Hallitus ajaa päätöksillään raskaan kaluston kuljettajat ja yrittäjät ahdinkoon

Suomen huoltovarmuus on tärkeää. Raskaan kaluston kuljetusten turvaaminen on oleellinen osa huoltovarmuutta. Suomessa tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä raskaalla kalustolla. Näiden ajoneuvojen kuljettajat ovat ajamisen ammattilaisia. Raskaan ajoneuvon kuljettaminen on vaativaa työtä, sillä ajamisen lisäksi kuljettaja huolehtii, että kuorma tai ihmiset kulkevat turvallisesti ja määräaikaan mennessä perille.

Vaikeutetaanko työtä kohtuuttomasti?

Raskaan kaluston kuljettajien on pidettävä lain mukaiset tauot ajon aikana, myös koronakriisin aikana. Levähdyspaikka ruoka- ja peseytymismahdollisuuksineen ovat kuljettajalle tärkeitä. Varsinkin pitkillä matkoilla kuljettavat myös nukkuvat autoissaan, joten mm. WC- ja peseytymismahdollisuuksia tulee olla matkan varrella.

Ilman inhimillistä taukojen ja levähdyspaikkojen olemassaoloa kuljettajien työmäärä vaikeutuu kohtuuttomasti. Eikö riitä, että kaikenlaiset polttoaineveronkorotukset ajavat kuljetusyrittäjiä tiukoille. Pitääkö vielä kuljettajienkin työtä hankaloittaa.

Ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan

Nyt ollaan rajoittamassa ravintoloiden aukioloaikoja, niin myös raskaan kaluston kuljettajien paljon käyttämät 24 h avoinna olevat liikenneasemat ruokailu- ja sosiaalitiloineen rajoittavat aukioloaikojaan. Raskaan kaluston kuljettajien taukopaikkojen ylläpitämisestä huolehdittava koronakriisin aikana. Taukopaikkoja täytyy olla avoinna myös kriisiaikana. Liikenteen parissa työtä tekevät ovat hyvin huolestuneita, että kuinka varmistetaan, että nyt uusien rajoitusten aikana välttämättömiä palveluja on saatavilla.

Kysymys ministerille

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varmistaa, että raskaan kaluston kuljettajilla on mahdollisuus pitkillä matkoilla käyttää taukopaikoilla ruoka-, levähdys- ja peseytymismahdollisuuksia nyt kun ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan.

Ministeri Lintilän selitys ontuu – vero jysähtää turpeelle

Olen huolissani suomalaisen turvetuotannon tulevaisuudesta. Turpeelle jysähtää nyt reilu vero. Kotimainen uusiutuva energianlähde on ikävässä vastatuulessa.

Hallitusohjelma ajaa turpeen käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. 15.7.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni turpeenkäytön alustavasti laskevan markkinaehtoisesti. Samalla ministeri toteaa, ettei hallitus ole päättänyt turpeen alasajosta. Ministerin vastaus tuntuu erittäin ontuvalle. Nimittäin hallitushan ajaa turpeen energiakäyttöä alas esimerkiksi veronkorotuksin.

Hallitusohjelma tekee sitä samaa. Hallitus ei ole kiinnostunut muuttamaan hallitusohjelmaa edes vakavan koronaepidemian takia. Turpeenkäyttö on mielestäni kiinni enemmän politiikan arvoista, kuin markkinaehtoisuudesta.

Poliittinen asenne tosin pakosta vaikuttaa markkinoihin. Hämmästyttävää, ettei keskusta hallituspuolueena näytä olevan kotimaisen turvetuotannon puolustajana. Suomen energiapolitiikka on muutenkin kovin ailahtelevaa ja lyhytjännitteistä.  On hyvin lyhytnäköistä, jos turvetuotantoalueita ajetaan alas, koneet myydään ulkomaille ja alan osaajat lähtevät toisiin töihin. Tiukan paikan tullen voi käydä niin, ettei Suomella tarvittaessa olekaan enää osaamista ottaa turvealueita uudelleen käyttöön. Se ei ole Suomen edun mukaista.

Miksi yrittäjä joutuu maksamaan työntekijöilleen koronatestauksen itse, jos käyttää omaa työterveyshuoltoa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronatestauskriteerien mukaan näyte koronatutkimusta varten tulee ottaa kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa.

Lain mukaan koronatutkimus on maksuton

Näin on, mikäli testi tehdään julkisessa terveydenhuollossa. Koronatestejä on saatavilla myös työterveyshuollon kautta, mutta ne ovat maksullisia. Työterveyshuoltopalveluista aiheutuvat koronatestausten kustannukset ovat siis työnantajan vastuulla.

Maksuton koronatestaus olisi tervetullut tuki yrittäjille

Monien yrittäjien talous on heikentynyt koronan vaikutuksesta. Yrittäjien tulisi saada täysi korvaus yksityisellä työterveysasemalla tehdyistä työntekijöiden koronatesteistä. Nyt testi on maksullinen. Testin maksullisuus voi myös hidastaa työntekijän testaukseen lähettämistä, mistä voi muodostua riski tartuttavuuden kannalta. Tämä helpottaisi myös julkisen puolen paineita testauksessa ja testauskapasiteettia riittäisi paremmin niille, joilla ei ole työnantajan tarjoamaan työterveyshuoltoa.

Koronatestauksiin tulee olla helppo ja nopea tarvittaessa päästä.

Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä. 

Nopeus, helppous ja toimivuus takaavat sen, että koronan leviämistä saadaan hillittyä myös työpaikoilla. Yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan koronatesteihin pääsy ei ole aina ongelmatonta. Jos testiin pääsyä ja testin tulosta voi joutua odottamaan jopa viikon, aiheuttaa se yrittäjille merkittäviä lisäkustannuksia.

 Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä.

Kirjallinen kysymys

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Ministerin vastauksen mukaan asiaan ei näytä olevan tulossa muutosta.

Elämme Suomen itsenäisyydenajan poikkeuksellisinta aikaa

Tämä aika tullaan muistamaan. Tätä aikaa ei muisteta poliittisista puheista, eikä siitä, että tavataan kavereita, käydään kylässä tai tapahtumissa. Tämä aika muistetaan kriisiajasta, korona-ajasta. Asia on vakava. On kuitenkin tärkeää, että katsotaan tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää huomioida perheet, yritykset ja kaikki muut, mitkä vaikuttavat siihen, että Suomi selviää.

Tämä aika on epävarmuuden aikaa. Epävarmuutta tunnetaan perheissä ja sitä tunnetaan yrityksissä. On epävarmuutta siitä miten läheiset jaksavat, on epävarmuutta siitä, milloin korona-aika on ohi, kuka sairastuu, mitä tapahtuu ja miten talous jaksaa. On paljon epävarmoja asioita. Sen takia on tärkeää pitää yhteyttä läheisiin.

Ennen kaikkea on tärkeää huomioida nyt mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, jotta noustaan ylös tästä koronakriisistä. Meidän on tärkeää miettiä sitäkin, että EU ei välttämättä selviä tästä. Voi olla näin, että paljon yrityksiä ajautuu ahtaalle, perheissä on hankaluuksia, on rahaongelmia, on työttömyyttä ja lomautuksia.

Meidän täytyy miettiä mikä on nyt oleellista ja keskittyä siihen. Hallitusohjelmassa on toki hyviäkin asioita, mutta hallitusohjelma pitäisi nyt muuttaa kokonaan. Ei voi olla niin, että ilmastopoliittiset asiat ovat oleellisimpia. Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ei kannata nyt yrittääkään saavuttaa. Samoin hallitusohjelmassa on Afrikka-ohjelma. Sekin on liian kunnianhimoinen. Meidän pitää keskittyä kotimaan asioihin. Samoin näyttää olevan tulossa henkilötunnusuudistus. Sitä ei kannata tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Ei ole mitään järkeä alkaa uusimaan henkilötunnuksia, vaan keskittyä tähän koronakriisin hoitoon. Se on nyt tärkeintä.

Perussuomalaisuus on aina perustanut siihen, että suomalaisten asiat hoidetaan etusijalla. Perussuomalaiset haluaa tehdä sitä työtä myös jatkossakin.

Yritystuet hämmentävät, toteutuuko nykyisillä perusteilla tasapuolisuus?

Jokainen perhe ja yritys ovat miettineet talouttaan koronakriisiin liittyen. Yrityksiä on päätetty valtion taholta tukea, jotta pahimmasta ajasta selvittäisiin.

Kuitenkin yritystuet ovat aiheuttaneet hämmennystä. Hallituksen tulee kiinnittää tasapuolisuuteen enemmän huomiota. Nyt on tullut esille paljon kysymyksiä, kuten tukien myöntämisperusteisiin liittyen. Toteutuuko nykyisillä perusteilla tasapuolisuus? Seurataanko varsinkin suurimpien tukisummien käyttöä? Onko aina perusteena yrityksen koronaepidemiasta kärsimä menetys? Voiko tukea kuitenkin saada, jos esitetään hienoin sanoin kehitysidea, jota ei olisi yrityksessä kuitenkaan ilman koronaa edes mietitty?

Mielestäni tukien tulee perustua tarpeeseen ja siihen, että korona todella haittaa yrityksen selviämistä kriisiajan yli. Kilpailuedun mahdollisuus on myös otettava huomioon. Tukien ei tule vääristää kilpailua. Varsinkin kriisiaikana perusteet tulee olla kriittisen tarkat, jotta niistä on vastaavaa hyötyä mahdollisimman monelle. Suomessa on valtavasti yrityksiä ja ei ole Suomen edun mukaista, jos iso osa yrityksistä menee nurin kriisin aikana.