Verohallinnon tulee lähettää kotitalousvähennyslomake esitäytetyn veroilmoituksen mukana yli 65-vuotiaille

Esitäytetyn veroilmoituksen mukana ei toimiteta enää kotitalousvähennys lomaketta 14A. Kotitalousvähennyksen voi ilmoittaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa internetissä. Tiedot voi ilmoittaa joko verokortille tai veroilmoitukseen. Vähennyksen voi ilmoittaa myös paperilomakkeella, jonka voi joko tulostaa Verohallinnon internetsivuilta tai noutaa Verohallinnon toimipisteestä tai verotoimistosta.

Kaikki eivät käytä internettiä

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 65 – 74 vuotiaita 706 691. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 20 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 141 338 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 75 vuotiaita tai vanhempia 523 675. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 39 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 204 233 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Yhteensä vuoden 2019 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 345 571 yli 65 vuotiasta kansalaista, jotka eivät käytä internettiä.

Asiointipisteisiin voi olla vaikeaa päästä

Manner-Suomessa on 310 kuntaa. Koska Verohallinnon toimipisteitä ja verotoimistoja on vain 47, niin monelle asiointimatka Verohallinnon toimipisteeseen tai verotoimistoon on pitkä. Asiointimatkoja saattaa hankaloittaa myös oman auton puute tai haja-asutusseutujen lähes olematon julkinen liikenne. Näin varsinkin haja-asutusalueilla asuville iäkkäämmille lomakkeen haun hankaluus voi estää koko vähennyksen hakemisen.

Kotitalousvähennyksellä myös työllistävä vaikutus

Useat kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä koskettavat nimenomaan iäkkäämpää väestönosaa, jotka vielä pystyvät asumaan omassa kodissaan joko itsenäisesti tai kotihoidon turvin. Kotitalousvähennyksen käyttö myös työllistää yrityksiä ja yksinyrittäjiä ja tuo sitä kautta verotuloja valtiolle, sanoo Reijonen.

Tein asiasta eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Verohallinto lähettää esitäytetyn veroilmoituksen mukana kotitalousvähennyslomakkeen yli 65-vuotiaille

Miten koulukyyditykset järjestetään turvallisesti?

Peruskoulut avataan 14.5. Perusteluina koulujen avaamiselle on mm. se, että lasten osuus epidemian leviämiselle näyttää olevan hyvin pieni. Kuitenkin kouluja ohjeistetaan ottamaan käyttöön erilaisia hygienia- ja väljyyssääntöjä, joilla pienennetään koronaviruksen riskiä. Tämä on ristiriitaista viestintää hallitukselta.

Koulukyydeissä kuljetaan ahtaasti

Suurimmassa osassa kuntia koulukyyditys toteutuu täysissä takseissa ja busseissa. Bussit saattava olla niin täynnä, että kaikille oppilaille ei ole edes istumapaikkaa. Myöskin samoilla takseilla, millä kuljetetaan koululaisia, saatetaan kuljettaa päivän aikana vaikkapa koronaviruksen kantajia terveyskeskukseen tai sairaalaan tai vanhuksia asioimaan. Missään ei ole näkynyt ohjeistusta, miten koulukyydityksissä tulee hoitaa väljyys ja hygienia.

Pitäisikö koululaisilla on kasvomaskit?

Nyt kun hallitus ei edelleenkään suosita tai määrää käytettäväksi kasvomaskeja, niin millä hallitus varmistaa, ettei koulukuljetukset muodostu riskiksi lapsille ja kuljetuksia hoitaville aikuisille?

Ylen teettämän selvityksen mukaan kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50 maassa. Näissä maissa määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön. Suomessa STM vasta alkaa selvittää asiaa ja selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun lopussa eli lähes kahden kuukauden kuluttua.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka hallitus aikoo toimia varmistaakseen koulukyydityksissä turvavälit oppilaiden kesken.

Elämme Suomen itsenäisyydenajan poikkeuksellisinta aikaa

Tämä aika tullaan muistamaan. Tätä aikaa ei muisteta poliittisista puheista, eikä siitä, että tavataan kavereita, käydään kylässä tai tapahtumissa. Tämä aika muistetaan kriisiajasta, korona-ajasta. Asia on vakava. On kuitenkin tärkeää, että katsotaan tulevaisuuteen. Nyt on tärkeää huomioida perheet, yritykset ja kaikki muut, mitkä vaikuttavat siihen, että Suomi selviää.

Tämä aika on epävarmuuden aikaa. Epävarmuutta tunnetaan perheissä ja sitä tunnetaan yrityksissä. On epävarmuutta siitä miten läheiset jaksavat, on epävarmuutta siitä, milloin korona-aika on ohi, kuka sairastuu, mitä tapahtuu ja miten talous jaksaa. On paljon epävarmoja asioita. Sen takia on tärkeää pitää yhteyttä läheisiin.

Ennen kaikkea on tärkeää huomioida nyt mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, jotta noustaan ylös tästä koronakriisistä. Meidän on tärkeää miettiä sitäkin, että EU ei välttämättä selviä tästä. Voi olla näin, että paljon yrityksiä ajautuu ahtaalle, perheissä on hankaluuksia, on rahaongelmia, on työttömyyttä ja lomautuksia.

Meidän täytyy miettiä mikä on nyt oleellista ja keskittyä siihen. Hallitusohjelmassa on toki hyviäkin asioita, mutta hallitusohjelma pitäisi nyt muuttaa kokonaan. Ei voi olla niin, että ilmastopoliittiset asiat ovat oleellisimpia. Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ei kannata nyt yrittääkään saavuttaa. Samoin hallitusohjelmassa on Afrikka-ohjelma. Sekin on liian kunnianhimoinen. Meidän pitää keskittyä kotimaan asioihin. Samoin näyttää olevan tulossa henkilötunnusuudistus. Sitä ei kannata tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Ei ole mitään järkeä alkaa uusimaan henkilötunnuksia, vaan keskittyä tähän koronakriisin hoitoon. Se on nyt tärkeintä.

Perussuomalaisuus on aina perustanut siihen, että suomalaisten asiat hoidetaan etusijalla. Perussuomalaiset haluaa tehdä sitä työtä myös jatkossakin.

Koululaiset eivät saa joutua eriarvoiseen asemaan kouluruokailun suhteen

Opetushallituksen mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaaminen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Etäkoulussa opiskelevat osallistuvat opetukseen, joten maksuton ateria kuuluu myös heille.

Monessa perheessä kouluruokailu voi olla koululaiselle esimerkiksi taloudellisista syistä päivän ainoa täysipainoinen ateria. Nyt kriisin aikana entistä useampi perhe joutuu työttömyyden tai lomautusten takia taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.

Kunnilla erilaisia käytäntöjä

Kunnat ja kaupungit järjestävät kouluruokailua hyvin eri tavoin etäopetuksessa ovelille koululaisille. Joissain kunnissa ruoka haetaan kouluilta ja joissain kunnissa annetaan esimerkiksi ostokortteja kauppoihin.

Koululaisten vanhemmista tulee paljon palautetta eriarvoisuuteen liittyen. Tämä on havaittavissa varsinkin haja-asutusalueilla, jos matka kouluun tai ruoan hakupaikkaan on suhteellisen pitkä.

Myös sisältö vaihtelee

Joissain kunnissa koululaiset saavat viikoittain elintarvikekassin, joka sisältää mm. kananmunia, lihaa, juustoa, valmisruokaa ja kuivatuotteita. Toisissa kunnissa koululaiset saavat päivittäin evässämpylän, pillimehun ja hedelmän.

Näistä esimerkeistä jälkimmäinen tuskin täyttää opetushallituksen ohjetta täysipainoisesta ateriasta.


Kirjallinen kysymys

Tein kirjallisen kysymyksen, miten hallitus varmistaa, että koululaiset eivät joudu eriarvoiseen asemaan ja aikooko hallitus ohjeistaa kuntia enemmän yhdenmukaiseen ja tasapuoliseen toimintaan.

Koulukyydeissä on eroja

Eri kunnissa voi olla erilaisia perusteita saada tai jäädä ilman koulukyyditystä.  Tämä on johtanut siihen, että kaikki koululaiset eivät ole samanarvoisessa asemassa Suomessa. Olisi toivottavaa, että hallitus ottautuisi tähän asiaan tosissaan.

Laki velvoittaa kyydityksen järjestämisen tietyissä tapauksissa.  Mikäli koululaiset koulumatka perus- tai lisäopetukseen on enemmän kuin viisi kilometriä, järjestetään maksuton kuljetus. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen on lain mukaan myös silloin, jos matka on esimerkiksi vaarallinen tai rasittava. Huomioitavia asioita ovat ikä ja muut olosuhteet.

Olen saanut palautteita useista kunnista.  Monet ovat ihmetelleet vaihteluita, joita voi olla eri kuntien välillä. Tämä tuntuu koskevan varsinkin tulkintaa siitä, mikä on vaarallinen koulutie.

On mielestäni erikoista, ettei tähän ole valtakunnallisia selkeitä ohjeita. Kaipaisin yhtenäisiä kriteereitä. Tein ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen koulukyydityksiin. Kyselin, kuinka taataan tasapuolinen kohtelu turvallisen koulutien suhteen koululaisille eri kunnissa. 

Opetusministeri Li Andersson vastasi kysymykseeni. En ole täysin tyytyväinen ministerin vastaukseen. Ministeri kertoi, että koulumatkojen turvallisuus arvioidaan paikallisella tasolla. Ministeri piti tärkeänä, että turvallisuuden arvioimiseksi ja koulukuljetuksien yhdenvertaiseksi toteutumiseksi olisi kunniassa määritelty matkoihin ja kuljetuksiin liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Ministerin vastauksessa ei kuitenkaan käy millään tavalla ilmi se, kuinka voitaisiin taata yhdenvertainen kohtelu eri paikkakuntien välillä. Ministeri ei myöskään vastauksessaan kertonut, että olisi tulossakaan valtakunnallista ohjeistusta.

Kriteerien yhdenmukaisuuden puute on mielestäni ongelma. Eriarvoinen kohtelu voi nousta esille myös eroperheiden tapauksissa. On lapsia, jotka ovat välillä äidin luona ja välillä isän luona.  Kuitenkaan koulukyyditys ei välttämättä järjesty molempien vanhempien luota. Se ei ole oikein lasta kohtaan.

Kyselytunnilla 13.2. tämän tärkeän asian eroperheiden osalta nosti esille kansanedustaja Ari Koponen (ps.). Tähän kysymykseen kerrottiin, että kunnan on mahdollista näin halutessaan jo nyt se järjestää. Mielestäni tässä on myös ikävä eriarvoisuuden tuntuma.

Toivon hallitukselta toimia koululaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi riippumatta paikkakunnasta.  Turvallinen ja vaaraton koulutie on koululaisten oikeus kaikkialla Suomessa.

Perussuomalaisten linja saa kannatusta myös hallituspuolueilta

Useat hallituspuolueet ovat sitä mieltä, että lapsilisiä tulisi korottaa tuntuvasti. Myös keskusta on herännyt viimeisten gallup-tulosten jälkeen kannattamaan lapsilisien korottamista (SS 19.11.). Hallitus on kuitenkin esittänyt, että lapsilisiä tulisi korottaa vasta neljännestä lapsesta alkaen.

Perussuomalaiset esittivät viime viikolla pykälämuutosesityksen hallituksen esitykseen siten, että korotus kohdistuisi ensimmäiseen lapseen. 19.11. perussuomalaiset jättivät eduskunnan täysistunnossa lausuman, jossa esitetään, että hallitus selvittäisi mahdollisuutta korottaa ensimmäisen lapsen lapsilisää tuntuvasti ja siten kannustaa perheitä lasten hankintaan. Perussuomalaiset on esittänyt myös ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista käyttöön. Lapsiperheille tehtävä verovähennys tukisi lapsiperheiden taloutta ja vahvistaisi tunnetta, että lapset ovat yhteiskunnassamme toivottuja. Perussuomalaiset katsoo, että kaikki lapsiperheet ansaitsevat nykyistä enemmän tukea – jo ensimmäisestä lapsesta lähtien.