Kategoria: Lapsiperheet

Kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

Olen huolissani uutisista, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista.

Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua. Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Missä ne rokotustiedot luuraa?

Täytyy moittia suomalaista terveydenhuollon järjestelmää, mistä esimerkiksi rokotetietoja ei löydy kovin helposti. Suomalaisten rokotustietoja ei ole yksiselitteisesti tallennettu mihinkään siten, että tiedot tarvittaessa löytyisivät helposti eri terveydenhuollon yksiköistä asiakkaan asioidessa siellä.

Terveydenhuollon yksiköissä on kymmeniä, jopa satoja erilaisia tietokoneohjelmia, jotka eivät keskustele keskenään ja tiedonvälitys on ongelmallista. Ajantasaisten tietojen ylläpito on periaatteessa eniten kansalaisen omalla vastuulla. Rokotustietoja ei automaattisesti löydy toisessa terveydenhuollon asiointipisteessä tai eri paikkakunnalla asioidessa.

Koronarokotuksen alkaessa on tärkeää olla valtakunnallinen, selkeä, yksiselitteinen järjestelmä ja toimintatapa kaikkialla, kun rokotetiedot kirjataan ylös. Selkeä ja yhtenäinen järjestelmä on tärkeää nyt ja rokotteen osalta myös tulevaisuudessa, mikäli tarvitaan tehosteannoksia. Selkeä järjestelmä helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja on asiallinen kansalaisten kannalta.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin kerätään tällä hetkellä rokotustietoja julkisen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä ja tulevaisuudessa myös erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhuollossa annetuista rokotuksista. Tästä rekisteristä ei kuitenkaan voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja, vaan se seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman kattavuutta, hyötyjä ja turvallisuutta.

Rokotusrekisteristä ei voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten koronarokotustiedot tallennetaan kansalaisten osalta selkeällä tavalla, koska nykyisin ei ole olemassa Suomessa yhtenäistä järjestelmää, josta kansalaisen ajantasaiset rokotetiedot löytyvät.

Suomi tarvitsee omaishoidonvaltuutetun

Olen huolissani omaishoitajien jaksamisesta. Tutkimusten mukaan omaishoitajat voivat huonosti ja tarvitsevat tukeamme. Olen jättänyt toimenpidealoitteen, että Suomeen perustettaisiin omaishoidonvaltuutetun virka. Yhtenä toimenkuvana omaishoidonvaltuutetulla olisi omaishoitajien hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seuranta.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia

Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä.

Puhutaan miljardisäästöistä vuodessa. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa.

Miksi omaishoitajia arvostetaan vain puheissa?

Omaishoitajien työpanosta kiitellään useissa yhteyksissä, mutta konkreettisia tekoja ei näy. Sipilän hallitus kohdensi omaishoitoon merkittävästi lisärahaa vuosien 2016-2019 välillä. THL:n kyselyssä 105 vastanneesta kunnasta vain 23 kuntaa kertoi, että lisäraha meni omaishoidon palveluihin. Muissa kunnissa rahat saattoivat mennä esimerkiksi rakentamiseen tai teidenhuoltoon. Tämäkin vääryys olisi estetty korvamerkitsemällä raha ja valvomalla kuntia.

Johtuuko arvostuksen puute ajatuksesta, että perheet kuitenkin hoitavat omaisensa. Monet tyytyvät tähän tilanteeseen olosuhteiden pakosta.

Suhteellisen pienillä asioilla iso merkitys

Lakialoitteeni omaishoidon palkkion muuttamisesta verottomaksi on edennyt ja lähetetty valiokuntiin käsittelyyn. Tällä hetkellä omaishoidon palkkio on alkaen 408,09 euroa kuukaudessa ja tästä summasta maksetaan veroa. Eduskunnan tietopalvelu teki pyynnöstäni laskelman, jonka mukaan omaishoidon verottomuus maksaisi noin 65 miljoonaa euroa. Nähtäväksi jää, miten eduskunnan enemmistö tulee suhtautumaan näihin aloitteisiin.

Lisää rahaa ruoka-apuun

Tein talousarvioaloitteen, jossa koronakriisin vuoksi tulee ensi vuoden talousarvioon lisätä kertaluoteinen 2 000 000 euron lisäys ruoka-aputoimintaan.

Rahaa on, mihin se käytetään

Valtio maksaa ensi vuonna esimerkiksi 2 000 000 euroa korvausta kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksista eli majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin. Suomen valtion ei tule lisätä vetovoimaa järjestämällä laittomasti maassa oleskeleville palveluita. Laittomasti maassa oleskelevien tulee poistua tai heidät tulee poistaa maasta. Jos laittomasti maassa olevat saavat majoitusta, ruokaa ja lääkkeitä, ei heillä ole samanlaista tarvetta poistua maasta, jossa he oleskelevat laittomasti. Suomalaisista vanhuksista naisista 12 % ja miehistä 9 % on säästänyt lääkkeistä, terveydenhuollon maksuista rahan puutteen vuoksi. Näin ei pidä olla.

Ruoka-avun ja leipäjonojen pitäisi olla vain väliaikainen tuki.

Ruoka-apua tarvitsee kuitenkin yhä suurempi joukko ihmisiä. Varsinkin nyt koronakriisin aikana avun tarve on lisääntynyt. Apua hakevat lapsiperheet, lomautetut, työttömät, yrittäjät ja opiskelijat. Tukien saanti on viivästynyt ja ruoka-apu voi olla ainoa paikka saada päivittäin ruokaa.

Tarkkoja tilastoja ei ole olemassa, mutta on arvioitu, että ruoka-apua tarjoavia on yli tuhat ja apua saavia vuosittain 100 000 – 200 000 henkilöä.

Ruoka-aputoiminta on myös ekologinen teko

Ruoka-apua antavat järjestöt ja yhteisöt saavat pääosan elintarvikkeita hävikkiruokana, mutta kylmäkuljetusautot, tiloihin liittyvät kustannukset, kuten vuokrat, sähköt ym. maksetaan avustuksina tai lahjoituksina saaduista tuloista. Ruoka-apua antavien järjestöjen ja yhteisöjen henkilöstöstä iso osa toimii vapaaehtoisena ilman palkkaa.

Tukuista, kaupoista ja ravintoloista jää valtavia määriä ruokaa myymättä ja ruoka-apu voi toimittaa nämä tuotteet tarvitseville. Näin yritysten jätteen määrä pienenee.

Verohallinnon tulee lähettää kotitalousvähennyslomake esitäytetyn veroilmoituksen mukana yli 65-vuotiaille

Esitäytetyn veroilmoituksen mukana ei toimiteta enää kotitalousvähennys lomaketta 14A. Kotitalousvähennyksen voi ilmoittaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa internetissä. Tiedot voi ilmoittaa joko verokortille tai veroilmoitukseen. Vähennyksen voi ilmoittaa myös paperilomakkeella, jonka voi joko tulostaa Verohallinnon internetsivuilta tai noutaa Verohallinnon toimipisteestä tai verotoimistosta.

Kaikki eivät käytä internettiä

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 65 – 74 vuotiaita 706 691. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 20 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 141 338 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 75 vuotiaita tai vanhempia 523 675. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 39 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 204 233 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Yhteensä vuoden 2019 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 345 571 yli 65 vuotiasta kansalaista, jotka eivät käytä internettiä.

Asiointipisteisiin voi olla vaikeaa päästä

Manner-Suomessa on 310 kuntaa. Koska Verohallinnon toimipisteitä ja verotoimistoja on vain 47, niin monelle asiointimatka Verohallinnon toimipisteeseen tai verotoimistoon on pitkä. Asiointimatkoja saattaa hankaloittaa myös oman auton puute tai haja-asutusseutujen lähes olematon julkinen liikenne. Näin varsinkin haja-asutusalueilla asuville iäkkäämmille lomakkeen haun hankaluus voi estää koko vähennyksen hakemisen.

Kotitalousvähennyksellä myös työllistävä vaikutus

Useat kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä koskettavat nimenomaan iäkkäämpää väestönosaa, jotka vielä pystyvät asumaan omassa kodissaan joko itsenäisesti tai kotihoidon turvin. Kotitalousvähennyksen käyttö myös työllistää yrityksiä ja yksinyrittäjiä ja tuo sitä kautta verotuloja valtiolle, sanoo Reijonen.

Tein asiasta eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Verohallinto lähettää esitäytetyn veroilmoituksen mukana kotitalousvähennyslomakkeen yli 65-vuotiaille

Miten koulukyyditykset järjestetään turvallisesti?

Peruskoulut avataan 14.5. Perusteluina koulujen avaamiselle on mm. se, että lasten osuus epidemian leviämiselle näyttää olevan hyvin pieni. Kuitenkin kouluja ohjeistetaan ottamaan käyttöön erilaisia hygienia- ja väljyyssääntöjä, joilla pienennetään koronaviruksen riskiä. Tämä on ristiriitaista viestintää hallitukselta.

Koulukyydeissä kuljetaan ahtaasti

Suurimmassa osassa kuntia koulukyyditys toteutuu täysissä takseissa ja busseissa. Bussit saattava olla niin täynnä, että kaikille oppilaille ei ole edes istumapaikkaa. Myöskin samoilla takseilla, millä kuljetetaan koululaisia, saatetaan kuljettaa päivän aikana vaikkapa koronaviruksen kantajia terveyskeskukseen tai sairaalaan tai vanhuksia asioimaan. Missään ei ole näkynyt ohjeistusta, miten koulukyydityksissä tulee hoitaa väljyys ja hygienia.

Pitäisikö koululaisilla on kasvomaskit?

Nyt kun hallitus ei edelleenkään suosita tai määrää käytettäväksi kasvomaskeja, niin millä hallitus varmistaa, ettei koulukuljetukset muodostu riskiksi lapsille ja kuljetuksia hoitaville aikuisille?

Ylen teettämän selvityksen mukaan kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50 maassa. Näissä maissa määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön. Suomessa STM vasta alkaa selvittää asiaa ja selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun lopussa eli lähes kahden kuukauden kuluttua.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka hallitus aikoo toimia varmistaakseen koulukyydityksissä turvavälit oppilaiden kesken.

Elämme Suomen itsenäisyydenajan poikkeuksellisinta aikaa

Tämä aika tullaan muistamaan. Tätä aikaa ei muisteta poliittisista puheista, eikä siitä, että tavataan kavereita, käydään kylässä tai tapahtumissa. Tämä aika muistetaan kriisiajasta, korona-ajasta. Asia on vakava. On kuitenkin tärkeää, että katsotaan tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää huomioida perheet, yritykset ja kaikki muut, mitkä vaikuttavat siihen, että Suomi selviää.

Tämä aika on epävarmuuden aikaa. Epävarmuutta tunnetaan perheissä ja sitä tunnetaan yrityksissä. On epävarmuutta siitä miten läheiset jaksavat, on epävarmuutta siitä, milloin korona-aika on ohi, kuka sairastuu, mitä tapahtuu ja miten talous jaksaa. On paljon epävarmoja asioita. Sen takia on tärkeää pitää yhteyttä läheisiin.

Ennen kaikkea on tärkeää huomioida nyt mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, jotta noustaan ylös tästä koronakriisistä. Meidän on tärkeää miettiä sitäkin, että EU ei välttämättä selviä tästä. Voi olla näin, että paljon yrityksiä ajautuu ahtaalle, perheissä on hankaluuksia, on rahaongelmia, on työttömyyttä ja lomautuksia.

Meidän täytyy miettiä mikä on nyt oleellista ja keskittyä siihen. Hallitusohjelmassa on toki hyviäkin asioita, mutta hallitusohjelma pitäisi nyt muuttaa kokonaan. Ei voi olla niin, että ilmastopoliittiset asiat ovat oleellisimpia. Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ei kannata nyt yrittääkään saavuttaa. Samoin hallitusohjelmassa on Afrikka-ohjelma. Sekin on liian kunnianhimoinen. Meidän pitää keskittyä kotimaan asioihin. Samoin näyttää olevan tulossa henkilötunnusuudistus. Sitä ei kannata tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Ei ole mitään järkeä alkaa uusimaan henkilötunnuksia, vaan keskittyä tähän koronakriisin hoitoon. Se on nyt tärkeintä.

Perussuomalaisuus on aina perustanut siihen, että suomalaisten asiat hoidetaan etusijalla. Perussuomalaiset haluaa tehdä sitä työtä myös jatkossakin.

Koululaiset eivät saa joutua eriarvoiseen asemaan kouluruokailun suhteen

Opetushallituksen mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaaminen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Etäkoulussa opiskelevat osallistuvat opetukseen, joten maksuton ateria kuuluu myös heille.

Monessa perheessä kouluruokailu voi olla koululaiselle esimerkiksi taloudellisista syistä päivän ainoa täysipainoinen ateria. Nyt kriisin aikana entistä useampi perhe joutuu työttömyyden tai lomautusten takia taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.

Kunnilla erilaisia käytäntöjä

Kunnat ja kaupungit järjestävät kouluruokailua hyvin eri tavoin etäopetuksessa ovelille koululaisille. Joissain kunnissa ruoka haetaan kouluilta ja joissain kunnissa annetaan esimerkiksi ostokortteja kauppoihin.

Koululaisten vanhemmista tulee paljon palautetta eriarvoisuuteen liittyen. Tämä on havaittavissa varsinkin haja-asutusalueilla, jos matka kouluun tai ruoan hakupaikkaan on suhteellisen pitkä.

Myös sisältö vaihtelee

Joissain kunnissa koululaiset saavat viikoittain elintarvikekassin, joka sisältää mm. kananmunia, lihaa, juustoa, valmisruokaa ja kuivatuotteita. Toisissa kunnissa koululaiset saavat päivittäin evässämpylän, pillimehun ja hedelmän.

Näistä esimerkeistä jälkimmäinen tuskin täyttää opetushallituksen ohjetta täysipainoisesta ateriasta.


Kirjallinen kysymys

Tein kirjallisen kysymyksen, miten hallitus varmistaa, että koululaiset eivät joudu eriarvoiseen asemaan ja aikooko hallitus ohjeistaa kuntia enemmän yhdenmukaiseen ja tasapuoliseen toimintaan.

Koulukyydeissä on eroja

Eri kunnissa voi olla erilaisia perusteita saada tai jäädä ilman koulukyyditystä.  Tämä on johtanut siihen, että kaikki koululaiset eivät ole samanarvoisessa asemassa Suomessa. Olisi toivottavaa, että hallitus ottautuisi tähän asiaan tosissaan.

Laki velvoittaa kyydityksen järjestämisen tietyissä tapauksissa.  Mikäli koululaiset koulumatka perus- tai lisäopetukseen on enemmän kuin viisi kilometriä, järjestetään maksuton kuljetus. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen on lain mukaan myös silloin, jos matka on esimerkiksi vaarallinen tai rasittava. Huomioitavia asioita ovat ikä ja muut olosuhteet.

Olen saanut palautteita useista kunnista.  Monet ovat ihmetelleet vaihteluita, joita voi olla eri kuntien välillä. Tämä tuntuu koskevan varsinkin tulkintaa siitä, mikä on vaarallinen koulutie.

On mielestäni erikoista, ettei tähän ole valtakunnallisia selkeitä ohjeita. Kaipaisin yhtenäisiä kriteereitä. Tein ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen koulukyydityksiin. Kyselin, kuinka taataan tasapuolinen kohtelu turvallisen koulutien suhteen koululaisille eri kunnissa. 

Opetusministeri Li Andersson vastasi kysymykseeni. En ole täysin tyytyväinen ministerin vastaukseen. Ministeri kertoi, että koulumatkojen turvallisuus arvioidaan paikallisella tasolla. Ministeri piti tärkeänä, että turvallisuuden arvioimiseksi ja koulukuljetuksien yhdenvertaiseksi toteutumiseksi olisi kunniassa määritelty matkoihin ja kuljetuksiin liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Ministerin vastauksessa ei kuitenkaan käy millään tavalla ilmi se, kuinka voitaisiin taata yhdenvertainen kohtelu eri paikkakuntien välillä. Ministeri ei myöskään vastauksessaan kertonut, että olisi tulossakaan valtakunnallista ohjeistusta.

Kriteerien yhdenmukaisuuden puute on mielestäni ongelma. Eriarvoinen kohtelu voi nousta esille myös eroperheiden tapauksissa. On lapsia, jotka ovat välillä äidin luona ja välillä isän luona.  Kuitenkaan koulukyyditys ei välttämättä järjesty molempien vanhempien luota. Se ei ole oikein lasta kohtaan.

Kyselytunnilla 13.2. tämän tärkeän asian eroperheiden osalta nosti esille kansanedustaja Ari Koponen (ps.). Tähän kysymykseen kerrottiin, että kunnan on mahdollista näin halutessaan jo nyt se järjestää. Mielestäni tässä on myös ikävä eriarvoisuuden tuntuma.

Toivon hallitukselta toimia koululaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi riippumatta paikkakunnasta.  Turvallinen ja vaaraton koulutie on koululaisten oikeus kaikkialla Suomessa.

Perussuomalaisten linja saa kannatusta myös hallituspuolueilta

Useat hallituspuolueet ovat sitä mieltä, että lapsilisiä tulisi korottaa tuntuvasti. Myös keskusta on herännyt viimeisten gallup-tulosten jälkeen kannattamaan lapsilisien korottamista (SS 19.11.). Hallitus on kuitenkin esittänyt, että lapsilisiä tulisi korottaa vasta neljännestä lapsesta alkaen.

Perussuomalaiset esittivät viime viikolla pykälämuutosesityksen hallituksen esitykseen siten, että korotus kohdistuisi ensimmäiseen lapseen. 19.11. perussuomalaiset jättivät eduskunnan täysistunnossa lausuman, jossa esitetään, että hallitus selvittäisi mahdollisuutta korottaa ensimmäisen lapsen lapsilisää tuntuvasti ja siten kannustaa perheitä lasten hankintaan. Perussuomalaiset on esittänyt myös ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista käyttöön. Lapsiperheille tehtävä verovähennys tukisi lapsiperheiden taloutta ja vahvistaisi tunnetta, että lapset ovat yhteiskunnassamme toivottuja. Perussuomalaiset katsoo, että kaikki lapsiperheet ansaitsevat nykyistä enemmän tukea – jo ensimmäisestä lapsesta lähtien.