Kategoria: Korona

Apteekkien rokotuskoulutukset aloitettava pikaisesti!

Haluan apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle rokotuskoulutuksen. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen jo 9.4.2021 ja nyt hän on tehnyt asiasta myös toimenpidealoitteen.

Suomessa on pulaa koronarokotuksen antajista, koska koulutettua henkilöstöä ei ole riittävästi. Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita.

Suomessa on yli 800 apteekkia, joissa työskentelee noin 5 500 terveydenhuoltoalan yliopistokoulutuksen saanutta farmaseutteja ja proviisoreita. Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi. Jos apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokotteiden antamisessa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa.

Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa. Lisäkoulutus olisi apteekkariliiton mukaan noin päivän kestävä, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus.

Toimenpidealoitteessani edellytän, että hallituksen tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, jotta apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle järjestetään lisäkoulutus rokotusten antamiseen ja tehdään tarvittavat asetusmuutokset rokotusten aloittamiseen apteekeissa ja tarvittavat tietotekniset järjestelyt, jotta rokotustiedot saadaan OmaKantaan.

Rajan läpi voi tulla ja mennä miten vaan koronasta välittämättä!

Iltalehti uutisoi 30.8.2021 Tornion rajan erikoisista koronakäytännöistä. Tartuntatautilain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkia. Rajalla ei kuitenkaan katsota koronatodistuksia tai testata kävelijöitä tai pyöräilijöitä. Tornion kaupungin johtava lääkäri toivoo Iltalehden uutisen mukaan, että ”että kevyenliikenteenväyliä käyttävät henkilöt ovat paikallisia, joilla on nämä rajan ylittämisen edellytykset tiedossa, kuten vaatimus kahdesta rokotteesta.”

Kävin itse Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa viime viikolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokoontuessa Torniossa kesäkokoukseen. Katselin Suomen puolelta rajaa näkyviä kahta tarkastuspistettä, joista kulki autoliikenne. Hämmästykseni oli suuri, kun näiden läheisyydessä kulki kaksi kevyenliikenteenväylää, joissa kummassakaan ei ollut minkäänlaista valvontaa. Ihmisiä kulki kävellen, pyörällä ja mopoilla edestakaisin. Osa näytti käyvän kauppaostoksilla rajan toisella puolella, osa lenkkeilemässä, osa muuten vaan kulkemassa.

Kumpaakaan kevyenliikenteenväylää ei valvottu mitenkään, eikä ketään pysäytetty koronatodistuksen tai testin takia. Kukaan ei tiedä tai valvo, onko näillä kulkijoilla kaksi rokotetta, jo sairastettu korona tai menevätkö he omaehtoisesti testiin tai karanteeniin.

Ei matkustusrajoituksia, mutta tartuntalain mukaisia velvoitteita

EU- ja Schengen-maista saapuville ei ole matkustusrajoituksia, mutta tartuntatautilain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkia Suomeen saapuvia.

Valtioneuvosto on määritellyt tiettyjä maita ja kuntia matalan koronariskin maiksi ja kunniksi, joista ei edellytetä koronatodistusta tai testiä. Ruotsin kunnista näihin kuuluu tällä hetkellä vain Ylitornion kunta. Kaikki muut Ruotsin kunnat, kuten Haaparanta kuuluvatkorkean riskin alueisiin.

Tällä hetkellä korkean riskin maista tai kunnista Suomeen tulevien tulee pyydettäessä esittää koronatodistus ja/tai osallistua pakolliseen koronavirustestiin. Koronavirustestin voi tehdä myös oleskelu- tai kotikunnassa 24 tunnin sisällä ja toinen testi 3-5 vuorokauden kuluessa maahan tulemisesta. Tämän lisäksi testitulosta odottaville suositellaan vapaaehtoista karanteenia.

THL:n mukaan testeissä käyminen on pakollista, myös näille kevyenliikenteenväyliä rajan ylittäville. Miten tätä valvotaan? Mikä on sellainen pakko, jota ei voida valvoa ja jonka rikkomisesta kukaan ei tiedä mitään.

Kunnalle ei saa tulla kohtuutonta taakkaa

Tällaisen valvominen on pienelle kunnalle valtava rasite. Tornio on 20 000 asukkaan kunta ja kyseessä oleva raja Suomen vilkkaimpia. Jos kunnalla ei ole resursseja huolehtia itse tällaisista velvoitteista, tulee valtion auttaa.

Onko nyt varauduttu aluevaalien pitämiseen ajallaan ja koronaturvallisesti?

Kuntavaalit siirrettiin koronan takia, koska niitä ei selvitysten mukaan voitu järjestää koronaturvallisesti. Terveysturvallisuus on tärkeää, jotta koronaa saadaan hillittyä ja tartuntoja vähemmäksi. Koronatilanne näyttää Suomessa heikkenevän. Tällä viikolla on ilmoitettu merkittävää nousua sekä tartunnoissa, että sairaalahoidossa olevissa. Suunnitellut aluevaalit ovat muutaman kuukauden kuluttua. Jos vaalit järjestetään suunnitellussa aikataulussa, on huomioitava koronaturvallisuus. Kuntavaalien koronaturvallisuuteen varautuminen ja ennakoiminen jäi vähälle ennakkohuomioille ja vaalit siirrettiin. Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, miten hallitus on varautunut aluevaalien mahdolliseen siirtoon huonontuneen koronatilanteen takia.

Vaadin selvitystä Venäjältä tulevien koronatartuntojen ehkäisystä

Venäjältä on kisaturismin mukana leviämässä erittäin ärhäkästi tarttuvaa koronamuunnosta. HUS:n johtajaylilääkärin mukaan Suomea uhkaa nyt koronan neljäs aalto tämän johdosta (YLE 28.6.2021). Tartuntoja on löydetty jo yli 200 ja altistuneita saattaa olla tuhansia. Kisojen aikataulut ja turismin mahdollinen suuri määrä oli tiedossa Suomessa etukäteen. Kuitenkin testauksessa, karanteeneissa ja ennakoinnissa tuli valtaisasti ongelmia.

Suomeen palaajia ei testattu riittävässä laajuudessa. Tartuntojen nousu oli raportoitavissa. Tilanne näyttää nyt todella huolestuttavalle monella eri tavalla. Miksi Venäjältä kisaturismin mukana tulevien tartuntojen ennakointi ja testauskapasiteetti pettivät Suomessa pahasti ja mitä tilanteelle tehdään sekä kuinka aiotaan estää, ettei vastaavaa jatkossa pääse tapahtumaan.

Tein asiasta myös kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

Kuinka paljon kausityöntekijöiden rokottaminen kuormittaa pieniä kuntia

Olen huolissani, kuormittuuko pienten kuntien terveydenhuolto taloudellisesti tai henkilöstön suhteen kohtuuttomasti, ulkomaisen työvoiman koronatestien vuoksi. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Kasvaako kuntien terveys- ja hoitovelka näiden vuoksi.

Muutamassa viikossa koko viime vuoden määrä testejä

Marjatiloille töihin tuleva ulkomainen kausityövoima testataan koronaviruksen varalta ohjeistuksen mukaan rajalla. Toinen koronatesti on tehtävä kolmen päivän kuluessa tiloilla. Vaihtoehtona on kahden viikon karanteeni.

Pelkästään Pohjois-Savon alueelle tulee noin 5000 ulkomaista kausityöntekijää, joista Suonenjoen alueelle noin kaksi tuhatta. Esimerkiksi Suonenjoella koronatestaukset hoitaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, johon kuuluu Rautalampi ja Suonenjoki. Kuntien asukasmäärä on yhteensä alle 10 000 henkilöä. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä teki viime vuonna yhteensä 2300 koronatestiä.

Nyt ulkomaalaisille kausityöntekijöille pitäisi tehdä saman verran testejä muutamassa viikossa. Yhden testin hinta on 75 euroa. Kausityöntekijöiden testikustannukset Suonenjoen alueella olisivat siten 172 500 euroa ja sen lisäksi tulevat mm. työvoimakustannukset.

Riittääkö kuntalaisille hoitoa ja hoitajia?

Kesän aikana normaalisti pidetään terveydenhuollossa kesälomat ja vastaanotoissa on kesäsulkuja työntekijöiden vähyyden takia. Tiloilla tehtävien testauksien vuoksi terveydenhuollon työvoimaa ei riitä normaaleihin lääkäreiden ja hoitajien vastaanottoaikoihin. Tämän seurauksena kuntalaisten terveys- ja hoivavelka kasvaa entisestään. Ulkomaalaisen työvoiman testaamiskustannukset ovat kohtuuttomat pienille kunnille. Tulisiko valtion korvata täysimääräisesti kaikki koronan testauskustannukset kunnille.

Kuinka valvotaan mahdollisten testitulosten aitoutta työmatkaliikenteessä?

Tein kirjallisen kysymyksen, miten varmistetaan, ettei työmatkaliikenteen avautuminen ulkomailta ei lisää tartuntoja. Myös väärennettyjen testitulosten pelätään nostavan tartunnat uuteen nousuun. On uutisoitu pimeiltä markkinoilta ostetuista negatiivisista koronatestituloksista ulkomailta. Niiden mukaan Rakennusliitto on ollut huolissaan työmailla paljastuvista tartuntojen ketjuista. Samalla on oltu huolissaan terveysturvallisuudesta, jos työmatkaliikenne avataan liian varhain. Omaehtoinen karanteeni ei kuuleman mukaan rakennuspuolella täysin toimi. Tällä hetkellä maassamme on tuhansia rakennusalan työttömiä, joten onko ulkomainen työvoima tarpeen siinä määrin, mitä sitä rajojemme kautta kulkee?

Ihmettelen ristiriitaista viestiä poliisien rokotuksista

Tein asianomaiselle ministerille 22.3.2021 kirjallisen kysymyksen operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisien rokottamisesta. Kirjallisessa kysymyksessään kysyin, kuinka aiotaan turvata, että Suomessa poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti.

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi kirjalliseen kysymykseen 13.4.2021. Vastauksessaan ministeri Ohisalo toteaa, että poliisin toimintaympäristö on muuttunut. Poliisit kohtaavat työssään jatkuvasti koronapositiivisia asiakkaita ja poliiseja uhkaillaan tartuttamisella, heitä kohti syljetään ja yskitään.

Ministeri Ohisalo toteaa: ”Poliisille kuuluvien yhteiskunnan kannalta merkittävien tehtävien, kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä lisääntyneiden terveydenhuollon virka-apu tehtävien, hoitamiseksi tulisi poliisin henkilöstö asettaa etusijalle yhdessä riskiryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa rokotusjärjestystä määriteltäessä.”

Poliisihallitus teki 25.3.2021 sisäministeriölle esityksen, että pahimmilla epidemia-alueilla työskentelevälle henkilöstölle annettaisiin rokotukset nopeutetulla aikataululla. Kirjallisen kysymyksen vastauksessaan sisäministeri Ohisalo puolsi poliisihallituksen esitystä ja ilmoitti esittävänsä sen sosiaali- ja terveysministeriölle.

Ihmettelen kuitenkin miksi esim. itäsuomalaiset poliisit jätettäisiin eriarvoiseen asemaan. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ilmoitti julkisuuteen 18.4.2021, ettei poliiseilla ole oikeutta nopeutettuihin rokotuksiin. Tämä vaikuttaa sangen erikoiselle. Eikö hallituksen sisällä vasen käsi tiedä, mitä oikea puuhaa.

Kuinka hallitus ottaa huomioon laajan koronapandemian vaikutukset suurta sote-uudistusta suunniteltaessa?

Ilmettelen sote-uudistuksen kiirettä keskellä koronaepidemiaa. Suomen historian suurinta hallinnollista muutosta valmistellaan pikaisella aikataululla.

Suomea ja koko maailmaa koettelee pandemia, jolla on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuoltoon ja talouteen. Sote-uudistuksen suunnittelun alussa ei ollut tietoakaan maailmanlaajuisen pandemian tulemisesta. Myöskään sotelainsäädännön esityksessä pandemiaa tai sen vaikutuksia ei ole huomioitu.

Koronan vaikutukset ovat taloudellisia, resursseihin vaikuttavia ja terveydenhuollon henkilöstöön vaikuttavia sekä vanhustenhuoltoon vaikuttavia ja monta muuta seikkaa koskettavia. Vaikutukset kuntiin ja sairaanhoitopiireihin ovat erityisen voimakkaat. Suuressa lainsäädäntöuudistuksessa tulee tarkkaan huomioida koronan mukanaan tuoma muuttunut tilanne.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Kysyin myös, minkälaisia laskelmia vaikutusarvioineen on tehty ja aiotaan tehdä koronaepidemian vaikutuksesta sote-uudistukseen.

Apteekkien henkilöstölle pikakoulutus rokotuksiin!

Apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle tulee saada rokotuskoulutus. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Koronakriisi toi suuren lisätarpeen rokotuksien hoitamiseen.

Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita. Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi.

Jos apteekkilaisille suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokoteasioissa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa. Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa. Lisäkoulutus ei todennäköisesti olisi kovin pitkä, eikä kallis, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus.

Vaarallista riskipeliä Suomessa?

Poliisi ei voi hoitaa tehtäviään työturvallisesti. Poliiseille ja muille kriittisillä aloilla toimiville saatava rokotukset!

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti, kun he eivät vieläkään ole saaneet rokotuksia.

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna iso satojen ihmisten mielenosoitus aikana, jolloin koronarajoitukset rajaavat kokoontujien määrän korkeintaan kuuteen henkilöön. Uutisoitiin, että mielenosoituksen työtehtävissä olisi voinut vaarantua jopa poliisien työturvallisuus, koska poliiseja ei ole vielä rokotettu.

Koronarokotukset ovat Suomessa edelleen pahasti kesken. On varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Poliisien työssä ei aina pysty pitämään turvavälejä tai valitsemaan, meneekö koronaturvalliseen tilaan.

Kun tarkastellaan Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, rokotusjärjestys puhuttaa monen muunkin ammattiryhmän osalta. Tulisi käydä läpi ne toiminnot, jotka on pystyttävä turvaamaan kriisissäkin; apteekkien toiminta, poliisin toiminta, koronalle mahdollisesti altistuvien kuljetustehtävissä olevien toiminta, sairaankuljetukset jne.