Vaarallista riskipeliä Suomessa?

Poliisi ei voi hoitaa tehtäviään työturvallisesti. Poliiseille ja muille kriittisillä aloilla toimiville saatava rokotukset!

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti, kun he eivät vieläkään ole saaneet rokotuksia.

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna iso satojen ihmisten mielenosoitus aikana, jolloin koronarajoitukset rajaavat kokoontujien määrän korkeintaan kuuteen henkilöön. Uutisoitiin, että mielenosoituksen työtehtävissä olisi voinut vaarantua jopa poliisien työturvallisuus, koska poliiseja ei ole vielä rokotettu.

Koronarokotukset ovat Suomessa edelleen pahasti kesken. On varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Poliisien työssä ei aina pysty pitämään turvavälejä tai valitsemaan, meneekö koronaturvalliseen tilaan.

Kun tarkastellaan Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, rokotusjärjestys puhuttaa monen muunkin ammattiryhmän osalta. Tulisi käydä läpi ne toiminnot, jotka on pystyttävä turvaamaan kriisissäkin; apteekkien toiminta, poliisin toiminta, koronalle mahdollisesti altistuvien kuljetustehtävissä olevien toiminta, sairaankuljetukset jne.

Ministeriön tulee selvittää alueen asuinkustannusten korkeaa hintaa

Huolestuin Pohjois-Savon muuta maata korkeammista asumisen kustannuksista. Omakotiliitto teki vastikään vertailuja asumisen kustannuksista. Kävi ilmi, että Pohjois-Savossa asumisen kustannukset ovat kalleimmat. Esille nousi suurien kustannuksien takia esimerkiksi Kuopio, Siilinjärvi ja Leppävirta. Vertailu osoitti, että kunnalliset maksut olivat Pohjois-Savossa jopa noin 4500 euroa vuodessa, kun esimerkiksi Lapissa vastaava summa oli noin 3750 euroa vuodessa.

Asumiskustannukset koostuvat monesta eri tekijästä. Näitä kuluja ovat kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut ja myös esimerkiksi hulevesimaksut ja lämmityskulut. Asumiskustannuksilla on iso merkitys alueen asukkaille ja alueen vetovoiman takia nyt ja tulevaisuudessa. On syytä olla huolissaan alueiden eriarvoisuudesta, sanoo Reijonen

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on tehtävissä sille, että eri puolilla Suomea ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinkustannusten suhteen ja miten hallitus aikoo tasata asuinkustannusten eroja jatkossa

Tyhjillään olevia kiinteistöjä käyttöön vaikkapa verohuojennuksilla

Suomessa on valtavasti käyttökelpoisia asuinrakennuksia ja liikekiinteistöjä tyhjillään. Palveluiden keskittäminen keskustoihin on tyhjentänyt taajamista isojakin liikekiinteistöjä. Osa kiinteistöissä on huonokuntoisia, eikä niitä ole kustannusten takia järkevää remontoida. Monet ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa.

Suuriakin liikekiinteistöjä saa omistukseen pilkkahinnalla. Ostajia ei tahdo löytyä, koska ylläpitokulut ovat suuria. Yksi suuri menoerä on kiinteistövero. Kunnat laskevat, että on halvempaa purkaa kiinteistö, kuin ylläpitää sitä, ellei käyttöä kohteelle ole. Ei keskitetä kaikkea kaupunkeihin.

Asiaa voisi lähestyä siten, että meillä Suomessa on valtava voimavara, joka jää käyttämättä. Kiinteistöjen käyttö voisi muuttua houkuttelevammaksi, jos ylläpitokuluihin, kuten kiinteistöveroihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Enemmän liikekiinteistön verohelpotuksia ajalta, kun vuokralaisia ei vielä ole tai ajalta, jolloin kiinteistössä oleva yritys ei ole vielä kovinkaan kannattava. Kenties kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta voisi helpottaa. Maaseututaajamissa voisi olla merkitystä sillä, jos vaikka tyhjä liikekiinteistö saataisiin helpommin muutettua vaikka asuinkiinteistökäyttöön.

Pidetään maaseutu asuttuna. Pitäisi pohtia, voisiko antaa vero- tai muita helpotuksia, jos henkilö muuttaa tyhjillään olevaan asuinkiinteistöön ja asuttaa sitä. Korona-aika lisäsi etätyötä ja moni pohtii etätyön mahdollisuutta. Maaseudulle asialla olisi iso merkitys. Jokainen uusi asukas elävöittää maaseudun kyliä. On kaikkien etu, jos käyttökelpoisia kiinteistöjä saadaan järkevään käyttöön.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko pohdittu, mitä voitaisiin tehdä, jotta valtava määrä Suomessa nykyisin tyhjillään olevia, käyttökelpoisia liikekiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä voitaisiin estää jäämästä autioksi ja saataisiin takaisin järkevään käyttöön

Toteutuuko annetut rokoteaikataulut?

Hyvin organisoidut rokotukset ovat tärkeitä, jotta pandemia saadaan hillittyä. Rokotteiden hankinnan ja jakelun täytyy olla takkuamatonta. EU-komissio on jo tammikuussa kehottanut rokottamaan yli 80-vuotiaat ikäihmiset ennen maaliskuuta. Eri puolilla Suomea tilanne vaihtelee huomattavasti. On ollut ongelmia saada rokotteita.

Samoin EU-komissio on kehottanut, että vähintään 80% terveydenhuollon työntekijöistä olisi rokotettu ennen maaliskuuta vuonna 2021. Rokotustahti tuntuu hitaalle sen myötä paluu entiseen normaaliin karkaa koko ajan kauemmaksi. Tein kirjallisen kysymyksen, miten aikataulut pitävät paikkaansa ja mitä Suomi aikoo tehdä, että EU-komission kehotus toteutuu.

Kuntaliitoskuntien osalta selvitettävä soten vaikutuksista

Pidän vaikutusarviointeja tärkeinä. Erityisen merkittäviä ne ovat, kun tehdään Suomen historian suurinta hallinnon uudistusta. Sote-uudistus vaikuttaa hallinnollisesti siten, että lähikuntapäättäjät eivät enää olekaan päättämässä kunnan terveys- ja sosiaalipuolen asioista. Päätöksenteko siirtyy kauemmas.

Kuntaliitoksia tehdessä vaikutusarviot kuntalaisiin, yrityksiin ja muihin liittyviin asioihin ovat tärkeitä. Valitettavasti kuntaliitoksissa ei aina ole tehty riippumattomia tai puolueettomia vaikutusarvioita. Joskus esimerkiksi eroista liittyvien kuntien maapolitiikan osalta on saatettu todeta vain sen olevan erilaista.

Kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta on hyvin vähän tarkasteltu liitoksen jälkeisiä vaikutuksia ja verrattu niitä vastaaviin itsenäisinä pysyneisiin kuntiin. Sote-uudistus vaikuttaa myös kuntaliitoskunnissa. Kuntalaisille nämä vaikutuksien arvioinnit ovat tärkeitä.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka tarkastellaan kuntaliitoskuntia ja millaiset vaikutusarvioinnit tehdään jo aiemmin kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta liittyen mahdolliseen sote-uudistukseen.

Miksi ministereiltä ei saa vastauksia? Eikö uskalleta ottaa kantaa?

Tein tammikuussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

On uutisoitu, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä. Ministeri Kiurun vastaus oli pitkälti kopio lastensuojelulaista yms. Varsinaiseen kysymykseen hän ei ottanut kantaa.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista. Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua.

Eihän omaishoitajia unohdeta sotessa?

Omaishoidon rooli tulee kasvamaan. Omaishoitoon tarvitaan lisää resursseja ja enemmän rahoitusta. Sote-uudistus mullistaa Suomen kuntien ja terveydenhuollon rahoituksen sekä hallinnon. Sote-suunnitelmissa ei kuitenkaan suoraan luvata lisärahoitusta omaishoitoon, vaikka se on tulevaisuudessa vielä merkittävämmässä roolissa. Koska omaishoito on niin merkittävä osa terveydenhuoltoamme, tulisi se ottaa huomioon soteuudistuksessa ja ennen kaikkea sen rahoituksessa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia. Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä. Puhutaan miljardisäästöistä vuodessa. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten omaishoidon asemaa parannetaan sotessa ja miksei lisärahoitusta ole soteuudistuksessa näkyvissä.

Isis-naisten kanssa näyttää olevan piikki auki

Tein kirjallisen kysymyksen, paljonko al-Holin liittyvät kustannukset ovat olleet tähän mennessä ja paljonko toimiin aiotaan vielä varata. Ministeri Haavisto vastasi, etteivät lopulliset kustannukset ole vielä selvillä, mutta 15.12.2019 mennessä kokonaiskustannukset olivat noin 277 000 euroa.

Haavisto ei vastannut kansanedustajan tekemään kirjalliseen kysymykseen, minkä verran rahaa näihin kotiutustoimiin vielä varataan. Tarkoittaako tämä, että piikki on auki, eikä minkään laista ylärajaa ole olemassa.

Lisää tulossa

Verkkouutiset uutisoi 29.12.2020, että Ruotsin radion mukaan Suomi aikoo kotiuttaa lisää ”ISIS-terroristeja”. Uutisen mukaan Suomen viranomaisilla on aikomus tuoda loputkin Isis-naiset ja heidän lapsensa Suomeen. Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner sanoo Ruotsin Radion haastattelussa, että mikäli Isis-naisia ja heidän lapsiaan ei noudeta, siitä voisi muodostua pitkällä tähtäimellä turvallisuusriski.

Pidän itse huomattavasti isompana turvallisuusriskinä näiden Isiksen kannattajien tuomista Suomeen. Lapsistakin osa on lähes täysi-ikäisiä ja todennäköisesti saaneet jo vuosia ideologista ja aseellista koulutusta terroristiseen toimintaan.

Turvallisuusuhka ei näytä vaikuttaneen mitenkään vihervasemmistohallituksen siunaamaan operaatioon tuoda näitä isisnaisia, jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti äärimmäiseen julmaan terroristiseen tarkoitukseen perustettuun Isiksen ”valtakuntaan” ja pysymään siellä viimeiseen asti lastensa hyvinvoinnista välittämättä.

Kun kaikki nämä Isis-naiset ja heidän jälkikasvunsa on tuotu Suomeen, alkavatko sitten perheenyhdistämiset lasten edun vuoksi? Tuodaanko sitten tänne myös Isis-isät, ne taisteluissa kouliintuneet veteraanit? Eduskunta ei tunnu olevan tietoinen mahdollisista leiriin liittyvistä jatkosuunnitelmista. Päätöksenteko on ulkoistettu hallitukselta virkamiehille, vaikka kyseessä on merkittävästä Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista asioista.

Rahaa riittää

Nyt kun on tullut esille suunnitelma kaikkien Suomeen siteitä omaavien leirillä olevien tuomiseen Suomeen, niin kustannukset tulevat olemaan varmasti huomattavasti ilmoitettua korkeammat.

Tuontikustannukset tulevatkin todennäköisesti olemaan vain pieni osa todellisista kustannuksista. Kustannuksiin pitäisi laskea myös näiden isisnaisten ja heidän lastensa elatus, terapiat, kuntoutus ja muut kotoutustoimet. Pääsemme varmasti aika suuriin summiin, jos kokonaiskustannukset lasketaan.

Täytyy ihmetellä, miten hallituksella riittää loputtomasti rahaa näihin ideologisiin hankkeisiin, mutta kun puhutaan vaikkapa suomalaisista vanhuksista, niin rahaa ei ole koskaan riittävästi. Mitä jos tuokin raha olisi käytetty vaikkapa lastensuojeluun tai omaishoitoon.

Nyt suurempi turvallisuusriski kuin aikaisemmin

Näiden nyt tuotujen ja leirillä vielä olevien naisten suhteen täytyy muistaa, että he ovat niitä, jotka ovat olleet isiksen toiminnassa mukana aivan viimeiseen asti. He ovat myöskin pitäneet lapsensa mukana aivan viimeiseen asti. Jos he oikeasti olisivat irtautuneet terroristisesta ajattelusta ja ajatelleet edes vähän lastensa etua, he olisivat tulleet pois tuolta jo vuosia sitten. Tämä on se syy, miksi juuri nämä naiset muodostavat meille tuvallisuusriskin.

En ole tyytyväinen ministeri Ohisalon vastaukseen

Poliisin verkkosivuilla julkaistiin 17.11.2020 ilmoitus, että Elokapina-ryhmän mielenosoitus katkaiseen liikenteen yli viiden tunnin ajaksi Helsingin keskustassa. Liikenteen ohjauksesta vastasi poliisi ja julkinen liikenne kulki poikkeusreittejä. Osa alueen vanhuksista tai työ-, koulu- tai asiontimatkalaisista ei pystynyt käyttämään tarvitsemiaan julkisenliikenteen pysäkkejä.

Poliisilla selkeä ohjeistus

Poliisin oma ohjeistus mielenosoituksen järjestäjille ohjeistaa, että soveltuva paikka mielenosoituksille on sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Poliisi voi myös siirtää mielenosoituksen, jos se häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä tai jos liikenteen sujuvuus sitä vaatii. Kadun sulkeminen viideksi tunniksi liikenteeltä ei varmasti ole näiden ohjeiden mukaista.

Kirjallinen kysymys

Esitin ministerille kirjallisen kysymyksen, onko ministeriö hyväksymässä mielenosoituksissa julkisen tien käytön häiriintymisen jopa sallimalla katkaista liikenne ja estää tien käyttö, ilmoituksen perusteella ja poliisin avustuksella.

Ministeri Ohisalo vastasi kirjalliseen kysymykseen näin:

”Kokoontumislaissa säädellään kokouspaikoista ja niitä koskevista rajoituksista. Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa. Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti muun muassa sivullisia tai liikennettä, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että häiriön voidaan katsoa objektiivisin perustein ylittävän kohtuuden rajat.

Mielenosoituksia koskevista rajoituksista päätetään kokoontumislaissa säädetyillä tavoilla itsenäisesti poliisissa eikä sisäministeriöllä ole roolia tässä päätöksenteossa.”

Ministeri siis pesi kätensä koko jutusta

Julkiset tiet ovat tehty liikkumista varten. Julkisen tien käytön rajoittamiselle pitää olla perusteet. Helsingissä on liikenteen kulkua estetty aikaisemminkin estetty mielenosoituksella, johon poliisi on puuttunut. Tuolloin mm. sisäministeri, jonka toimenkuvaan kuuluvat myös poliisiasiat ja sisäinen turvallisuus, kyseenalaisti poliisin toimintaa. Kuinka paljon vastuuministerin kannanotot vaikuttivat poliisin toimintaan seuraavassa mielenosoituksessa?

Onko Elokapina-ryhmällä erivapauksia?

Elokapina määrittää itse toimintaansa omilla nettisivuillaan, että he käyttävät mm. kansalaistottelemattomuutta saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia. Kansalaistottelemattomuus on määritelmän mukaan yksiselitteisesti lainvastaista toimintaa ja kansalaistottelematon henkilö rikkoo vakaumuksellisista syistä lakia.

Mielipiteenvapaus ja sananvapaus ovat tärkeitä. On julkisen pohdinnan paikka, onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi poliisin avustamana hyväksyttävää. Pohdintaa aiheuttaa myös se, voiko mikä tahansa mielenosoitus vain ilmoituksen perusteella katkaista liikenteen missä päin Suomea tahansa ja mitenkä pitkäksi aikaa tahansa. Onko huolestuttava, jos poliisi ei kohta uskalla puuttua mielenosoituksiin, ei edes, jos liikenne katkaistaan.

Kuka maksaa turpeentuotannon alasajosta johtuvan turvesoiden uudelleenmetsityksen kustannukset?

Suomessa turve tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla. Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria eli 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on energiaturpeen käytön vähentäminen. Käytännössä tämä on osoittautumassa energiaturpeen tuotannon alasajoksi etuajassa.

Kun tuotanto ajetaan alas etuajassa, laskelmien mukaan noin 15 000 suohehtaarilta jää energiaturpeen nosto kesken. Soiden uudelleenmetsitys on hankalaa ja kallista. Metsänistutuksen hinnaksi arvioidaan olevan 200-300 euroa hehtaarilta. Hintaa nostaa se, että hapan suo pitää tuhkata ennen istutusta. Istutuksen hinnaksi tulee noin 30 – 45 miljoonaa euroa.

Tein kirjallisen kysymyksen, että kuka maksaa turpeentuotannon alasajosta johtuvan turvesoiden uudelleenmetsityksen kustannukset.