Kategoria: Apteekki

Apteekkien rokotuskoulutukset aloitettava pikaisesti!

Haluan apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle rokotuskoulutuksen. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen jo 9.4.2021 ja nyt hän on tehnyt asiasta myös toimenpidealoitteen.

Suomessa on pulaa koronarokotuksen antajista, koska koulutettua henkilöstöä ei ole riittävästi. Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita.

Suomessa on yli 800 apteekkia, joissa työskentelee noin 5 500 terveydenhuoltoalan yliopistokoulutuksen saanutta farmaseutteja ja proviisoreita. Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi. Jos apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokotteiden antamisessa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa.

Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa. Lisäkoulutus olisi apteekkariliiton mukaan noin päivän kestävä, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus.

Toimenpidealoitteessani edellytän, että hallituksen tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, jotta apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle järjestetään lisäkoulutus rokotusten antamiseen ja tehdään tarvittavat asetusmuutokset rokotusten aloittamiseen apteekeissa ja tarvittavat tietotekniset järjestelyt, jotta rokotustiedot saadaan OmaKantaan.

Miten nyky-Suomessa lääkitystiedot ovat miten sattuu?!

Olen huolissani, että eri tietokannoissa olevissa potilaiden lääkitystiedoissa on usein virheitä. Käytännössä oikeat ja ajantasaiset tiedot lääkityksestä ovat potilaan itsensä vastuulla. Tämä on harmillista, sillä moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät potilaan ajantasaisen lääkityksen. Sitten kun sairaaloissa tai terveysasemilla potilaiden lääkityksiä tarkastellaan, on siellä lähes aina vanhentuneita tietoja lääkityksestä tai annosmuutoksista.

Ajantasainen lääkitys tulisi löytyä helposti

Kantapalvelukaan ei ole täydellinen. Kun lääkäri muuttaa lääkitystietoja vaikkapa puhelimitse, ne eivät automaattisesti päivity lääkityskorttiin. Lääkitystietoihin ei päivity myöskään potilaan itsehoitolääkkeet tai ravintolisät, jotka voivat vaikuttaa muihin lääkkeisiin. Ajantasainen lääkityskortti pitäisi saada tulostettua esimerkiksi apteekista asiakkaalle.

Käytössä on valtavasti eri järjestelmiä ja nämä eivät välttämättä keskustele keskenään. Lääkäreiltä tulee palautetta, ettei järjestelmät eivät toimi. Apteekeissa ollaan myös tietoisia, etteivät lääkitystiedot ole yleensä ajan tasalla. Apteekissa on painotettu asiakkaille, että ihmiset pitäisivät ajantasaista lääkityskorttia mukanaan. Tämä onkin tärkeää, sillä järjestelmistä ajantasaista tietoa ei aina löydy. Ajantasainen lääkityskortti on yleensä asiakkaan itse päivitettävä.

Sairaalasta joudutaan usein ottamaan yhteyttä potilaan kotiin tai hänen lääkejakeluansa hoitavaan henkilöön, koska tietokannoissa ei ole ajantasaista tietoa lääkityksestä. Myös ne tilanteet, jossa joudutaan sairaalaan vaikkapa eri paikkakunnalla yllättäen ovat sellaisia, ettei lääkitystietoja nähdä järjestelmistä ja tämä saattaa aiheuttaa hoidon viivästymistä tai muita vaaratilanteita.

Lääkityksen tietopuutteet ovat aiheuttaneet läheltä piti-tilanteita ja turhaa työtä niin potilaille kuin hoitohenkilökunnalle. Pahimmassa tapauksessa virheellisillä lääkitystiedoilla voi tulla ikäviä seurauksia, jos käytetään vääriä lääkkeitä tai annoksia. Vaikka muutoksia on tehty, niin vieläkään tieto ei kulje tarpeeksi. Sote-uudistus ei tuo yhtenäistä järjestelmää lääkitystietojen siirtymisen osalta koskemaan koko Suomea.

Millä aikataululla saavutamme Suomessa tilanteen, että ajantasainen lääkityskortti on tulostettavissa asiakkaalle koko Suomessa riippumatta terveydenhuollon yksiköstä yhtenäisesti siten, että sinne ovat päivittyneet myös lääkitys- ja annosmuutokset? Tätä kysyin asiasta vastaavalta ministeriltä kirjallisessa kysymyksessäni.

Apteekkien henkilöstölle pikakoulutus rokotuksiin!

Apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle tulee saada rokotuskoulutus. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Koronakriisi toi suuren lisätarpeen rokotuksien hoitamiseen.

Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita. Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi.

Jos apteekkilaisille suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokoteasioissa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa. Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa. Lisäkoulutus ei todennäköisesti olisi kovin pitkä, eikä kallis, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus.

Vaarallista riskipeliä Suomessa?

Poliisi ei voi hoitaa tehtäviään työturvallisesti. Poliiseille ja muille kriittisillä aloilla toimiville saatava rokotukset!

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti, kun he eivät vieläkään ole saaneet rokotuksia.

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna iso satojen ihmisten mielenosoitus aikana, jolloin koronarajoitukset rajaavat kokoontujien määrän korkeintaan kuuteen henkilöön. Uutisoitiin, että mielenosoituksen työtehtävissä olisi voinut vaarantua jopa poliisien työturvallisuus, koska poliiseja ei ole vielä rokotettu.

Koronarokotukset ovat Suomessa edelleen pahasti kesken. On varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Poliisien työssä ei aina pysty pitämään turvavälejä tai valitsemaan, meneekö koronaturvalliseen tilaan.

Kun tarkastellaan Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, rokotusjärjestys puhuttaa monen muunkin ammattiryhmän osalta. Tulisi käydä läpi ne toiminnot, jotka on pystyttävä turvaamaan kriisissäkin; apteekkien toiminta, poliisin toiminta, koronalle mahdollisesti altistuvien kuljetustehtävissä olevien toiminta, sairaankuljetukset jne.

Apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita

Suomen kannalta on oleellista, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu. Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaa.

Rokotusten organisointi on tärkeää ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaa osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.

Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin. Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.

Toinen kriittinen ammattiryhmä on poliisit. Myös heidät tulee huomioida rokotusjärjestyksessä. Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsii jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.

Suomessa pitäisi olla käytössä vain yksi potilastietojärjestelmä

Yhteen järjestelmään siirtyminen vie aikaa, eikä se ole toteutettavissa nopealla aikataululla. Minimivaatimus olisi, että nykyiset potilastietojärjestelmät vähintään ”keskustelisivat” keskenään.

Jopa satoja potilastietojärjestelmiä

Suomessa on terveydenhuollossa käytössä kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä tiedon tallentamiseen. Eri järjestelmät eivät aina keskustele keskenään, joten tieto ei automaattisesti kulje toisesta yksiköstä toiseen.  Tämä muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, jos asiakas käy eri sairaanhoitopiirin alueen vastaanotolla. Tieto ei myöskään kulje automaattisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden välillä.

Kun tieto ei kulje, niin lääkitystiedot tai koetulokset eivät aina ole ajan tasalla. Edes saman sairaalan sisälläkään tieto ei kulje automaattisesti eri osastojen välillä.

Potilasturvallisuus vaarassa

Tiedon siirtymisen hankaluuksista voi tulla terveydenhoitohenkilöstölle ylimääräistä työtä. Jos koetulokset eivät ole ajan tasalla, saatetaan eri toimipisteessä tehdä samoja kokeita uudestaan. Tämä tarkoittaa aina ylimääräisiä kuluja. Potilaalle voi myös aiheutua terveydellistä haittaa, esimerkiksi tilanteessa, jos hän joutuu äkillisesti sairaalaan toisella paikkakunnalla ja ei pysty itse kertomaan esimerkiksi ajantasaisesta lääkityksestään. Lääkityskortit etteivät useinkaan ole ajan tasalla.

Moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät ajantasaiset potilastiedot, vaikka näin ei aina ole. Kuitenkin ajantasaisen tiedot ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Valtion tulisi ottaa kantaa potilastietojärjestelmiin

Monessa virastossa, kuten Kelalla ja verottajalla tiedonsiirto toimii vastaavasti hyvin. Kanta-tiedosto ei ole täysin kattava ja esimerkiksi ajantasaiset lääkityskortit eivät sinne automaattisesti päivity. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tehdään lääkitysmuutoksia.

Käytännössä ohjeistusta valtion taholta ei ole ollut, että Suomessa olisi julkisella puolella vain yksi järjestelmä, joka toimisi kaikkialla tai useampi, joiden tulisi vastaavasti keskustella keskenään. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen.

Omaishoidettavien lääkehoito ja lääkejakelu saatava yhdenvertaiseksi kotihoidon asiakkaiden kanssa

Lääkehoidon ajantasaisuus on tärkeää. On merkittävää huomioida oikea lääkkeenottoajankohta, mahdolliset yhteensopimattomuudet ja oikea annostelu. Omaishoidossa usein hoidettavan lääkehoito ja lääkkeiden annostelu jää omaishoitajan vastuulle.

Monille lääkkeet toimitetaan koneellisen annosjakelun kautta. Tällöin jokaisen eri ajankohdan lääke on pussitettuna omaan annospussiinsa, jossa on ottamisajankohdan kelloaika ja pussin sisältämät lääkkeet lueteltu. Käytössä on myös perinteisiä annosdosetteja käsin jakelu, joihin jaetaan esimerkiksi viikon annos kerrallaan. Jos annosjakelu aloitetaan, käydään huolella niin lääkärin kuin apteekin toimesta läpi lääkehoidon kokonaisuutta.

Kela korvaa osan lääkejakelun kustannuksista, jos henkilöllä on tietty määrä kelakorvattavia lääkkeitä käytössään ja henkilö on ylittänyt tietyn iän. Myös kunnat voivat kustantaa lääkejakelun kotihoidon asiakkaille tietyin perustein.

Omaishoidettavat eivät kuitenkaan välttämättä ole kotihoidon asiakkaita, koska omaishoitaja huolehtii hoidettavan monista asioista. Siten kunnat eivät automaattisesti kustanna omaishoidettavan lääkejakelua. Olisi merkittävää, että omaishoitajalla ja omaishoidettavalla olisi mahdollista saada kunnan tai yhteiskunnan kustantamana lääkejakelu. Omaishoito tuntuu jäävän heikommalle osalle myös lääkejakelun kustannusten osalta. Näin ei pitäisi olla.

Tein kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla lääkehoidon ja lääkkeiden annosjakelukustannusten osalta helpotuksia omaishoitajille ja omaishoidettaville?

Kansalaisille maksuttomia nenä-suusuojia, jakelu apteekkien kautta

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kehottaa suomalaisia käyttämään kankaisia maskeja suojatakseen muita mahdollisilta koronatartunnoilta. Vaikka asiantuntijoiden näkemykset suojausten tarpeellisuudesta vaihtelevat edelleen, julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oireettomien tartuttajien osuus tartuttajien määrästä kasvaa koko ajan.

Neljä viidestä koronatartunnasta oireettomilta

Kiinassa Shanghaissa yliopistontutkijoiden laatiman matemaattisen mallin perusteella valtaosa koronatartunnoista on peräisin ihmisiltä, jotka eivät tiedä olevansa taudin kantajia. Heillä ei siis ole oireita, ei yskää, eikä kuumetta. Tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen kuluu keskimäärin vajaa neljä vuorokautta. Tutkimuksen mukaan virus alkaa levitä jo tartunnan varhaisessa vaiheessa.

Ryhmä Stanfordin yliopiston tutkijoita on käynyt läpi aiheesta tehtyä tutkimusta. Heidän mukaansa suositus maskien käyttöä vastaan näyttää olevan ristiriidassa tarjolla olevan tutkimusaineiston kanssa. Tutkijoiden selvityksen mukaan maskin käytön haitallisuudesta terveydelle ei ole mitään näyttöä. Kasvomaskit ovat Stanfordin yliopiston tutkijaryhmän mukaan hyödyllisiä erityisesti siinä vaiheessa, kun liikkumisrajoituksia aletaan purkamaan.

Samaan tulokseen ovat tulleet myös Yalen yliopiston tutkijat. He suosittelevat kasvosuojien käyttöä, myös kotitekoisten, koska niiden käyttöönotto todennäköisesti hidastaa koronaviruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja. Tutkijoiden mukaan jokainen suoja vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia säästyneinä sairaanhoidon kuluina.

Koronaviruksen on arveltu leviävän myös pisaroista, jotka leviävät ihmisten suusta puhuessa. Tämän takia osa tutkijoista suosittaa mitä tahansa suun peittävää kangasta, vaikka suoja ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin leviämistä.

Oireettomien tartuntoja on uutisoitu monista maista

Ruotsissa Linköpingin yliopistosairaalassa testattiin kaikki leikkausosaston 50 työntekijää koronavirustesteissä. Suurimmalla osalla ei ollut lainkaan tai vain hyvin lieviä oireita. Tästä huolimatta puolet osoittautui testeissä viruksen kantajiksi.

Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa laulukuoro piti maaliskuun alussa kuoroharjoitukset. Tuolloin osavaltiossa ei ollut tiedossa yhtään koronavirukseen sairastunutta. Kolme viikkoa myöhemmin 60 kuorolaisesta 45 oli sairastunut, kolme sairaalassa ja kaksi kuollut.

Maksuttomia suusuojia? Apteekeista apu jakeluun?

Olisi syytä miettiä, olisiko mahdollista valtion jakaa kansalaisilleen maksutta suusuoja ehkäisemään lisääntyviä tartuntoja. Olisi myös pohdittava, olisivatko paikalliset apteekit mahdollisia jakelupisteitä.

Apteekit ovat hyvin saavutettavissa olevia terveydenhuollon toimipisteitä. Tietojärjestelmien kautta olisi mahdollisesti järjestettävissä seuranta, onko jo henkilökohtainen maski toimitettu kyseiselle henkilölle.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko hallitus ajatellut kustantaa kansalaisilleen suojamaskin estääkseen tartuntojen räjähdysmäisen leviämisen ja onko hallitus pohtinut mahdolliseksi jakelukanavaksi apteekkeja?