koulumatka ei veny liian pitkäksi. Oli ilo äänestää koulun rakentamisen puolesta. Perussuomalaiset ovat vastaavasti kritisoineet kelkkareittien tarpeellisuutta ja kunnan pakkokeinoja reittien perustamiseen.
Erkki Kuusisto (SS 8.10.) nosti esille Kuopion päätöksenteon vaiheita. Lautakunnassa on ollut valtava vyöry kuntalaisten huomautuksia ja jopa Pelastuslaitoksen kannanotto. Lautakunnan päätökset eivät kuitenkaan tuolloin olleet yksimielisiä. Lautakunnan jäsen Viljo Herranen (ps.) esitti 15.8.2019 Tervon raja – Ryönän-lahti -reittisuunnitelmaesityksen kumoamista. Keskustajohtoinen lautakunta ei kannattanut kumoamista. Pia Pentikäinen (ps.) esitti 21.11.2019 Juurusvesi – Suuri-Pieksä -reittiesitykseen, ettei esitystä hyväksytä. Jälleen muut puolueet olivat valmiita hyväksymään reittisuunnitelmat.
Kuopiossa tuntuu olevan pakkomielle saada moottorikelkkareitit vaikka väkisin. Ollaan valmiita kunnan kukkarosta eli yhteisistä verorahoista maksamaan reittien tekeminen ja ylläpito ja lunastukset. Kuntalaisten ja maanomistajien huomioon ottamista tulisi ehdottomasti parantaa.
Vastaavasti Pohjois-Karjala toimii toisin. Siellä väylät järjestetään epävirallisina urina, jolloin maanomistaja voi muuttaa reitin paikan tarvittaessa. Samoin kulut eivät silloin tule veronmaksajien maksettavaksi, vaan käyttäjille käyttömaksujen muodossa. Koronan kriisiaikaan pitäisi priorisoida. Mistään ei tunnu löytyvän tarkkaa summaa, paljonko on käytetty rahaa kelkkareittiasioihin Kuopiossa.
Kuopiossa ollaan valmiita moniin ilmastotekoihin paitsi ei näköjään moottorikelkkailun osalta. Terveet koulut ovat paljon tärkeämpiä kohteita rakentaa yhteisillä varoilla kuin kelkkailureitit.
Kuopion luottamusjohdon palkat uhkaavat nostaa veronmaksajien kuluja jopa 160 000 eurolla vuosittain
Luottamusjohdon palkkaustavan ja määrän muutosta Kuopiossa perustellaan paremmalla toiminnan laadulla. Jos tämä väite pitää paikkansa, niin mitä on tähän mennessä jätetty tekemättä kaupungin hallinnossa? Emme usko, että luottamusjohto on nykyisen palkkioperusteisen järjestelyn takia jättänyt tehtäviään hoitamatta. ja jos olisikin, tuskin palkkion muoto kenenkään työmoraalia parantaa. Muutoksesta on vain haittaa kaupunkilaisille – raha on vääjäämättä pois jostakin, mahdollisesti juuri peruspalveluista.
Taloudellinen tilanne on huono ja monet kunnat ovat joutuneet irtisanomisten ja lomautusten tielle. Suunniteltu sote-uudistus vähentää kuntien budjetteja rajusti. Korona kurittaa kuntataloutta. Kuopiossa sen sijaan ei olla köyhiä eikä kipeitä – meillä on varaa nostaa luottamusjohdon kustannuksia.
Jos tämä kallis palkkapäätös toteutetaan, se kertoo karua kieltää siitä, mikä on Kuopion hallinnossa tärkeää – oma napa. Taitaapi olla se paljon puhuttu Mualiman Napa jonka ääni tässä kaikuu. Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei kannata luottamushenkilöiden palkkauskulujen nostamista.
Sote uudistus ei takaa terveysasemasi säilymistä
Olen huolissani soteuudistuksesta. Koskaan meillä ei ole tehty niin suusta uudistusta kuin nyt annettu soteuudistus hyvinvointialueineen. Tämä uudistus koskee nyt jokaista kuntaa ja kaupunkia. Muutos on myös hallinnollisesti suuri. Ihmisille kuitenkin on tärkeintä, että arkiset asiat, kuten terveydenhuolto toimivat.
Päätöksenteko siirtyy todellisuudessa hallituspuolueille
Jos rahoitus tulee valtiolta kunnan sijaan, se tarkoittaa myös muutosta. Kunnassa kunnanvaltuutetut päättävät oman kunnan asioista, kuten oman kunnan terveysasemasta. Mutta jos rahoitus tulee valtiolta, niin käytännössä iso rooli on Suomen hallituksella. Eikä hallituksessa koskaan ole kaikki puolueet mukana. Tämä muuttaa päätöksentekoa radikaalisti. Päätöksenteko kapenee. Hallituspuolueet voivat ohjata rahoja haluamallaan tavalla ja maakunnassa päättäjä toimivat vain kumileimasimena. Tämä on ilmeinen riski.
Onko hallinnon kustannuksia laskettu
Onko laskettu, kuinka paljon luottamuspaikkoja tulee lisää luottamushenkilöille, kun kuntiin kuitenkin jää sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnat ja myös valtuutettujen määrä kunnissa säilyy ennallaan? Eli kuinka paljonko enemmän hallintokulut tulevat jatkossa olemaan? Onko tästä laskemia olemassa? Ainakaan niitä ei ole esitetty.
SDP:stä luvattiin kaikkien puolueiden yhteistä valmistelua – ei tullut
Näin ison muutoksen valmisteluun olisi ollut syytä ottaa kaikki mukaan. Hallitus ei kuitenkaan halunnut tehdä niin, joka on valitettavaa. Kun alusta asti valmistelussa on mukana isompi ryhmä, ongelmakohtia voi nousta enemmän esille. Ongelmien esille nouseminen tässä vaiheessa on tärkeää, sillä niihin on helpompi puuttua ennen kuin lait on hyväksytty lopullisesti eduskunnassa. On harmi, ettei kaikkia otettu mukaan valmisteluun, vaikka tämän sosiaalidemokraatit olivat luvanneet, mikäli olisivat hallituksessa.
Säilyykö lähipalvelut?
Tämä uudistus ei takaa, että terveysasemat säilyvät paikallaan. Kun säästöjä haetaan, aletaanko sitten keskittämään? Montako terveysasemaa meillä on viiden vuoden kuluttua? Keskitetäänkö palvelut isoihin hyvinvointikeskuksiin ja haja-asutusalueilta häviää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut?
Hyvinvointialueiden päättäjiksi ei välttämättä tule päättäjiä edes joka kunnasta eli päätöksenteko siirtyy kauemmas. Kun päätöksenteko on kauempana, ikäviä päätöksiä on helpompia tehdä. Vaikkapa se juuri sinun lähelläsi olevan pienen terveysaseman lakkauttamien.
Yliopistollinen sairaala on äärettömän tärkeä
Yliopistollisissa sairaaloissa on erikoisosaamista. Yliopistollisen sairaalan säilymisestä yliopistollisena ei nimittäin ole itsestäänselvyys. Soteuudistuksessa pitää turvata ylipoistojen ja sairaaloiden yhteistyö. Olen tehnyt ministerille jo parikin kysymystä siitä, että miten turvataan yliopistollisen sairaalan ja yliopistojen yhteistyön rahoitus tulevaisuudessa. En ihan saanut sellaista vastausta kuin toivoin.
Tätä ei ole mainittu kunnolla tässä uudistuksessa. Tästä ovat yliopistollisten sairaaloiden johtohenkilöt olleet erityisen huolissaan. Täytyy varmistaa, että ihmiset saavat jatkossakin hoitoa yliopistollisessa sairaalassa.
Maakuntavero
Tulee uusi maakuntavero, kuten suunnitellaan? Jos tulee, nostaako se kokonaisveroastetta. On pidettävä huoli, ettei näin käy.