Kategoria: Korona

Apteekkien henkilöstölle pikakoulutus rokotuksiin!

Apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle tulee saada rokotuskoulutus. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Koronakriisi toi suuren lisätarpeen rokotuksien hoitamiseen.

Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita. Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi.

Jos apteekkilaisille suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokoteasioissa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa. Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa. Lisäkoulutus ei todennäköisesti olisi kovin pitkä, eikä kallis, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus.

Vaarallista riskipeliä Suomessa?

Poliisi ei voi hoitaa tehtäviään työturvallisesti. Poliiseille ja muille kriittisillä aloilla toimiville saatava rokotukset!

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti, kun he eivät vieläkään ole saaneet rokotuksia.

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna iso satojen ihmisten mielenosoitus aikana, jolloin koronarajoitukset rajaavat kokoontujien määrän korkeintaan kuuteen henkilöön. Uutisoitiin, että mielenosoituksen työtehtävissä olisi voinut vaarantua jopa poliisien työturvallisuus, koska poliiseja ei ole vielä rokotettu.

Koronarokotukset ovat Suomessa edelleen pahasti kesken. On varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Poliisien työssä ei aina pysty pitämään turvavälejä tai valitsemaan, meneekö koronaturvalliseen tilaan.

Kun tarkastellaan Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, rokotusjärjestys puhuttaa monen muunkin ammattiryhmän osalta. Tulisi käydä läpi ne toiminnot, jotka on pystyttävä turvaamaan kriisissäkin; apteekkien toiminta, poliisin toiminta, koronalle mahdollisesti altistuvien kuljetustehtävissä olevien toiminta, sairaankuljetukset jne.

Toteutuuko annetut rokoteaikataulut?

Hyvin organisoidut rokotukset ovat tärkeitä, jotta pandemia saadaan hillittyä. Rokotteiden hankinnan ja jakelun täytyy olla takkuamatonta. EU-komissio on jo tammikuussa kehottanut rokottamaan yli 80-vuotiaat ikäihmiset ennen maaliskuuta. Eri puolilla Suomea tilanne vaihtelee huomattavasti. On ollut ongelmia saada rokotteita.

Samoin EU-komissio on kehottanut, että vähintään 80% terveydenhuollon työntekijöistä olisi rokotettu ennen maaliskuuta vuonna 2021. Rokotustahti tuntuu hitaalle sen myötä paluu entiseen normaaliin karkaa koko ajan kauemmaksi. Tein kirjallisen kysymyksen, miten aikataulut pitävät paikkaansa ja mitä Suomi aikoo tehdä, että EU-komission kehotus toteutuu.

Apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita

Suomen kannalta on oleellista, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu. Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaa.

Rokotusten organisointi on tärkeää ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaa osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.

Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin. Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.

Toinen kriittinen ammattiryhmä on poliisit. Myös heidät tulee huomioida rokotusjärjestyksessä. Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsii jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.

Milloin kaikki halukkaat Suomalaiset on rokotettu?

Korona on maailmanlaajuinen uhka. Rokotukset ovat alkaneet, mutta Suomessa rokotustahti vaikuttaa olevan hidas. Rokotukset ovat välttämätöntä hoitaa nopeasti ja hyvin organisoidusti. Aikataulut ovat olleet epäselviä. Mitä kauemmin rokotukset kestävät, sitä kauemmin joudumme jatkamaan rajoitustoimenpiteitä.

Mitä nopeammin ihmiset rokotetaan ja saadaan riittävän kattava rokotesuoja, sitä nopeammin saamme yhteiskunnan toiminnat normaaliksi. Monet yrittäjät kamppailevat vähentyneiden tulojen kanssa ja edes tieto aikataulusta varmasti helpottaisi.

Jossain vaiheessa näytti siltä, että ennen kesää olisi kaikki halukkaat rokotettu. Nyt on julkisuudessa ollut tietoja, että aikataulu venyisi jopa vuoden loppuun asti.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on suunniteltu tehtäväksi rokotusten ja rokotushankintojen nopeuttamiseksi sekä missä aikataulussa eli mihin mennessä viimeistään suomalaiset ovat rokotettu.

Rahaa karkaa

Korona jyllää täysillä. Ihmettelen, että silti väheksytään ajattelutapaa, jossa Suomi asetetaan muiden maiden edelle. Tarvitaan voimavaroja oman maan koronakriisin hoitoon ja sen jälkeiseen toipumiseen.

Hallitus on myöntämässä lisäystä 50 000 000 euroa kehitysyhteistyöhön, jopa velkarahaa. Minkä ihmeen takia Suomen tässä koronatilanteessa laman väijyessä lähellä, ollaan rahaa kippaamassa näin reilusti muihin maihin?

On äärettömän tärkeää muutoinkin tarkasti seurata ja tehdä vaikutuksen arvioinnit, mitä kehitysyhteistyörahoilla on saatu aikaiseksi ja mitä hyödyt ovat olleet. Voidaanko sanoa, että näin on aina tehty? En täysin näe asiaa niin.

Miksi THL ei saanut neuvoa kansalaisia maskien hyödyistä

Mitä vastasikaan ministeri Kiuru THL:stä ja maskeista kansanedustajalle jo huhtikuussa

Huhtikuussa oli jo käynyt ilmi, että esimerkiksi maskeja on monenlaisia. Käyttö ja ohjeistus kansalaisille vaihtelivat Suomessa ja maailmalla paljon. Jossain maissa kehotettiin käyttämään maskeja ja joissain taas ei. Yleispäteviä ohjeistuksia ei ollut. Suomessa oli myös usein uutisoitu, ettei maskeja osata käyttää oikein.

Tein 6.4.2020 ministeri Krista Kiurulle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyttiin: ”Miten ja milloin hallitus on aikonut ohjeistaa tai pyytää jotain tahoa ohjeistamaan kansalaisia käyttämään suusuojaimia/maskeja siten, että siitä on käyttäjilleen ja läheisille eniten hyötyä?”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vastasi kysymykseeni 29.4.2020: ”Tehokkailla torjuntatoimilla ja jatkotartuntojen ehkäisyllä voidaan vähentää etenkin iäkkäiden ja perussairauksista kärsivien sairastumista. Vaikka koronaviruksesta tiedetään jo varsin paljon, luotettavaa tietoa suusuojaimien/maskien käytön hyödyistä yleisesti kansalaisten keskuudessa käytettynä on vielä niukasti. Tiedon määrä kuitenkin lisääntyy koko ajan. Asiantuntijalaitoksina toimivat THL ja Työterveyslaitos seuraavat tarkkaan muutoksia epidemian etenemisessä ja uuden tiedon muodostumista muun muassa suusuojaimien/maskien käytön osalta. Ohjeet on päivitettävä tarvittaessa.”

Maanantaina 12.10.2020 uutisoitiin, että THL halusi jo keväällä tiedottaa maskien käytöstä, mutta Sosiaali- ja terveysministeriö esti aikeet. STM:n mukaan maskeista ei ollut ”aihetta viestiä sen tarkemmin”. THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan THL olisi halunnut tiedottaa kasvomaskien käytön merkityksestä ja oikeaoppisesta käytöstä eli juuri siitä, mistä minä kysyin ministeri Kiurulta.

Keskusteluja asiasta on käyty ministerin antaman vastauksen aikaan huhti-toukokuussa ja kesäkuussa eli jo vastauksen antamisaikaan. Koska THL kuuluu hallinnollisesti STM:n alaisuuteen, heillä ei ollut poikkeusolojen takia mahdollisuutta tiedottaa asiasta erikseen, koska tiedotus oli keskitetty STM:lle.

Jo keväällä maailmalla suositettiin nenän ja suun peittämistä koronan leviämisen estämisessä

Keväällä oli jo selvää, että myös oireettomat taudin kantajat levittävät virusta. Tutkijoiden mallinnusten mukaan neljä viidestä tartunnasta saadaan oireettomilta ihmisiltä. Heidän mukaansa jokainen suoja vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia säästyneinä sairaanhoidon kuluina. Koronatapauksissa tehohoitojaksot ovat pitkiä ja yksi hoitovuorokausi maksaa jopa 5000 €.

Yalen yliopiston tutkijat suosittelivat kasvosuojien käyttöä, myös kotitekoisten, koska niiden käyttöönotto todennäköisesti hidastaa koronaviruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja. Tämän takia osa tutkijoista suosittaa mitä tahansa suun peittävää kangasta, vaikka suoja ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin leviämistä.

Kesäkuun puoliväliin mennessä jo 176 valtiota 198 suositteli tai edellytti jollain tavalla kasvomaskien käyttöä koronaepidemiassa. Suomessa suositus saatiin vasta elokuussa.

Väärä turvallisuudentunne

Voiko keväällä tapahtuneen maskien käytön merkityksen vähättelyn seurauksena olla väärä turvallisuuden tunne? Kuinka moni suomalainen ajattelee kevään ohjeistuksen mukaan, että käsienpesu, käsidesin käyttö ja metrin turvaväli riittävät suojaamaan koronatartunnalta? Kuinka moni ajattelee näin edelleen?

Jo 25.3.2020 uutisoitiin, että koronavirus tutkimusten mukaan leviää myös pisaratartuntana ja aerosoleina. Näihin leviämistapoihin käsienpesu, käsidesin käyttö ja metrin turvaväli eivät riitä.

Kuka ottaa vastuun

Ymmärretäänkö ministeriössä kuinka vaarallisia seurauksia voi koitua, jos terveyteen vaikuttavasta asiasta tehdään poliittinen ja ei kuunnella asiantuntijatahoa, kuten THL:ää?

Hallitus ajaa päätöksillään raskaan kaluston kuljettajat ja yrittäjät ahdinkoon

Suomen huoltovarmuus on tärkeää. Raskaan kaluston kuljetusten turvaaminen on oleellinen osa huoltovarmuutta. Suomessa tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä raskaalla kalustolla. Näiden ajoneuvojen kuljettajat ovat ajamisen ammattilaisia. Raskaan ajoneuvon kuljettaminen on vaativaa työtä, sillä ajamisen lisäksi kuljettaja huolehtii, että kuorma tai ihmiset kulkevat turvallisesti ja määräaikaan mennessä perille.

Vaikeutetaanko työtä kohtuuttomasti?

Raskaan kaluston kuljettajien on pidettävä lain mukaiset tauot ajon aikana, myös koronakriisin aikana. Levähdyspaikka ruoka- ja peseytymismahdollisuuksineen ovat kuljettajalle tärkeitä. Varsinkin pitkillä matkoilla kuljettavat myös nukkuvat autoissaan, joten mm. WC- ja peseytymismahdollisuuksia tulee olla matkan varrella.

Ilman inhimillistä taukojen ja levähdyspaikkojen olemassaoloa kuljettajien työmäärä vaikeutuu kohtuuttomasti. Eikö riitä, että kaikenlaiset polttoaineveronkorotukset ajavat kuljetusyrittäjiä tiukoille. Pitääkö vielä kuljettajienkin työtä hankaloittaa.

Ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan

Nyt ollaan rajoittamassa ravintoloiden aukioloaikoja, niin myös raskaan kaluston kuljettajien paljon käyttämät 24 h avoinna olevat liikenneasemat ruokailu- ja sosiaalitiloineen rajoittavat aukioloaikojaan. Raskaan kaluston kuljettajien taukopaikkojen ylläpitämisestä huolehdittava koronakriisin aikana. Taukopaikkoja täytyy olla avoinna myös kriisiaikana. Liikenteen parissa työtä tekevät ovat hyvin huolestuneita, että kuinka varmistetaan, että nyt uusien rajoitusten aikana välttämättömiä palveluja on saatavilla.

Kysymys ministerille

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varmistaa, että raskaan kaluston kuljettajilla on mahdollisuus pitkillä matkoilla käyttää taukopaikoilla ruoka-, levähdys- ja peseytymismahdollisuuksia nyt kun ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan.

Vihdoinkin maskisuositus!

Olen ollut huolissaan STM:n ja THL:n kannasta maskisuositukseen jo pitkään. Olen tehnyt asiasta useita kirjallisia kysymyksiä ministereille. Miksi tämän suosituksen antaminen kesti näin pitkään, kun on kuitenkin näyttöä, että maski toimii hyvänä lisänä turvavälien, yskimishygienian ja käsien pesun lisänä.

Jo keväällä lukuista maat tekivät maskisuosituksia tai maskipakkoja. Nyt maskeja suositellaan käytettäväksi mm. joukkoliikenteessä, koronatestiin matkalle oleville, riskialueilta saapuvien siirtyessä karanteeniin. Sen lisäksi kasvomaskeja voi käyttää alueellisen viranomaisten suositusten perusteella myös muissa tilanteissa, joissa ei pysty noudattamaan turvavälejä.

Turvavälejä ei aina pysty noudattamaan

Pakollisissa asioinneissa, työmatkoilla tai kaupoissa turvavälien noudattaminen saattaa olla mahdotonta. Osa koronatartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä, eikä ihminen itse ole tällöin tietoinen tartunnastaan ja siitä, että voi tartuttaa muita.  Virus voi tarttua jo muutama päivä ennen oireiden alkua.

Maskeista on hyötyä

Vaikka maskien hyödyllisyydestä on edelleen viranomaisilla epäselvyyksiä, on jo maalaisjärjellä pääteltävissä niiden hyödyllisyys. Jos maskeista ei olisi hyötyä, miksi niitä käytetään terveydenhuollossa mm. leikkaussaleissa? Jos normaalissa flunssassa nenäliinaan aivastaminen estää pisaroiden leviämisen, niin varmasti pääsääntöisesti pisaratartuntana tarttuva koronavirus ainakin osittain pysähtyy kasvoilla olevaan maskiin. Pääsääntöisesti maski siis estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa.

Voidaanko maskisuosituksella välttää yhteiskunnan sulkeminen?

Tarvitsemme nyt kaikki keinot käyttöön, jotta kevään tilanne ei toistu. Jos pystymme tällaisilla keinoilla auttamaan sitä, ettei yhteiskuntaa tarvitse sulkea, on meillä huomattavasti nopeampaa toipua korona-aallosta.

Mitä enemmän meillä on toimintakykyisiä yrityksiä koronan aikana, sitä enemmän työpaikkoja säilyy ja sitä paremmin palautuminen normaaliin tapahtuu koronan jälkeen.

Miksi yrittäjä joutuu maksamaan työntekijöilleen koronatestauksen itse, jos käyttää omaa työterveyshuoltoa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronatestauskriteerien mukaan näyte koronatutkimusta varten tulee ottaa kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa.

Lain mukaan koronatutkimus on maksuton

Näin on, mikäli testi tehdään julkisessa terveydenhuollossa. Koronatestejä on saatavilla myös työterveyshuollon kautta, mutta ne ovat maksullisia. Työterveyshuoltopalveluista aiheutuvat koronatestausten kustannukset ovat siis työnantajan vastuulla.

Maksuton koronatestaus olisi tervetullut tuki yrittäjille

Monien yrittäjien talous on heikentynyt koronan vaikutuksesta. Yrittäjien tulisi saada täysi korvaus yksityisellä työterveysasemalla tehdyistä työntekijöiden koronatesteistä. Nyt testi on maksullinen. Testin maksullisuus voi myös hidastaa työntekijän testaukseen lähettämistä, mistä voi muodostua riski tartuttavuuden kannalta. Tämä helpottaisi myös julkisen puolen paineita testauksessa ja testauskapasiteettia riittäisi paremmin niille, joilla ei ole työnantajan tarjoamaan työterveyshuoltoa.

Koronatestauksiin tulee olla helppo ja nopea tarvittaessa päästä.

Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä. 

Nopeus, helppous ja toimivuus takaavat sen, että koronan leviämistä saadaan hillittyä myös työpaikoilla. Yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan koronatesteihin pääsy ei ole aina ongelmatonta. Jos testiin pääsyä ja testin tulosta voi joutua odottamaan jopa viikon, aiheuttaa se yrittäjille merkittäviä lisäkustannuksia.

 Koronatartuntojen näyttäessä taas lisääntyvän, työntekijöiden testaukseen mahdollisimman vaivatta ja mahdollisimman pienin kustannuslisäyksin yrittäjille olisi jo nyt varauduttava ennalta ennen syksyä.

Kirjallinen kysymys

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Ministerin vastauksen mukaan asiaan ei näytä olevan tulossa muutosta.