Miten hoitajien joukkopako saadaan pysäytettyä?

Hoitotyötä tekevät henkilöt tekevät valtavan arvokasta ja merkityksellistä työtä. Sen tulisi näkyä alan arvostuksessa. Koronaepidemia ei ole ohi ja henkilöstömitoituskin on vasta tulossa ja jo nyt kärsitään henkilöstöpulasta. Meidän tulee pitää huolta tästä ammattiryhmästä, joka on elintärkeä – kirjaimellisesti.

Sosiaali- ja terveysalalla on pulaa osaavista ammattilaisista.

Sosiaali- ja terveysalalta on jo lähtenyt valtava määrä ammattilaista muihin tehtäviin. Osa on lähtenyt kokonaan toiselle alalle. Voidaan pian puhua joukkopaosta. Tämä kertoo siitä, että on aika miettiä mitä on tehtävissä, että jatkossakin meillä on terveydenhuollon alan ihmisiä töissä.

Kuinka houkuttelevia terveydenhuollon alan työpaikat ovat jatkossa

Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan puolet sairaanhoitajista on miettinyt alan vaihtamista. Ennen koronaa alanvaihtoa mietti kolmannes. Lähes puolet ilmoittivat olevansa uupuneita tai erittäin uupuneita. Tällä hetkellä hoitajat ovat uupuneita koronakriisin takia pitkään jatkuneen joustamisen takia.

Tutkimusten mukaan alalta lähdetään juuri työn kuormittavuuden ja matalan palkkatason takia. Saman rahan saa joltain muulta alalta pienemmällä vaivalla.

Mitä hallitus aikoo tehdä


Kysyin hallitukselta kirjallisella kysymyksellä, mitä hallitus aikoo tehdä ja millaisiin toimiin ryhtyä, että terveydenhuollon ammattien arvostusta ja houkuttelevuutta lisätään siten, että jatkossakin meillä on riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa terveydenhuollon aloilla.

Miksi THL ei saanut neuvoa kansalaisia maskien hyödyistä

Mitä vastasikaan ministeri Kiuru THL:stä ja maskeista kansanedustajalle jo huhtikuussa

Huhtikuussa oli jo käynyt ilmi, että esimerkiksi maskeja on monenlaisia. Käyttö ja ohjeistus kansalaisille vaihtelivat Suomessa ja maailmalla paljon. Jossain maissa kehotettiin käyttämään maskeja ja joissain taas ei. Yleispäteviä ohjeistuksia ei ollut. Suomessa oli myös usein uutisoitu, ettei maskeja osata käyttää oikein.

Tein 6.4.2020 ministeri Krista Kiurulle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyttiin: ”Miten ja milloin hallitus on aikonut ohjeistaa tai pyytää jotain tahoa ohjeistamaan kansalaisia käyttämään suusuojaimia/maskeja siten, että siitä on käyttäjilleen ja läheisille eniten hyötyä?”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vastasi kysymykseeni 29.4.2020: ”Tehokkailla torjuntatoimilla ja jatkotartuntojen ehkäisyllä voidaan vähentää etenkin iäkkäiden ja perussairauksista kärsivien sairastumista. Vaikka koronaviruksesta tiedetään jo varsin paljon, luotettavaa tietoa suusuojaimien/maskien käytön hyödyistä yleisesti kansalaisten keskuudessa käytettynä on vielä niukasti. Tiedon määrä kuitenkin lisääntyy koko ajan. Asiantuntijalaitoksina toimivat THL ja Työterveyslaitos seuraavat tarkkaan muutoksia epidemian etenemisessä ja uuden tiedon muodostumista muun muassa suusuojaimien/maskien käytön osalta. Ohjeet on päivitettävä tarvittaessa.”

Maanantaina 12.10.2020 uutisoitiin, että THL halusi jo keväällä tiedottaa maskien käytöstä, mutta Sosiaali- ja terveysministeriö esti aikeet. STM:n mukaan maskeista ei ollut ”aihetta viestiä sen tarkemmin”. THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan THL olisi halunnut tiedottaa kasvomaskien käytön merkityksestä ja oikeaoppisesta käytöstä eli juuri siitä, mistä minä kysyin ministeri Kiurulta.

Keskusteluja asiasta on käyty ministerin antaman vastauksen aikaan huhti-toukokuussa ja kesäkuussa eli jo vastauksen antamisaikaan. Koska THL kuuluu hallinnollisesti STM:n alaisuuteen, heillä ei ollut poikkeusolojen takia mahdollisuutta tiedottaa asiasta erikseen, koska tiedotus oli keskitetty STM:lle.

Jo keväällä maailmalla suositettiin nenän ja suun peittämistä koronan leviämisen estämisessä

Keväällä oli jo selvää, että myös oireettomat taudin kantajat levittävät virusta. Tutkijoiden mallinnusten mukaan neljä viidestä tartunnasta saadaan oireettomilta ihmisiltä. Heidän mukaansa jokainen suoja vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia säästyneinä sairaanhoidon kuluina. Koronatapauksissa tehohoitojaksot ovat pitkiä ja yksi hoitovuorokausi maksaa jopa 5000 €.

Yalen yliopiston tutkijat suosittelivat kasvosuojien käyttöä, myös kotitekoisten, koska niiden käyttöönotto todennäköisesti hidastaa koronaviruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja. Tämän takia osa tutkijoista suosittaa mitä tahansa suun peittävää kangasta, vaikka suoja ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin leviämistä.

Kesäkuun puoliväliin mennessä jo 176 valtiota 198 suositteli tai edellytti jollain tavalla kasvomaskien käyttöä koronaepidemiassa. Suomessa suositus saatiin vasta elokuussa.

Väärä turvallisuudentunne

Voiko keväällä tapahtuneen maskien käytön merkityksen vähättelyn seurauksena olla väärä turvallisuuden tunne? Kuinka moni suomalainen ajattelee kevään ohjeistuksen mukaan, että käsienpesu, käsidesin käyttö ja metrin turvaväli riittävät suojaamaan koronatartunnalta? Kuinka moni ajattelee näin edelleen?

Jo 25.3.2020 uutisoitiin, että koronavirus tutkimusten mukaan leviää myös pisaratartuntana ja aerosoleina. Näihin leviämistapoihin käsienpesu, käsidesin käyttö ja metrin turvaväli eivät riitä.

Kuka ottaa vastuun

Ymmärretäänkö ministeriössä kuinka vaarallisia seurauksia voi koitua, jos terveyteen vaikuttavasta asiasta tehdään poliittinen ja ei kuunnella asiantuntijatahoa, kuten THL:ää?

Hallitus ajaa päätöksillään raskaan kaluston kuljettajat ja yrittäjät ahdinkoon

Suomen huoltovarmuus on tärkeää. Raskaan kaluston kuljetusten turvaaminen on oleellinen osa huoltovarmuutta. Suomessa tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä raskaalla kalustolla. Näiden ajoneuvojen kuljettajat ovat ajamisen ammattilaisia. Raskaan ajoneuvon kuljettaminen on vaativaa työtä, sillä ajamisen lisäksi kuljettaja huolehtii, että kuorma tai ihmiset kulkevat turvallisesti ja määräaikaan mennessä perille.

Vaikeutetaanko työtä kohtuuttomasti?

Raskaan kaluston kuljettajien on pidettävä lain mukaiset tauot ajon aikana, myös koronakriisin aikana. Levähdyspaikka ruoka- ja peseytymismahdollisuuksineen ovat kuljettajalle tärkeitä. Varsinkin pitkillä matkoilla kuljettavat myös nukkuvat autoissaan, joten mm. WC- ja peseytymismahdollisuuksia tulee olla matkan varrella.

Ilman inhimillistä taukojen ja levähdyspaikkojen olemassaoloa kuljettajien työmäärä vaikeutuu kohtuuttomasti. Eikö riitä, että kaikenlaiset polttoaineveronkorotukset ajavat kuljetusyrittäjiä tiukoille. Pitääkö vielä kuljettajienkin työtä hankaloittaa.

Ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan

Nyt ollaan rajoittamassa ravintoloiden aukioloaikoja, niin myös raskaan kaluston kuljettajien paljon käyttämät 24 h avoinna olevat liikenneasemat ruokailu- ja sosiaalitiloineen rajoittavat aukioloaikojaan. Raskaan kaluston kuljettajien taukopaikkojen ylläpitämisestä huolehdittava koronakriisin aikana. Taukopaikkoja täytyy olla avoinna myös kriisiaikana. Liikenteen parissa työtä tekevät ovat hyvin huolestuneita, että kuinka varmistetaan, että nyt uusien rajoitusten aikana välttämättömiä palveluja on saatavilla.

Kysymys ministerille

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varmistaa, että raskaan kaluston kuljettajilla on mahdollisuus pitkillä matkoilla käyttää taukopaikoilla ruoka-, levähdys- ja peseytymismahdollisuuksia nyt kun ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan.

Ministeri Lintilän selitys ontuu – vero jysähtää turpeelle

Olen huolissani suomalaisen turvetuotannon tulevaisuudesta. Turpeelle jysähtää nyt reilu vero. Kotimainen uusiutuva energianlähde on ikävässä vastatuulessa.

Hallitusohjelma ajaa turpeen käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. 15.7.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni turpeenkäytön alustavasti laskevan markkinaehtoisesti. Samalla ministeri toteaa, ettei hallitus ole päättänyt turpeen alasajosta. Ministerin vastaus tuntuu erittäin ontuvalle. Nimittäin hallitushan ajaa turpeen energiakäyttöä alas esimerkiksi veronkorotuksin.

Hallitusohjelma tekee sitä samaa. Hallitus ei ole kiinnostunut muuttamaan hallitusohjelmaa edes vakavan koronaepidemian takia. Turpeenkäyttö on mielestäni kiinni enemmän politiikan arvoista, kuin markkinaehtoisuudesta.

Poliittinen asenne tosin pakosta vaikuttaa markkinoihin. Hämmästyttävää, ettei keskusta hallituspuolueena näytä olevan kotimaisen turvetuotannon puolustajana. Suomen energiapolitiikka on muutenkin kovin ailahtelevaa ja lyhytjännitteistä.  On hyvin lyhytnäköistä, jos turvetuotantoalueita ajetaan alas, koneet myydään ulkomaille ja alan osaajat lähtevät toisiin töihin. Tiukan paikan tullen voi käydä niin, ettei Suomella tarvittaessa olekaan enää osaamista ottaa turvealueita uudelleen käyttöön. Se ei ole Suomen edun mukaista.

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Otin budjettikeskustelussa esille polttoaineiden veronkiristykset. Ensi vuoden budjetti ei lupaa autoilijoille ja öljylämmittäjille hyvää. Polttoaineveroja korotetaan hurjaa vauhtia. Hinnan maksavat autoilijat, omakotitaloasujat ja yrittäjät. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan.

Korotukset koskettavat eniten haja-asutusalueen ihmisiä, varsinkin pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samalla moni yrittäjä joutuu entistä tiukemmalle. Kaikilla ole varaa hankkia heti sähköautoja. Nykyään keskimääräinen auton hinta on alle 4 000 euroa.

Öljylämmityksen vaihto on kallis remontti. Suuri joukko eläkeläisiä asuu öljylämmitteisessä omakotitalossa. Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 1 716 euroa. Voi miettiä, kuinka sellaisilla tuloilla tehdään isoja remontteja, kuten vaihto maalämpöön. Kiinteistöjen arvot ovat olleet laskusuuntaisia varsinkin haja-asutusalueella. On mietittävä, onko koko talo edes remontin hinnan arvoinen. Myös jälleenmyyntiarvo kiinnostaa monia asunnon omistajia.

Kiinteistöveroja alas?

Hallituksen tekemät uudistukset eivät näytä hyvältä maaseudulla asuvan henkilön näkökulmasta. Autoilu ja lämmitys kallistuvat. Kuljetuskustannusten nousu nostaa tuotteiden hintoja.

Entä jos hallitus ottaisi houkutukset käyttöön? Olisiko aika laskea kiinteistöveroja maaseudulla? Olisiko aika laskea polttoaineiden verotusta? Entä, jos tiestön korjausvelkaan laitettaisiin ne rahat, jotka on suunniteltu sijoitettavan Afrikan hiilineutraalius hankkeisiin?

Hallituksen arvopohjalla on väliä

Haja-asutusalueet voisivat olla Suomen vahvuus, kun ne nähtäisiin vahvuutena myös hallituksen arvopohjassa. Korona-aika näytti, millainen myönteinen arvo harvaanasuttu alue on. Etätyötä tekevät voisivat saada verohelpotuksia. Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi voisi helpottaa. Keinoja löytyy, kun niitä vain halutaan ottaa käyttöön.

Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen.

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat ankaran karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Tuntuu sille, että maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys. Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa.

Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla?

Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut. Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa?

Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Vihdoinkin maskisuositus!

Olen ollut huolissaan STM:n ja THL:n kannasta maskisuositukseen jo pitkään. Olen tehnyt asiasta useita kirjallisia kysymyksiä ministereille. Miksi tämän suosituksen antaminen kesti näin pitkään, kun on kuitenkin näyttöä, että maski toimii hyvänä lisänä turvavälien, yskimishygienian ja käsien pesun lisänä.

Jo keväällä lukuista maat tekivät maskisuosituksia tai maskipakkoja. Nyt maskeja suositellaan käytettäväksi mm. joukkoliikenteessä, koronatestiin matkalle oleville, riskialueilta saapuvien siirtyessä karanteeniin. Sen lisäksi kasvomaskeja voi käyttää alueellisen viranomaisten suositusten perusteella myös muissa tilanteissa, joissa ei pysty noudattamaan turvavälejä.

Turvavälejä ei aina pysty noudattamaan

Pakollisissa asioinneissa, työmatkoilla tai kaupoissa turvavälien noudattaminen saattaa olla mahdotonta. Osa koronatartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä, eikä ihminen itse ole tällöin tietoinen tartunnastaan ja siitä, että voi tartuttaa muita.  Virus voi tarttua jo muutama päivä ennen oireiden alkua.

Maskeista on hyötyä

Vaikka maskien hyödyllisyydestä on edelleen viranomaisilla epäselvyyksiä, on jo maalaisjärjellä pääteltävissä niiden hyödyllisyys. Jos maskeista ei olisi hyötyä, miksi niitä käytetään terveydenhuollossa mm. leikkaussaleissa? Jos normaalissa flunssassa nenäliinaan aivastaminen estää pisaroiden leviämisen, niin varmasti pääsääntöisesti pisaratartuntana tarttuva koronavirus ainakin osittain pysähtyy kasvoilla olevaan maskiin. Pääsääntöisesti maski siis estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa.

Voidaanko maskisuosituksella välttää yhteiskunnan sulkeminen?

Tarvitsemme nyt kaikki keinot käyttöön, jotta kevään tilanne ei toistu. Jos pystymme tällaisilla keinoilla auttamaan sitä, ettei yhteiskuntaa tarvitse sulkea, on meillä huomattavasti nopeampaa toipua korona-aallosta.

Mitä enemmän meillä on toimintakykyisiä yrityksiä koronan aikana, sitä enemmän työpaikkoja säilyy ja sitä paremmin palautuminen normaaliin tapahtuu koronan jälkeen.

Vain perussuomalaisilla selkeä kanta

Suomi on nyt erittäin vakavassa paikassa. EU-neuvottelut ja rahojen järjestelyt aloittivat vaarallisen suunnan. Tästä on puhuttu ihan liian vähän. On huolestuttavaa, että EU menee suuntaan, jossa otetaan yhteisiä velkoja. Lisäksi jaetaan jopa rahaa lahjaksi ja harrastetaan yhteistä verotusta.

Puolueista perussuomalaiset tuntuu olevan ainut puolue, joka selkeästi vastustaa liittovaltiokehitystä. Perussuomalaisten suunta liittovaltiokehitykseen on ollut koko ajan selkeä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati eduskuntaa koolle kesällä näin tärkeän asian tiimoilta. Sen jälkeen myös kokoomus huomasi vaatia puolueiden keskustelua asioista.

Hannu Hoskonen (kesk.) kirjoitti (30.7.) ansiokkaasti tuhoisasta EU:n kehityksestä. Olen edustaja Hoskosen kanssa samaa mieltä. Tämä EU:n yhteisvelkoihin sitoutuminen on äärettömän huono asia. EU:n suunnan muutoksesta on ollut avoimesti huolissaan myös toinen konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.). Miksi keskusta kuitenkin ajaa vihervasemmistolaisittain EU:n liittovaltiokehitystä? Miksei keskusta huomioi pitkäaikaisten konkaripolitiikkojen huolta asiasta?

Mistä hallitus, jossa keskusta on mukana, aikoo ottaa ne EU:lle lahjaksi annettavat rahat? Olisiko keskustan jo aika kääntyä perussuomalaisten linjoille EU:n liittovaltiokehityksessä? Perussuomalaiset ovat liittovaltiokehitystä vastaan. Jos EU:sta tulee liittovaltio, on se Suomelle hyvin tuhoisa tie. Kyllä Suomi on nyt laitettava etusijalle!

Suomi ei neuvotellut tuesta

EU neuvotteluissa saivat mm. Tanska, Itävalta ja Ruotsi sekä Alankomaat neuvoteltua jäsenmaksuistaan roimat alennukset. Tanskan alennus oli 322 miljoonaa, Ruotsin 1,069 miljardia, Itävallan 565 miljoonaa. Saksan alennus säilyi 3,671 miljardissa (Financial Times).

Surullista on, ettei Suomi tälläkään kertaa edes neuvotellut alennuksista Suomelle. Luvatuille maatalouden ja harvaan asutun alueen tukien osalta ei ole tarkkaa tietoa, kuinka rahan käyttö EU:sta ohjeistetaan. Maksamme joka tapauksessa rutkasti enemmän kuin saamme.

Vakavinta on se, että EU on ottamassa valtavan suunnanmuutoksen. Näyttää sille, että EU-maat ottavat yhteisiä velkoja ja harrastavat jopa yhteisverotusta. Nämä EU-neuvottelut olivat selvä askel tälle vaaralliselle suunnalle, jossa ollaan yhteisvastuussa veloista. Perussuomalaiset pitävät hyvin vakavana liittovaltiokehitystä. 

Suomi on hoitanut tarkemmin talouttaan kuin monet lämpimämmät EU-maat. Suunta tulisi olemaan tuhoisaa Suomelle. Näin suuressa asiassa perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati aiheellisesti eduskuntaa koolle.

Tämän jälkeen myös kokoomus nosti esille puolueiden keskustelun tärkeyden EU:n luonteesta. Pitkän linjan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.) kirjoitti asiantuntevasti (SS 26.7.) EU:n luonteen muuttumisesta. Miksi ihmeessä keskusta tästäkin huolimatta vieläkin kannattaa vahvasti vihervasemmistolaisittain EU:n kehittymistä huolestuttavaan liittovaltion suuntaan? Perussuomalaiset eivät kannata liittovaltiokehitystä.

Omaishoidontuki on puun ja kuoren välissä

Eduskunnan kevään viimeisellä kyselytunnilla kysyin, onko mahdollista saada omaishoidontuki verottomaksi. Kävi ilmi, ettei hallitus ole halukas muuttamaan omaishoidontukea verottomaksi.  Asia ei ole kuulemma hallitusohjelmassa. Koronan takia hallitusohjelmaa tulisi muutoinkin muuttaa.  Miksei siis sinne voisi muuttaa myös omais-hoidontuen verottomuutta? Toivon kovasti, että lakialoitteeni omaishoidontuen verottomuudesta etenee.

Omaishoidontuen kriteerit ovat erilaisia eri kunnissa. Niitä tulisi tasapuolistaa. Voi myös olla, että loppupuolella vuotta voi kunnan rahatilanne olla toinen kuin vuoden alussa ja se voi näkyä tukien myöntämisissä. Tarvitaan enemmän tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Äärimmäisen ikäviä ovat tapaukset, jossa valtio antoi rahaa omaishoitoon, mutta kunta saattoi käyttää rahat johonkin ihan muuhun. Näin on käynyt taannoin. Outoa, ettei valtio ole tarkemmin seurannut, mihin valtion antamat rahat käytetään. Tätä seurantaa on tärkeä tehdä. Varsinkin nyt, kun Suomi neuvotteli EU:ssa koronasta selviämisen paketista, tuli ikävästi seinä vastaan.

Tämä raha-asia tulee varmasti näkymään myös sosiaali- ja terveyspuolella.  Noloa, että maksamme sinne 6,6 miljardia. Saamme takaisin vain 3,2 miljardia. Nyt neuvotteluissa olisi mielestäni pitänyt esittää Suomen sosiaali- ja terveysmenojen suurta rahantarvetta. Eikä suinkaan korostaa, että on meillä rahaa vaikka muille jakaa. Faktahan on, että jopa tärkeää 0,7 hoitajamitoitusta lykättiin vuoteen 2023.  Perussuomalaiset esittivät hoitajamitoitukseen rahoitusta jo heti ensi vuoden budjettiin.  Hallitukselle se ei sopinut.

On myös ennusteita, jonka mukaan Suomi toipuu hitaasti koronasta tai tulee toinen aalto. Rahan tarve koronasta elpymiseen on siis suuri kotimaassamme. Rahaa tarvitaan vanhustenhoitoon, hoitajamitoitukseen, omaishoitoon ja lukuisiin muihin kohteisiin. Mistähän hallitus ottaa ne rahat, jotka nyt lahjoituksina EU:lle jaetaan? Onko suunnitelmia? Korottamalla veroja vai vanhustenhoidosta? Sosiaali- ja terveyspuolelta ei ole enää varaa säästää. Kyllä viimeistään nyt tulee keskittyä kotimaamme asioihin.