Psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja tulee lisätä

Koronakriisin aikana ja sen jälkeen psykologien tarve tulee entisestään kasvamaan. Tukea tarvitaan myös akuutin tilanteen jälkeen. Siksi psykologeja tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän. On tärkeää etukäteen varautua tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin.

Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana. Aikaisemmista epidemioista ja talouskriiseistä tiedetään, että niille altistuminen lisää ihmisten psyykkistä kuormittuneisuutta ja myös mielenterveyshäiriöitä, kuten traumaperäisiä häiriöitä, masennusta ja päihdehäiriöitä.

Hyvinvoinnista säästäminen on lyhytnäköistä

Hyvinvointia edistävästä ja ongelmia ehkäisevästä työstä säästäminen koituu yhteiskunnalle kalliiksi. Tukea on usein tarjolla vasta siinä vaiheessa, kun oireilu on voimistunut diagnosoitavissa olevaksi mielenterveyden häiriöksi, ja myös hoidon alkamista joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään. Palveluita ei pystytä tarjoamaan mm. psykologipulan takia.

Koulutukseen olisi hakijoita

Psykologian maisteriksi voi opiskella Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Vuosittain aloituspaikkoja on koko maassa yhteensä noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20. Kaikilla psykologeilla on taustallaan maisterin tutkinto pääaineenaan psykologia. Ainoastaan psykologian maisterit saavat oikeuden toimia laillistettuina psykologeina.

Psykologin koulutusohjelmiin on paljon hakijoita ja sisäänpääsyprosentit ovat pieniä. Keväällä 2019 esimerkiksi Turun yliopiston koulutusohjelmaan pääsi 1,5 % pääsykokeisiin osallistuneista. Helsingin yliopistossa vastaava luku oli 2,6 %.

Psykologien työtilanne on hyvä

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2020 vain Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueella psykologeja oli riittävästi. Muualla Suomessa psykologeista oli pulaa tai paljon pulaa. ELY-keskusten alueilla on kuntakohtaisia eroja. Kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia.

Pahin tilanne on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella, joissa kaikissa on paljon pulaa psykologeista.

Merkittävä osa psykologeista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa

Psykologit työskentelevät mm. terveyskeskuksissa, kouluissa, oppilaitoksissa, perheneuvoloissa ja psykiatrian poliklinikoilla. Valtion palveluksessa psykologeja on etenkin te-palveluissa ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävissä sekä vankiloissa. Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä. Näiden lisäksi psykologeja työskentelee yrittäjinä, opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.

Työsuhteessa olevia psykologeja on tällä hetkellä työmarkkinoilla noin 4400. Lisäksi psykologeja toimii yksityisinä ammatinharjoittajina noin 600.

Mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina selvästi

Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella.

Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %.

Psykologit pystyvät edistämään työllisyyttä

Hallitusohjelma korostaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hoitoa, kuntoutusta ja työllistämisen tukitoimia, jotta työllisyysasteen nostaminen onnistuisi. Psykologit pystyvät yhdistämään työssään työllisyyspalvelujen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon näkökulmat ja edistämään siten työllistymistä. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat henkilöt, jotka sairastavat mielenterveyshäiriöitä tai joiden elämän olosuhteet tai tukiverkosto ovat heikkoja.

Perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt, sekä kriisin jälkeen. Kotona ongelmat voivat aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä ja voivat kärjistyä.

Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja.

Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa hälyttävän yleisiä

Nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palvelut ovat saatavilla heikommin, jos ollenkaan. Kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Myös yrittäjien epätoivo kasvaa. Moni on haastavassa tilanteessa, kun elämäntyö uhkaa murentua ja yrittäjiä myös muuten kuin taloudellisesti.

Psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja on lisättävä. Lisäyksiä tulisi tehdä jo syksyllä 2020 alkaviin koulutuksiin.

Tein eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja lisätään

Mielenterveyspalveluita ei saa unohtaa

Koronakriisin aikana ja sen jälkeen mielenterveyspalvelujen tarve tulee kasvamaan. Perheissä ongelmat voivat karanteenitilanteessa kasaantua. Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja. Kotona ongelmat voivat aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä ja voivat kärjistyä.

Yhteiskuntamme tarvitsee hyvinvoivia nuoria nyt ja tulevaisuudessa

Nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palvelut ovat saatavilla heikommin, jos ollenkaan. Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa hälyttävän yleisiä jo nyt, ja kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Niissä perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt, sekä kriisin jälkeen.

Myös yrittäjät tarvitsevat apua

Yrittäjien epätoivo kasvaa. Moni on haastavassa tilanteessa, kun elämäntyö uhkaa murentua ja perheen toimeentulo on vaarassa. Yhteiskunnan pitää olla nyt hereillä ja valmiina auttamaan yrittäjiä myös muuten kuin taloudellisesti.

Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella

Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %.

Mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina selvästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Vuonna 2019 Kelan maksamasta sairauspäivärahasta yli kolmannes maksettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys.

Alalle tarvitaan lisäkoulutusta.

On tärkeää etukäteen varautua myös tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin. Psykologeja ja muita ammattihenkilöitä tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän. Psykologiliiton mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia. Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana.

Kirjallinen kysymys

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varautua suomalaisten tuleviin mielenterveyden haasteisiin ja alan koulutustarpeisiin koronakriisin aikana ja sen jälkeen?