Kategoria: Hallitus

Hallitus ei halua lähettää kaikkia ulkomaisia vankeja kotimaihinsa suorittamaan vankeusrangaistuksia, vaikka kustannukset Suomelle ovat massiiviset

Miten Suomi on edistänyt asiaa, että ulkomaalaiset vangit suorittaisivat vankeustuomion Suomen sijasta kotimaissaan ja millaiset kustannusvaikutukset asialla olisivat? Sekä mitä aiotaan asian eteenpäin viemiseksi tehdä? Näitä asioita kysyin kirjallisessa kysymyksessäni, kun ei saanut vastausta ministeriltä eduskunnan istunnossa.

Suomen oikeuslaitoksella on ollut pulaa resursseista, koska käsittelyt ovat ruuhkautuneet ja viivästyneet. Oikeuslaitoksen toiminta oikea-aikaisesti on tärkeää. Merkittävää on myös, että kansalaisemme tuntevat Suomen maaksi, jossa on turvallista asua ja oikeuslaitos toimii. Resurssien vähäisyydestä on ollut huolissaan myös eduskunnan lakivaliokunta.

Suomen vankiloissa on paljon ulkomaalaisia vankeja suorittamassa tuomioitaan. Ulkomaisten vankien osuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalla. Suuri osa heistä kärsii tuomiota huumausaineisiin liittyen. Ulkomaalaisista vangeista suurin osa on virolaisia ja irakilaisia. Vuosikustannukset vankia kohden ovat noin 80 000 euroa vuodessa. Mediassa on nostettu esille, että yö vankilassa maksaa enemmän kuin hotelliyö.

On asianmukaista mahdollisimman pikaisesti selvittää mahdollisuus, jossa ulkomaiset vangit suorittaisivat rangaistuksensa omassa kotimaassaan. 3.12. oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi minulle, että hallituksen näkemyksen mukaan ulkomaalaisten vankien siirrot Suomesta toimivat kokonaisuudessaan hyvin eikä asia anna syytä toimenpiteille. Näin siis siitäkin huolimatta, että on valtioita, mihin ei edelleenkään siirretä vankeja, koska sopimuksia siirroista ei ole saatu aikaan tai jopa siitä syystä, ettei vanki itse suostu siirtoon.

Vuonna 2020 ulkomaalaisia tutkintavankeja oli 193, joka oli 31 % yhteensä 632:sta tutkintavangista. Marraskuussa 2021 kaikkien ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on yhteensä 445. Ulkomaalaisten vankien osuus suomalaisissa vankiloissa on viimeisen viiden vuoden aikana ollut noin 17 %:ssa. Ministerin mukaan 17 % ulkomaalaisia vankeja on maltillinen määrä, mutta kyllä se minusta on aivan liikaa.

On törkeää tehdä laittomasta laillista turvapaikkapolitiikassa

Kovin on mennyt kurittomaksi tämä Suomen meininki. Hallitus alkaa nyt tehdä laittomasta laillista ja ajaa eteenpäin uudistusta, että laittomasti maahamme tulleet saavat olla täällä eli siitä tehdään laillista. Tämä hallituksen ajama uudistus koskisi jopa 3000 henkilöä.

Kun esimerkiksi Irakista tullaan hakemaan turvapaikkaa ja saadaan myönteinen päätös, voi jäädä Suomeen. Erikoista tässä on, että jos turvapaikkapäätös on kielteinen, voi silloinkin jäädä Suomeen. Käytännössä aina voi jäädä Suomeen. Tämä herättää myös kysymyksen, mikä merkitys suomalaisella turvapaikkajärjestelmällä on, jos kaikki kuitenkin saavat jäädä?

Olen järkyttynyt, ettei hallitus halua tehdä mitään lainsäädännön osalta. Nyt näyttää siltä, että oikeasti aiotaan tarjota laillista oleskelua Suomessa kaikille, vaikka jopa ilman perusteita laittomasti maahamme tulleille. Ei Suomessa riitä rahaa kaikkeen ja on huomioitava Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Hallitus halua hoitaa välikysymyksessä esille nostettua hätätilapykälää kuntoon, eikä nähtävästi aio tehdä mitään lainsäädäntöä, jossa huomioitaisiin rajaturvallisuus.

On varmistettava, ettei terroristeja ja Talibanin jäseniä pääse Suomeen

Suomi on lähettämässä aseistettuja sotilaita Afganistaniin turvaamaan siellä olevien suomalaisten ja suomalaisille töitä tehneiden pääsyn evakuointilennoille. On hyvä, että evakuointilento järjestetään ja suomalaiset saadaan maasta pois.

Vuoden 2015 kriisissä Suomesta turvapaikkaa hakijoista erottui yksi ja suurin joukko, jotka olivat sotilaita. Tällaisissa kriisitilanteissa suurin ja näkyvin joukko pitäisi olla naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset. On kuitenkin vaara, että tällaisessa kaoottisessa tilanteessa terroristit, Isisin tai Talebanin jäsenet käyttävät kaaosta hyväkseen.

Kabulin lentokentällä on varmasti kaoottinen tilanne, mutta siitä huolimatta suomalaisten turvallisuutta ei saa vaarantaa tuomalla tänne yhtään terroristia. Miten tämä varmistetaan, kysyin eduskunnan istunnossa ministeri Haavistolta. Tämä kysymys on varmasti monen mielessä. Terroristien tuominen Suomeen olisi raskas virhe, eikä sellaisia virheitä voida tehdä.

Ulkoministeri Haavisto otti kysymyksen ja huolen tosissaan ja vakuutti, että kaikki voitava tehdään. Toivottavasti näin on, eikä äkkinäisillä päätöksillä paikan päällä vaaranneta Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.

Ei Suomen rahoja Afganistanin korruptiolle!

Suomi on antanut Afganistanille kehitysapua valtavia määriä. Vuosittain Suomi antaa noin 28 miljoonaa euroa Afganistanille. MTV uutisten mukaan Suomi on käyttänyt Afganistaniin jopa miljardin suomalaisten veronmaksajien rahaa. Afganistanissa on todettu korruption olevan voimissaan. On tärkeää, että suomalaisten veronmaksajien rahojen käyttöä seurataan ja niiden käytöstä tehdään vaikutusarviot.

Näyttää siltä, että rahojen käytön tai vaikutuksien arviointi ei ole ollut riittävää, jos kaikesta rahan kylvämisestä riippumatta ollaan samassa tilanteessa kuin 20 vuotta sitten. Kun kyseessä on suomalaisten veronmaksajien rahat, niin mikä on mennyt vaikutusarvioinneissa pieleen? Kaikista maista juuri Afganistaniin on lähetetty eniten rahaa. Rahaa on lähetetty vuodesta 2002 asti, jolloin Taliban ”kukistettiin” ja kansainväliset joukot ylläpitivät järjestystä. Nyt kansainväliset joukot ovat pois ja reilussa kuukaudessa Taliban on valloittanut maan ja kaikki on taas kuten ennen.

Minkä pysyvän muutoksen suomalaisten veronmaksajien miljardin euron rahat ovat aiheuttaneet. Olisiko pysyvää muutosta tullut, mikäli Suomen ja muiden maiden tuki ei olisi mennyt korruptioon? Vai onko vain niin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

Millaiset vaikutusarviot Suomi on tehnyt tai teettänyt Afganistanille antamilleen rahoille ja mikä taho on vaikutusarvioinnit tehnyt ja onko Suomi valmistautunut lopettamaan kehitysavun maihin, joissa todistettavasti paljastuu esiintyvän runsaasti korruptiota. Tätä kysyin ministerille lähettämässäni kirjallisessa kysymyksessä. Tähän täytyy saada vastaus.

Härski vaalitemppu Sanna Marinilta

Pääministeri Sanna Marin esitteli puolueensa kuntavaaliohjelman 11.4.2021 ja kertoi, kuinka SDP haluaa jokaiseen kuntaan tasapuolisen omaishoidontuen. Tämä on mielestäni pöyristyttävä vaalitemppu. Tosiasiassa SDP:n johtama hallitus ajaa päinvastaista linjaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ei kertonut kuntavaalitempauksessaan koko totuutta. Ei mainittu, että toisenlainen lakiesitys on jo vireillä. Hallitus ei ole ajamassa yhtenäistä toimintatapaa koko Suomeen ja joka kuntaan omaishoidon osalta. Krista Kiuru (sd) vahvisti 15.2.2021 tekemääni kysymykseen (KK 1038/2020) omaishoidon kohtalosta sotessa kirjallisesti, että omaishoidonasiat siirtyvät päätettäväksi hyvinvointialueille. Kovin näyttää olevan ristiriitaiset käsitykset asioista saman puolueen ministereillä.

Sote-uudistuksen lakiesitys annettiin SDP: n johtaman hallituksen toimesta jo viime vuoden puolella. Toteutuessaan sote- uudistus muuttaa omaishoitoa. Nyt omaishoidosta päättävät kunnat, soten myötä päätöksen teko siirtyisi hyvinvointialueille. Tämä esitys ei todellakaan tarkoita sitä, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi tasapuolinen kohtelu. Eriarvoisuus omaishoidossa jatkuisi.

Omaishoidon tasapuolisuus taataan vain siten, että on yhtenäiset kriteerit koko maassa, eikä vain kuntien tai maakuntien kokoisella alueella. Pidän tärkeänä, että omaishoidontuki saataisiin verottomaksi. Olen tehnyt lakialoitteen tuen saamisesta verottomaksi.

Pidän erityisen paheksuttava SDP:n toimintatapaa omaishoitoa kohtaan. Kerrotaan ennen vaaleja ajavansa tätä asiaa, mutta taustalla onkin jo valmisteilla ihan toisenlainen lakiesitys. Onko tämä nyt näiden vaalien vappusatasen kaltainen haalea lupaus. Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjää. Toivon enemmän arvostusta omaishoitoon ja aitoja tekoja omaishoidon hyväksi myös vaalien välillä.

Kuinka hallitus ottaa huomioon laajan koronapandemian vaikutukset suurta sote-uudistusta suunniteltaessa?

Ilmettelen sote-uudistuksen kiirettä keskellä koronaepidemiaa. Suomen historian suurinta hallinnollista muutosta valmistellaan pikaisella aikataululla.

Suomea ja koko maailmaa koettelee pandemia, jolla on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuoltoon ja talouteen. Sote-uudistuksen suunnittelun alussa ei ollut tietoakaan maailmanlaajuisen pandemian tulemisesta. Myöskään sotelainsäädännön esityksessä pandemiaa tai sen vaikutuksia ei ole huomioitu.

Koronan vaikutukset ovat taloudellisia, resursseihin vaikuttavia ja terveydenhuollon henkilöstöön vaikuttavia sekä vanhustenhuoltoon vaikuttavia ja monta muuta seikkaa koskettavia. Vaikutukset kuntiin ja sairaanhoitopiireihin ovat erityisen voimakkaat. Suuressa lainsäädäntöuudistuksessa tulee tarkkaan huomioida koronan mukanaan tuoma muuttunut tilanne.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Kysyin myös, minkälaisia laskelmia vaikutusarvioineen on tehty ja aiotaan tehdä koronaepidemian vaikutuksesta sote-uudistukseen.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että kotimaisen käyttökelpoisen kuiviketurpeen ja kasvuturpeen kustannukset pysyvät kilpailukykyisenä Suomessa?

Energiaturvetta nostettaessa, suon maatuneesta pintakerroksesta saadaan kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana, että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta?

Hinnat nousevat?

Olen huolissani kuivike- ja kasvuturpeen hintojen noususta ja tekikin asiasta kirjallisen kysymyksen. Turvetuotannon alasajo tuntuu energian kuluissa. Kun uusien soiden avaamista ei tapahdu, niin kasvualustat ja myös kuiviketurpeet tuodaan todennäköisesti pian kokonaisuudessaan ulkomailta. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä. Se todennäköisesti nostaa hintoja ja myös vähentää Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Hintojen nousu tulee näkymään tuotteiden hinnoissa. Siten kotimaisen tuotannon kilpailukyky heikkenee. Myös MTK on ollut erittäin huolissaan asiasta. Kun energiaturpeen käyttö ajetaan alas, ei pelkkien kuivike- tai kasvualustaturpeen tuottaminen ole kannattavaa. Tämä huonontaa entisestään Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.

Lisää työttömiä ja vähemmän kotimaista tuotantoa

Kauppapuutarhaliiton kyselyssä 90 prosenttia vastanneista ilmoitti lopettavansa toiminnan, jos turvetta ei voisi enää käyttää kasvualustana. Tämä tarkoittaa, että ruukkuyrtit- ja salaatit, kotimaiset kurkut ja yli 40 miljoonaa kesäkukkaa vuosittain tulisikin ulkomailta. Myös työpaikkoja menetettäisiin huomattava määrä.

Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja

Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaisia, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.

Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa, eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen. Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna.

Hapan turve on antiseptista, sitoo ammoniakkia ja kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.

Turpeelle ei ole vaihtoehtoja

Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa. Miten tällainen asia perustellaan ilmastomuutoksella ja vihreillä arvoilla, kun tuloksena on kotimaisen tuotannon alasajoa, eläinten hyvinvoinnista tinkimistä ja ulkomaisen tuonnin lisäämistä ja riippuvuuden kasvattamista ulkomaiseen tuotantoon.

Vaarallista riskipeliä Suomessa?

Poliisi ei voi hoitaa tehtäviään työturvallisesti. Poliiseille ja muille kriittisillä aloilla toimiville saatava rokotukset!

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti, kun he eivät vieläkään ole saaneet rokotuksia.

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna iso satojen ihmisten mielenosoitus aikana, jolloin koronarajoitukset rajaavat kokoontujien määrän korkeintaan kuuteen henkilöön. Uutisoitiin, että mielenosoituksen työtehtävissä olisi voinut vaarantua jopa poliisien työturvallisuus, koska poliiseja ei ole vielä rokotettu.

Koronarokotukset ovat Suomessa edelleen pahasti kesken. On varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Poliisien työssä ei aina pysty pitämään turvavälejä tai valitsemaan, meneekö koronaturvalliseen tilaan.

Kun tarkastellaan Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, rokotusjärjestys puhuttaa monen muunkin ammattiryhmän osalta. Tulisi käydä läpi ne toiminnot, jotka on pystyttävä turvaamaan kriisissäkin; apteekkien toiminta, poliisin toiminta, koronalle mahdollisesti altistuvien kuljetustehtävissä olevien toiminta, sairaankuljetukset jne.

Ministeriön tulee selvittää alueen asuinkustannusten korkeaa hintaa

Huolestuin Pohjois-Savon muuta maata korkeammista asumisen kustannuksista. Omakotiliitto teki vastikään vertailuja asumisen kustannuksista. Kävi ilmi, että Pohjois-Savossa asumisen kustannukset ovat kalleimmat. Esille nousi suurien kustannuksien takia esimerkiksi Kuopio, Siilinjärvi ja Leppävirta. Vertailu osoitti, että kunnalliset maksut olivat Pohjois-Savossa jopa noin 4500 euroa vuodessa, kun esimerkiksi Lapissa vastaava summa oli noin 3750 euroa vuodessa.

Asumiskustannukset koostuvat monesta eri tekijästä. Näitä kuluja ovat kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut ja myös esimerkiksi hulevesimaksut ja lämmityskulut. Asumiskustannuksilla on iso merkitys alueen asukkaille ja alueen vetovoiman takia nyt ja tulevaisuudessa. On syytä olla huolissaan alueiden eriarvoisuudesta, sanoo Reijonen

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on tehtävissä sille, että eri puolilla Suomea ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinkustannusten suhteen ja miten hallitus aikoo tasata asuinkustannusten eroja jatkossa

Tyhjillään olevia kiinteistöjä käyttöön vaikkapa verohuojennuksilla

Suomessa on valtavasti käyttökelpoisia asuinrakennuksia ja liikekiinteistöjä tyhjillään. Palveluiden keskittäminen keskustoihin on tyhjentänyt taajamista isojakin liikekiinteistöjä. Osa kiinteistöissä on huonokuntoisia, eikä niitä ole kustannusten takia järkevää remontoida. Monet ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa.

Suuriakin liikekiinteistöjä saa omistukseen pilkkahinnalla. Ostajia ei tahdo löytyä, koska ylläpitokulut ovat suuria. Yksi suuri menoerä on kiinteistövero. Kunnat laskevat, että on halvempaa purkaa kiinteistö, kuin ylläpitää sitä, ellei käyttöä kohteelle ole. Ei keskitetä kaikkea kaupunkeihin.

Asiaa voisi lähestyä siten, että meillä Suomessa on valtava voimavara, joka jää käyttämättä. Kiinteistöjen käyttö voisi muuttua houkuttelevammaksi, jos ylläpitokuluihin, kuten kiinteistöveroihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Enemmän liikekiinteistön verohelpotuksia ajalta, kun vuokralaisia ei vielä ole tai ajalta, jolloin kiinteistössä oleva yritys ei ole vielä kovinkaan kannattava. Kenties kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta voisi helpottaa. Maaseututaajamissa voisi olla merkitystä sillä, jos vaikka tyhjä liikekiinteistö saataisiin helpommin muutettua vaikka asuinkiinteistökäyttöön.

Pidetään maaseutu asuttuna. Pitäisi pohtia, voisiko antaa vero- tai muita helpotuksia, jos henkilö muuttaa tyhjillään olevaan asuinkiinteistöön ja asuttaa sitä. Korona-aika lisäsi etätyötä ja moni pohtii etätyön mahdollisuutta. Maaseudulle asialla olisi iso merkitys. Jokainen uusi asukas elävöittää maaseudun kyliä. On kaikkien etu, jos käyttökelpoisia kiinteistöjä saadaan järkevään käyttöön.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko pohdittu, mitä voitaisiin tehdä, jotta valtava määrä Suomessa nykyisin tyhjillään olevia, käyttökelpoisia liikekiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä voitaisiin estää jäämästä autioksi ja saataisiin takaisin järkevään käyttöön