Kunnan tulee varmistaa, että vesi- ja vesijätehuoltoa järjestettäessä maankäyttöä tarkastellaan kokonaisuutena

Tein lakialoitteen Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Aloitteessa velvoitettaisiin kuntaa tarkastelemaan maankäyttösuunnitelmaa kokonaisuutena myös haja-asutusaluilla, kuten kaava-alueilla jo tehdään.

Käyttökelpoisen talousveden saanti talouksiin on tärkeää

Käyttökelpoisen talousveden saantia ei tule hankaloittaa, mutta kunnan tulee varmistaa, että vesi- ja vesijätehuoltoa järjestettäessä tarkastellaan asiaa kokonaisuutena, riippumatta kuka linjan rakentaa ja omistaa.

Maanomistajia tulee kuulla ja kunnan tulee tehdä päätös putkilinjasta kokonaisharkinnan perusteella, eikä yksi maanomistaja kerrallaan. Putkilinjoista päätettäessä etusijalla tulee olla kokonaisharkinta, järkevä, kohtuullinen ja tasapuolinen kohtelu. Vesiosuuskunnilla on iso ja tärkeä rooli vesi- ja jätevesihuollon järjestämisessä. Putkistolinjojen asiantunteva suunnittelu on tärkeää.

Ohjeet ja suositukset ajan tasalle

Kunnan toimielimelle tulee laatia ajantasaiset ohjeet ja suositukset ja varmistaa järkevällä ja asianmukaisella tavalla veden saannin talouksiin ja samalla huolehtii putkiväylillä olevien maanomistajien oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta. 

Esiin on tullut tapauksia, joissa vesiosuuskunta hakee kunnalta päätöksen vesilinjan sijoittamisesta yksi maanomistaja kerrallaan. Lopputuloksena voi olla suoran maanomistajien rajalla kulkevan maanomistajien yhdessä hyväksymän vesilinjan sijaan maanomistajien tonteilla tarpeettomasti ilman selkeää syytä kiemurteleva vesilinja.

Kuntalaisilta on tullut palautetta vesi- ja viemäriverkostoasioissa

Moottorikelkkareittiasiat ja maanomistus puhuttavat. Kiinteistöverot ja vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi ovat ajoittain tapetilla. Polttoaineverojen korotus on haja-asutusalueella monia kiukuttanut.

On oikeastaan aika kummallista, että vesi- ja viemäriverkostoon ikään kuin voidaan vesihuoltolain toiminta-aluepykälän kautta pakottaa liittymään talouksia, vaikka olisi asianmukaiset systeemit jo aiemmin rakennettu. Varsinkin se tuntuu oudolta tapauksissa, jos kiinteistö ei ole edes taajamassa tai pohjavesialueella.

Pohjois-Savossa toimii myös erilaisia vesiosuuskuntia. Vesiosuuskunnat rakentavat vesi- ja viemäriverkostoja. Verkostojen rakentamisessa on tärkeää kuulla kuntalaisia. Maastossa ei tule aloittaa työskentelyä, ennen kuin luvat kaikilta maanomistajilta ovat.

Sopimuskulttuureissa tuntuu olevan isoja eroja. Kaikki osuuskunnat eivät kuuleman mukaan näytä käyttävän MTK:n ja Kuntaliiton tekemää sopimuskaavaketta sopiessaan asioista maanomistajien kanssa. Korvaukset, sopimuksen vastuut ja varsinkin se, kuka vastaa kuluista, jos putkia joudutaan maanomistajan tarpeesta siirtämään, kannattaa sopia yksityiskohtaisesti.

Kuntalaisten tulee saada vettä. Samalla on tärkeää, että asiat tehdään oikein maanomistajien kanssa. Olen saanut kysymyksiä kuntalaisilta korvauksiin, sopimuksiin ja muihin käytäntöihin liittyen.

Varsin läheltä seuranneena, haluaisin painottaa avoimuuden tärkeää merkitystä vesiosuuskuntien toiminnassa. Luin taannoin hyvin mielenkiintoisen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Pro gradu -tutkielman (Kari Nykänen), joka käsitteli johtamisen haasteita vesiosuuskunnissa.

Moottorikelkkailureitit ovat puhuttaneet Nilsiässä ainakin yli kymmenen vuoden ajan. Jo Nilsiän kunnan aikaan ja samoin Kuopion liitoksen jälkeen reittien virallistaminen on ollut tapetilla. Maanomistaja saa mielestäni hyvin pienen korvauksen siitä, että reitti tehdään rasitteeksi tilalle.

Pohjois-Karjala on ratkaissut asian toisin, ja siellä ylläpidetään uria kelkkailijoiden maksaessa väylän käytöstä. Kuopiossa kulut, ylläpito ja reitin perustaminen, otetaan kunnan yhteisestä kassasta. Olisiko Kuopiossa aika pohtia tätä toisenlaista toimintatapaa? Varsinkin, kun korona tekee talouteen ison loven.

Eräs innoittaja, miksi läksin mukaan politiikkaan oli moottorikelkkailu. Ajattelin silloin niitä asioita pohtiessani: ”Eihän nämä asiat näin voi olla.” Muistan mielenkiintoisen neuvottelutilanteen kaupungintalolla virka-ajan jälkeen.

Toivoisin, että Kuopio näkisi mahdollisuutena sen, että vapaa-ajan asuntoja voitaisiin muuttaa vakituiseksi asunnoksi tarvittaessa. Nythän se ei käytännössä oikein onnistu. Silloin tällöin tätä kysytään. Se olisi asukasystävällisyyttä.

Vesiosuuskunnille selkeät ohjeistukset

Käyttökelpoisen talousveden saanti talouksiin on tärkeää. Vesiosuuskunnilla on iso ja tärkeä rooli vesi- ja jätevesihuollon järjestämisessä. Kunnat ja vesiosuuskunnat tekevät paljon yhteistyötä. Putkistolinjojen asiantunteva suunnittelu on tärkeää. Tärkeää on ottaa huomioon linjojen varsiin jäävät maanomistajat ja kuunnella heitä. Vesiosuuskuntien määrä näyttäisi olevan kasvussa.

Vesiosuuskuntien toimintakulttuureissa on suuria eroja. Putkilinjojen rakennusvaiheessa asiaan liittyy maankäyttö- ja rakennuslaki ja valvontaan liittyy myös vesihuoltolaki. Myös kuluttajansuojalaki koskee vesiosuuskuntia. Myös kuntapäättäjille tulee kysymyksiä ja kommentteja vesiputkistojen ja jätevesiputkistojen sijoittamisesta.  

Vesiosuuskuntien johtamisessa tutkielman mukaan haasteita

Vuonna 2017 on tehty Pro Gradu -tutkielma (Nykänen Kari, Tampereen Yliopisto, Hallintotiede) aiheesta vesiosuuskunnan johtamisen haasteet. Tutkielman mukaan vesiosuukunnan johtamista on kritisoitu muun muassa hallinnollisen kokemuksen puutteesta, liiketalouden taitamattomuudesta, oman edun tavoittelusta ja heikosta vuorovaikuttamisesta sekä ylipäätään kyvyttömyydestä hallita toiminnan moninaisuutta (lainaus tutkielmasta). On selvää tarvetta päivittää ja tarkentaa vesiosuuskunnille ohjeistusta.

Väylien rakentamisen kulttuureissa on suuria eroja.

Kuntien mielestä vesiosuuskunnat ovat melko itsenäisiä toimijoita. Osalle maanomistajia putkisto saatetaan merkitä rasitteeksi tilalle.

Joskus vesiosuuskunta saattaa muuttaa väyläsuunnitelmiaan jopa kertomatta maanomistajille tai linjan tekeminen maastossa saatetaan aloittaa ennen kuin sopimukset maanomistajien kanssa ovat kunnossa. Riita-asiat ovat omiaan viivästyttämään asioita, joten selvä ohjeistus vastuista ja menettelytavoista olisi paikallaan. Myös valvontavastuut tulisi selkeyttää. Kuka valvoo linjojen vetämistä? Ehkä kunta voisi ottaa siinä isomman vastuun ja roolin. 

Toimenpidealoite

Tein asiasta toimenpidealoitteen eduskunnalle, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin esittääkseen sopivalle toimielimelle laadittaviksi päivitetyt sekä ajantasaiset ohjeet ja suositukset vesiosuuskuntien toimintaa ja roolitusta sekä vastuita varten, mikä varmistaa järkevällä ja asianmukaisella tavalla veden saannin talouksiin ja samalla huolehtii putkiväylillä olevien maanomistajien oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta.