Kategoria: EU

Kauhistelen rahojemme käyttöä Strasbourgissa

Ranskan Strasbourgissa kokoontuu sekä Euroopan Neuvosto, että Euroopan Parlamentti säännöllisesti. Euroopan Neuvosto on ihmisoikeusjärjestö, johon kuuluu kansanedustajia koko Euroopasta. Euroopan neuvoston päämaja on Palais de l’Europe Strasbourgissa, jonka suurta istuntosalia käytetään neljä kertaa vuodessa viikon ajan, kun Euroopan Neuvosto kokoontuu istuntoon.

Muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee Euroopan Parlamentin virallinen kotipaikka. Vuonna 1992 EU:n jäsenvaltiot päättivät yksimielisesti, että tämän lisäksi toimintoja on myös Brysselissä. Mepit ja virkamiehet ja useita rekkoja kokoustarvikkeita matkustavat pariksi päiväksi joka kuukausi Brysselistä Strasbourgiin kokoustamaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan vuonna 2014 Strasbourgin toimipaikan kulut olivat 109 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi matkakuluihin menee noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Olenkin ihmetellyt, eikö näitä tiloja voisi yhdistää kahden organisaation käyttöön. Euroopan Neuvosto ja Euroopan Parlamentti eivät kokoonnu yhtä aikaa Strasbourgissa. Onneksi on kuitenkin aikeita, että parlamentilla olisi vain yksi toimipaikka. Tuollaisten isojen pytinkien pitäminen pääosin tyhjänä tai vajaakäytöllä yli 300 päivää vuodessa tuntuu suomalaisesta veronmaksajasta käsittämättömälle tuhlailulle, kauhistelee Reijonen.

Olen Euroopan Neuvoston suomen valtuuskunnan jäsen ja matkustin viime viikolla ensimmäisen kerran korona-ajan jälkeen Strasbourgiin Euroopan Neuvoston istuntoon.

Olen huolissani EU:n aluekehitysrahojen jakautumisesta, miten käy Itä- ja Pohjois-Suomen?

Suomessa on pitkät välimatkat ja suuria alueellisia eroja. EU:n Keski-Euroopan valtioihin verrattuna Suomessa ovat olosuhteet hyvin vaihtelevia maamme eri maakunnissa. Suomi saa EU:n rakennerahastoista (EAKR) noin 1,5 miljardia euroa. EU:n aluekehitysrahoja on jaettu perustuen alueiden erilaisuuteen. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat alueellisesti harvaan asuttuja ja pitkät etäisyydet omaavia alueita. Alueilla on myös muita haasteita.

Nämä monet tekijät yhdessä ovat olleet peruste EU:lle jakaa rahoitusta näille alueille.Itä-Suomessa ollaan hyvin huolissaan, koska on ollut suunnitelmia, joiden mukaan nämä rahat saatetaan jakaa toisin. Jos jakoperuste Suomessa muuttuu, on mahdollisesti pelättävissä, että EU ei enää jatkossa  jaa rahoja näillä erityisperusteilla ja se voi vaarantaa jatkossa vastaavien rahoituksien määrää.

Tein vastuuministerille kirjallisen kysymyksen ja kysyi milloin EU:n aluekehitysrahojen päätökset tehdään ja onko vaarassa, että Itä-Suomen rahoitusosuus pienenee.

Kansalta tulee kysyä mielipidettä EU-tukipaketista

EU:n jäsenyydestä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys lokakuussa 1994. Kyllä -kanta voitti niukasti, vain 56,9:llä prosentilla. Äänestys oli tuolloin varsin täpärä. Nyt koko EU on muuttumassa erilaiseksi. Olisi syytä kysyä kansan mielipidettä. Alkuperäisessä äänestyksessä ei kysytty esimerkiksi sitä, haluammeko euron valuuttana käyttöön.

Tämä hyvä ja järkevä kansalaisaloite siis keräsi hetkessä, voidaan sanoa hetkessä, nuo tarvittavat 50 000 nimeä, jotta eduskunta käsittelee asiaa. Allekirjoituksia tuli siis huomattavasti enemmänkin todella lyhyellä aikaa. Perussuomalaiset puoltavat kansanäänestystä. Ja miksei puoltaisi? Päätös on niin iso asia, että nyt, jos koskaan tulee kansalle antaa valta sanoa mielipiteensä.

Hallituksen tulisi antaa kansalla sille kuuluva oikeus äänestää. Tästä isompaa asiaa ei voi tulla päätöksentekoon. Kansanäänestys on ainoa järkevä ratkaisu tässä tilanteessa.

Toteutuuko annetut rokoteaikataulut?

Hyvin organisoidut rokotukset ovat tärkeitä, jotta pandemia saadaan hillittyä. Rokotteiden hankinnan ja jakelun täytyy olla takkuamatonta. EU-komissio on jo tammikuussa kehottanut rokottamaan yli 80-vuotiaat ikäihmiset ennen maaliskuuta. Eri puolilla Suomea tilanne vaihtelee huomattavasti. On ollut ongelmia saada rokotteita.

Samoin EU-komissio on kehottanut, että vähintään 80% terveydenhuollon työntekijöistä olisi rokotettu ennen maaliskuuta vuonna 2021. Rokotustahti tuntuu hitaalle sen myötä paluu entiseen normaaliin karkaa koko ajan kauemmaksi. Tein kirjallisen kysymyksen, miten aikataulut pitävät paikkaansa ja mitä Suomi aikoo tehdä, että EU-komission kehotus toteutuu.

Pienten teiden korjausvelkaa pitää saada lyhennettyä

Suomessa on 77 925 km maantieverkkoa. Koko tieverkon korjausvelka oli vuonna 2019 olevan 1,5 mrd. euroa. Uudet väylähankkeet näyttävät keskittyvän pääasiallisesti raideliikenteeseen, vaikka Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Rautateiden osuus tavaraliikenteestä on 13 %, joka on EU-vertailussa jo korkealla tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmissa kehittämisrahoista 54 % kohdistuu raiteille ja 36 % tieverkolle. Tämä ei ole suhteessa käyttötarpeisiin.

Raideliikenne ei voi korvata teitä

Kuljetuksissa tieverkko on aina osa kuljetusta, koska sekä alku- että loppupäässä raaka-aineet pääsääntöisesti lähtevät teitä pitkin ja jakelu tapahtuu teitä pitkin. Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento-, tai vesiväyliin.

Raideliikenteellä ei ole tulevaisuudessakaan mahdollista korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää, eikä mahdollista rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin. Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 km pituutta verrattuna rataverkon 5 924 km pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu – ja yhdysteitä, katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 km.

Huonot tiet lisäävät polttoaineenkulutusta

Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen suurentuessa. Vierintävastuksella on suuri merkitys raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 %. Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelka pitäisi saada purettua.

Huonoimmassa kunnossa ovat seutu- ja yhdystiet eli 3-5 numeroiset tiet, joilla kulkee usein myös raskasta liikennettä, esim. puunkuljetusajoneuvoja.

Huonoimmassa kunnossa ovat seutu- ja yhdystiet eli 3-5 numeroiset tiet, joilla kulkee usein myös raskasta liikennettä, esim. puunkuljetusajoneuvoja.

Mitä EU:n siirtolaisten taakanjakoesitys tulee suomalaisille maksamaan?

Torstai 1.10.2020 eduskunnan kyselytunnilla Perussuomalaiset kysyivät hallitukselta kantaa Euroopan komissionsiirtolaisuutta koskevaan taakanjakoesitykseen.

Suomessa on euroalueen kalleimmat elämisen kustannukset, olemme yhä enemmän velkaantuva maa ja kärsimme koronakriisin takia massatyöttömyydestä. Miksi emme keskittäisi tukea valvotuille pakolaisleireille, jossa voisimme auttaa oikeasti hädänalaisia naisia ja lapsia?

Ihmettelen mistä löytyy rahat vielä uusille siirtolaisille. Toimeentulotuen saajista on tällä hetkellä noin 30 prosenttia maahanmuuttajia, pääkaupunkiseudulla yli 50 prosenttia. Kenelle hallituksen mielestä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja suomalaisten kustantama sosiaaliturva on oikein tarkoitettu: suomalaisille vai joillekin muille?

Ministeri vastasi

Vastauspuheenvuoron piti tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikko (kesk). Vastauspuheenvuorossaan hän kommentoi Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-ahon aiempaa välihuutoa ja Perussuomalaisten politiikkaa koskien kehitysapua.

Nykyään näyttää olevan lähes tapa, että ministerit eivät vastaa kyselytunnilla opposition kysymyksiin, vaan keskittyvät moittimaan oppositiota tai heidän politiikkaansa.

Vain perussuomalaisilla selkeä kanta

Suomi on nyt erittäin vakavassa paikassa. EU-neuvottelut ja rahojen järjestelyt aloittivat vaarallisen suunnan. Tästä on puhuttu ihan liian vähän. On huolestuttavaa, että EU menee suuntaan, jossa otetaan yhteisiä velkoja. Lisäksi jaetaan jopa rahaa lahjaksi ja harrastetaan yhteistä verotusta.

Puolueista perussuomalaiset tuntuu olevan ainut puolue, joka selkeästi vastustaa liittovaltiokehitystä. Perussuomalaisten suunta liittovaltiokehitykseen on ollut koko ajan selkeä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati eduskuntaa koolle kesällä näin tärkeän asian tiimoilta. Sen jälkeen myös kokoomus huomasi vaatia puolueiden keskustelua asioista.

Hannu Hoskonen (kesk.) kirjoitti (30.7.) ansiokkaasti tuhoisasta EU:n kehityksestä. Olen edustaja Hoskosen kanssa samaa mieltä. Tämä EU:n yhteisvelkoihin sitoutuminen on äärettömän huono asia. EU:n suunnan muutoksesta on ollut avoimesti huolissaan myös toinen konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.). Miksi keskusta kuitenkin ajaa vihervasemmistolaisittain EU:n liittovaltiokehitystä? Miksei keskusta huomioi pitkäaikaisten konkaripolitiikkojen huolta asiasta?

Mistä hallitus, jossa keskusta on mukana, aikoo ottaa ne EU:lle lahjaksi annettavat rahat? Olisiko keskustan jo aika kääntyä perussuomalaisten linjoille EU:n liittovaltiokehityksessä? Perussuomalaiset ovat liittovaltiokehitystä vastaan. Jos EU:sta tulee liittovaltio, on se Suomelle hyvin tuhoisa tie. Kyllä Suomi on nyt laitettava etusijalle!

Suomi ei neuvotellut tuesta

EU neuvotteluissa saivat mm. Tanska, Itävalta ja Ruotsi sekä Alankomaat neuvoteltua jäsenmaksuistaan roimat alennukset. Tanskan alennus oli 322 miljoonaa, Ruotsin 1,069 miljardia, Itävallan 565 miljoonaa. Saksan alennus säilyi 3,671 miljardissa (Financial Times).

Surullista on, ettei Suomi tälläkään kertaa edes neuvotellut alennuksista Suomelle. Luvatuille maatalouden ja harvaan asutun alueen tukien osalta ei ole tarkkaa tietoa, kuinka rahan käyttö EU:sta ohjeistetaan. Maksamme joka tapauksessa rutkasti enemmän kuin saamme.

Vakavinta on se, että EU on ottamassa valtavan suunnanmuutoksen. Näyttää sille, että EU-maat ottavat yhteisiä velkoja ja harrastavat jopa yhteisverotusta. Nämä EU-neuvottelut olivat selvä askel tälle vaaralliselle suunnalle, jossa ollaan yhteisvastuussa veloista. Perussuomalaiset pitävät hyvin vakavana liittovaltiokehitystä. 

Suomi on hoitanut tarkemmin talouttaan kuin monet lämpimämmät EU-maat. Suunta tulisi olemaan tuhoisaa Suomelle. Näin suuressa asiassa perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati aiheellisesti eduskuntaa koolle.

Tämän jälkeen myös kokoomus nosti esille puolueiden keskustelun tärkeyden EU:n luonteesta. Pitkän linjan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.) kirjoitti asiantuntevasti (SS 26.7.) EU:n luonteen muuttumisesta. Miksi ihmeessä keskusta tästäkin huolimatta vieläkin kannattaa vahvasti vihervasemmistolaisittain EU:n kehittymistä huolestuttavaan liittovaltion suuntaan? Perussuomalaiset eivät kannata liittovaltiokehitystä.

Terveysmenoista ei ole varaa antaa EU:lle almuja

Koronasta elpymisen rahoituksen neuvottelut menivät metsään Suomen osalta. Suomi maksaa noin 6,6 miljardia. Suomi saa takaisin noin 3,2 miljardia. EU:n neuvottelupöydässä näytti suomalaisen euron arvo olevan alle 50 senttiä, koska saamme vain alle puolet sinne lähettämistä rahoista takaisin.

On ennustettu, että Suomi tokenee koronasta hitaasti. Miksi koronapaketin sitten annettiin tylyttää meitä?

Hoitajamitoituksen jahkailu on tuntunut olevan pitkään suomalaista politiikkaa. Meillä hoitajamitoituksen 0,7 täysimittaisuus otetaan käyttöön vasta vuonna 2023. Se olisi pitänyt ottaa käyttöön jo heti ensi vuoden alusta. Perussuomalaiset esittivät rahoitusta hoitajamitoitukseen jo vuodelle 2021. Hallitus ei halunnut näin toimia.

Jos rahoitus hoitajamitoitukseen olisi huomioitu eduskunnassa jo ensi vuoden alusta, Suomen EU-neuvottelijoilla olisi ollut hyvä peruste kertoa maamme sosiaali- ja terveysmenoihin tarvittavista rahoista. Nyt sen sijaan annettiin kuva, että kyllä Suomella rahaa riittää muille antaa. Kuva on täysin väärä. Onko meillä enää tällaisen neuvottelutuloksen jälkeen varaa toteuttaa hoitajamitoitusta?

Suomen ei missään tapauksessa olisi pitänyt olla näin myöntyväinen. Nyt menetimme elpymisrahoja, samalla vuosittainen maksuosuutemme nousi, eikä edes vaadittu minkäänlaisia alennuksia jäsenmaksuihin. Neuvottelujen päätös oli nolo ja epäoikeudenmukainen koko Suomelle, mutta varsinkin sosiaali- ja terveyspuolelle ikävä isku. Mistä hallitus aikoo ottaa ne rahat, jotka lähetetään EU:lle lahjaksi jaettavaksi? Sosiaali- ja terveyspuolesta ei ole varaa säästää!

EU neuvottelut – vedettiinkö höplästä?

Suomen neuvottelutulos EU:ssa oli nolo. Rahaa annetaan sinne enemmän kuin saadaan.  Elpymispaketista maamme saa siis vain 3,2 miljardia. Sinne maksamme 6,6 miljardia. Eli taisi neuvotteluissa nyt käydä niin, että suomalaisen rahan arvo puolittui. Onko suomalaisen euro jatkossa 50 senttiä?

Lahjaraha on mielestäni huono lääke taloudenpitoon, jos muuten taloutta ei laiteta kuntoon. EU:ssa kierretään vuosittain veroja noin 800 miljardia. Suomessa sen sijaan on kova, valvottu ja tiukka verotus. Suomi nöyränä antaa silti lahjarahaa lääkkeeksi muille maille ilman, että taloudenpitoa näissä maissa edes yritetään korjata. EU:n eteläisissä valtioissa ollaan varmasti mielissään. Sivuvaikutukset tästä lahjaraha-lääkkeestä kärsii Suomi.

Omaan jäsenmaksuun helpotuksia saivat neuvoteltua esimerkiksi Hollanti, Itävalta ja Tanska. Suomi ei. Ilmeisesti Suomi ei edes neuvotellut jäsenmaksun alennuksista. Suomi maksaa jatkossa enemmän EU:lle. Tämä summa on vuosittain jopa 100 miljoonaa reilummin kuin ennen. Sadalla miljoonalla olisi käyttöä suoraan täällä Suomessakin.

Arvoisa hallitus, mikä neuvotteluissa onnistui? Millaiset vaikutuksen arvioinnit tehtiin ennen päätösneuvotteluita? Mielestäni tämän kaltainen neuvottelutulos ei ole Suomen ja suomalaisten edun mukainen. Ei ollenkaan.