Miksi yrittäjä joutuu maksamaan työntekijöilleen koronatestauksen itse, jos käyttää omaa työterveyshuoltoa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronatestauskriteerien mukaan näyte koronatutkimusta varten tulee ottaa kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa.

Lain mukaan koronatutkimus on maksuton

Näin on, mikäli testi tehdään julkisessa terveydenhuollossa. Koronatestejä on saatavilla myös työterveyshuollon kautta, mutta ne ovat maksullisia. Työterveyshuoltopalveluista aiheutuvat koronatestausten kustannukset ovat siis työnantajan vastuulla.

Maksuton koronatestaus olisi tervetullut tuki yrittäjille

Monien yrittäjien talous on heikentynyt koronan vaikutuksesta. Yrittäjien tulisi saada täysi korvaus yksityisellä työterveysasemalla tehdyistä työntekijöiden koronatesteistä. Nyt testi on maksullinen. Testin maksullisuus voi myös hidastaa työntekijän testaukseen lähettämistä, mistä voi muodostua riski tartuttavuuden kannalta. Tämä helpottaisi myös julkisen puolen paineita testauksessa ja testauskapasiteettia riittäisi paremmin niille, joilla ei ole työnantajan tarjoamaan työterveyshuoltoa.

Koronatestauksiin tulee olla helppo ja nopea tarvittaessa päästä.

Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä. 

Nopeus, helppous ja toimivuus takaavat sen, että koronan leviämistä saadaan hillittyä myös työpaikoilla. Yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan koronatesteihin pääsy ei ole aina ongelmatonta. Jos testiin pääsyä ja testin tulosta voi joutua odottamaan jopa viikon, aiheuttaa se yrittäjille merkittäviä lisäkustannuksia.

 Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä.

Kirjallinen kysymys

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Ministerin vastauksen mukaan asiaan ei näytä olevan tulossa muutosta.

Elämme Suomen itsenäisyydenajan poikkeuksellisinta aikaa

Tämä aika tullaan muistamaan. Tätä aikaa ei muisteta poliittisista puheista, eikä siitä, että tavataan kavereita, käydään kylässä tai tapahtumissa. Tämä aika muistetaan kriisiajasta, korona-ajasta. Asia on vakava. On kuitenkin tärkeää, että katsotaan tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää huomioida perheet, yritykset ja kaikki muut, mitkä vaikuttavat siihen, että Suomi selviää.

Tämä aika on epävarmuuden aikaa. Epävarmuutta tunnetaan perheissä ja sitä tunnetaan yrityksissä. On epävarmuutta siitä miten läheiset jaksavat, on epävarmuutta siitä, milloin korona-aika on ohi, kuka sairastuu, mitä tapahtuu ja miten talous jaksaa. On paljon epävarmoja asioita. Sen takia on tärkeää pitää yhteyttä läheisiin.

Ennen kaikkea on tärkeää huomioida nyt mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, jotta noustaan ylös tästä koronakriisistä. Meidän on tärkeää miettiä sitäkin, että EU ei välttämättä selviä tästä. Voi olla näin, että paljon yrityksiä ajautuu ahtaalle, perheissä on hankaluuksia, on rahaongelmia, on työttömyyttä ja lomautuksia.

Meidän täytyy miettiä mikä on nyt oleellista ja keskittyä siihen. Hallitusohjelmassa on toki hyviäkin asioita, mutta hallitusohjelma pitäisi nyt muuttaa kokonaan. Ei voi olla niin, että ilmastopoliittiset asiat ovat oleellisimpia. Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ei kannata nyt yrittääkään saavuttaa. Samoin hallitusohjelmassa on Afrikka-ohjelma. Sekin on liian kunnianhimoinen. Meidän pitää keskittyä kotimaan asioihin. Samoin näyttää olevan tulossa henkilötunnusuudistus. Sitä ei kannata tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Ei ole mitään järkeä alkaa uusimaan henkilötunnuksia, vaan keskittyä tähän koronakriisin hoitoon. Se on nyt tärkeintä.

Perussuomalaisuus on aina perustanut siihen, että suomalaisten asiat hoidetaan etusijalla. Perussuomalaiset haluaa tehdä sitä työtä myös jatkossakin.

Yritystuet hämmentävät, toteutuuko nykyisillä perusteilla tasapuolisuus?

Jokainen perhe ja yritys ovat miettineet talouttaan koronakriisiin liittyen. Yrityksiä on päätetty valtion taholta tukea, jotta pahimmasta ajasta selvittäisiin.

Kuitenkin yritystuet ovat aiheuttaneet hämmennystä. Hallituksen tulee kiinnittää tasapuolisuuteen enemmän huomiota. Nyt on tullut esille paljon kysymyksiä, kuten tukien myöntämisperusteisiin liittyen. Toteutuuko nykyisillä perusteilla tasapuolisuus? Seurataanko varsinkin suurimpien tukisummien käyttöä? Onko aina perusteena yrityksen koronaepidemiasta kärsimä menetys? Voiko tukea kuitenkin saada, jos esitetään hienoin sanoin kehitysidea, jota ei olisi yrityksessä kuitenkaan ilman koronaa edes mietitty?

Mielestäni tukien tulee perustua tarpeeseen ja siihen, että korona todella haittaa yrityksen selviämistä kriisiajan yli. Kilpailuedun mahdollisuus on myös otettava huomioon. Tukien ei tule vääristää kilpailua. Varsinkin kriisiaikana perusteet tulee olla kriittisen tarkat, jotta niistä on vastaavaa hyötyä mahdollisimman monelle. Suomessa on valtavasti yrityksiä ja ei ole Suomen edun mukaista, jos iso osa yrityksistä menee nurin kriisin aikana.