Lakialoite terveydenhuollon maksukattojen yhdistämisestä

Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot eli vuosiomavastuut on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi. Sairastamisen kustannukset eivät saa olla kenellekään hoidon ja hoivan este.

Paljon sairastavalle voi tulla maksettavaa jopa 1 560, 66 euroa jo heti tammikuussa

Vuonna 2020 kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on 683 euroa, lääkkeiden vuosiomavastuu on 577,66 euroa ja matkakatto eli hoito- tai sairaalamatkojen vuosittainen omavastuu 300 euroa. Kaikki maksukatot juoksevat erikseen, joten paljon sairastavalle voi tulla maksettavaa yhteensä 1 560, 66 euroa jo heti tammikuussa.

Vaikeus selviytyä sairastamisen kustannuksista näkyy ulosotossa

Sosten selvityksen mukaan vuonna 2018 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua, ja määrä on kasvussa. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta.

Monen pitkäaikaissairaan on pakko turvautua toimeentulotukeen aina vuoden ensimmäisinä kuukausina. Kelan terveydenhoitomenoihin myönnetty toimeentulotuki kohdentuu etenkin lääkekuluihin.

Yhteinen 12 kuukauden ajanjaksolla kertyvä maksukatto tulee sitoa takuueläkkeen tasoon

Takuueläkkeen määrä on tällä hetkellä 835,00 euroa. Erillisistä maksukatoista aiheutuvien kokonaismaksurasituksen pienentäminen olisi tarpeellista ja perusteltua ikääntyneiden ja pienituloisten asiakkaiden näkökulmasta.

Koska matkakatto on huomattavasti pienempi, kuin lääke- tai terveydenhuollonmaksukatto, tulee erilliset maksukatot kuitenkin säilyttää ja niitä tulee seurata jatkossakin myös erikseen. Asiakkaan maksukaton täytyttyä maksukatto olisi voimassa 12 kuukauden ajan. Jos maksukatto ei täyty, olisi voimassa normaali kalenterivuoden mittainen kertymäaika.

Nyt asiakkaan maksukatto voi täyttyä vaikka vasta vuoden lopussa ja uusi kertymäaika alkaa heti seuraavan vuoden alusta. Paljon palveluita käyttävät eivät ole tasavertaisessa asemassa.

Kela hoitamaan seurantaa

Kelan tulisi hoitaa maksukattojen seurantaa keskitetysti ja asiakkaalle olisi ilmoitettava maksukaton täyttymisestä. Kelan tulisi myös huolehtia, että edunsaajan saa hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti.

Yhtenäisen maksukaton toteuttamisen edellytys on toimiva ja reaaliaikainen sähköinen järjestelmä, jossa on varmistettu tiedon kulku mm. Kelan, kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Tällä hetkellä tällainen on jo Kelan ja apteekkien välillä.

Jätin 24.9.2020 lakialoitteen maksukattoihin liittyvän lainsäädön uusimisesta. Lakialoite tulee myöhemmin eduskunnan käsittelyyn.

Toimenpidealoite vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi tulee helpottaa

Monissa kunnissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Useat vapaa-ajan asunnolla aikaansa viettävistä henkilöistä pohtivat vapaa-ajan asuntonsa muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Korona-aika on lisännyt etätyötä ja haja-asutusalueen arvostusta.  Olisi järkevää ja asukasystävällistä helpottaa vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Tarvittaisiin myös valtakunnallinen ohjeistus kunnille.

Kuntien käytännöissä eroja

Koska rakennuksen käyttötarkoitus on määritelty ja hyväksytty rakennusluvassa, ei asunnon omistaja voi vapaasti määritellä tai muokata jälkikäteen asunnon käyttötarkoitusta. Kesämökille ei voi muuttaa vakituisesti ilman lupamenettelyä. Käyttötarkoituksen muuttaminen vaatii joko rakennusluvan tai poikkeamispäätöksen. Tämä määritellään Maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta kunnat tekevät itse päätökset poikkeusluvista.

Kaikissa kaupungeissa tai kunnissa käyttötarkoituksen muuttaminen ei onnistu helposti, vaan kunnissa on eroja. Osa kunnista vaatii, että vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus muutetaan vakituiseksi asunnoksi, kun taas osa kunnista hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla ilman käyttötarkoituksen muuttamista.

Se mikä kiinteistöverossa menetetään voi tulla toisaalla takaisin kunnille

Kiinteistöveroissa on yleensä vaihtelua vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon osalta. Toisaalta mahdollisuus muuttaa vapaa-ajan asunto vakituiseksi asunnoksi voisi tuoda paikkakunnalla lisää vakituisia asukkaita, vaikka se vähentäisikin kunnassa kiinteistöveron tuottoa.

Vapaa-ajan asunnossa vakituisesti asuvat ovat tällä hetkellä irtolaisia

Jos henkilö asuu vapaa-ajan asunnossa ilman että se on muutettu vakituiseksi asunnoksi, hänet voidaan luokitella Maistraatin tiedoissa kunnassa vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmään eli irtolaiseksi. Tällöin tavallisten asioiden hoitaminen voi hankaloitua.  Saako asukas lainaa, laajakaistaliittymää, Kelan asumistukea tai edes kirjastokorttia? Ei todennäköisesti ainakaan ilman erillisiä selvityksiä.

Jätin toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi helpotetaan ja asiasta tehdään valtakunnallinen ohjeistus kunnille.

Vähennys paperillakin

Kodin remonteista tai kotona teetettävästä työstä voi saada verohelpotuksia. Monet vanhukset ovat kokeneet sen oivalliseksi, jos kotona tarvitaan esimerkiksi siivouspalveluita.

Kotitalousvähennyksen voidaan kokea hankalaksi, ellei hakija käytä nettiä tai omista sellaista. Veroilmoituksen mukana ei tule kotitalousvähennystä varten lomaketta. Tästä on tullut palautetta kansalaisilta ja yrittäjiltä. Moni on ollut harmissaan, kun hakemus on etsittävä netistä.

Olisi hyvä, jos paperinen lomake postitettaisiin muiden veropaperien mukana ainakin iäkkäimmille henkilöille. On voinut käydä jopa niin, että kotitalousvähennys on jäänyt hankaluutensa takia kokonaan hakematta. Kun paperinen lomake olisi helpommin saatavilla myös netittömille henkilöille, se toisi tasapuolisuutta.

Verohallinnon tulee lähettää kotitalousvähennyslomake esitäytetyn veroilmoituksen mukana yli 65-vuotiaille

Esitäytetyn veroilmoituksen mukana ei toimiteta enää kotitalousvähennys lomaketta 14A. Kotitalousvähennyksen voi ilmoittaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa internetissä. Tiedot voi ilmoittaa joko verokortille tai veroilmoitukseen. Vähennyksen voi ilmoittaa myös paperilomakkeella, jonka voi joko tulostaa Verohallinnon internetsivuilta tai noutaa Verohallinnon toimipisteestä tai verotoimistosta.

Kaikki eivät käytä internettiä

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 65 – 74 vuotiaita 706 691. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 20 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 141 338 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 75 vuotiaita tai vanhempia 523 675. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 39 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 204 233 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Yhteensä vuoden 2019 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 345 571 yli 65 vuotiasta kansalaista, jotka eivät käytä internettiä.

Asiointipisteisiin voi olla vaikeaa päästä

Manner-Suomessa on 310 kuntaa. Koska Verohallinnon toimipisteitä ja verotoimistoja on vain 47, niin monelle asiointimatka Verohallinnon toimipisteeseen tai verotoimistoon on pitkä. Asiointimatkoja saattaa hankaloittaa myös oman auton puute tai haja-asutusseutujen lähes olematon julkinen liikenne. Näin varsinkin haja-asutusalueilla asuville iäkkäämmille lomakkeen haun hankaluus voi estää koko vähennyksen hakemisen.

Kotitalousvähennyksellä myös työllistävä vaikutus

Useat kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä koskettavat nimenomaan iäkkäämpää väestönosaa, jotka vielä pystyvät asumaan omassa kodissaan joko itsenäisesti tai kotihoidon turvin. Kotitalousvähennyksen käyttö myös työllistää yrityksiä ja yksinyrittäjiä ja tuo sitä kautta verotuloja valtiolle, sanoo Reijonen.

Tein asiasta eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Verohallinto lähettää esitäytetyn veroilmoituksen mukana kotitalousvähennyslomakkeen yli 65-vuotiaille

Nolo päätös hallitukselta

Kotitalousvähennys on mahdollistanut monelle kodin remonttien teettämisen. Verotuksessa myönnetty vähennys on lisäksi edesauttanut esimerkiksi siivousavun kotona käyttämistä.  Vähennystä on ollut mahdollista saada myös hoitotyöstä kotiin.

Hallitus päätti heikentää tätä etuutta.  Tämä tuntuu jo heti vuoden 2020 alusta alkaen.  Päätös tuntuu ikävältä ja nololta. Päätöstä perusteltiin kuuleman mukaan jopa siten, että tämä etuus on pääasiassa koskenut vain hyvätuloisia. Asia on mielestäni päinvastoin. Nimenomaan tämä verovähennys on mahdollistanut monelle pienituloiselle remontoinnin tai esimerkiksi monelle pienituloiselle vanhukselle siivouspalvelun käyttämisen. Monet ovat tästä vähennyksestä hyötyneet. Samalla tämä verovähennys on parantanut työllisyyttä, koska sillä on ollut työllistävä vaikutus.

Aikaisemmin verovähennys oli 2 400 euroon asti ja nyt se on nykyhallituksen toimesta laskettu 2 250 euroon. Hallitus tekisi viisaasti, kun se palauttaisi tämän verovähennyksen.  Tuntuu sille, että hallituksella ei ole aikomustakaan tätä päätöstään järkevöittää.

Valitettavaa on, että veroasiossa hallitus näyttää astuvan tavallisen suomalaisen varpaille. Hallitus mm. korottaa polttoaineveroja, joka tuntuu kaikkien kukkarossa vaikuttaen muun muassa tuotteiden hintoihin ja matkakustannuksiin.

Toivoisin, että hallitus muuttaisi omaishoidontuen verottomaksi. Perussuomalaiset kannattavat verotonta omaishoidontukea, mutta hallituspuolueet eivät sitä vieläkään tee.

Verotuksen keinoin voidaan joko helpottaa tai hankaloittaa kansalaistemme elämää.  Mitä hallitus vielä keksiikään tavallisen kotitalouden maksettavaksi energiaverotuksen suhteen?

Eläkeasiaan merkittävä lakikaloite

”Eläkkeellä ei saa ostettua enää yhtä paljon  kuin aikaisemmin!” ”Hinnat ovat nousseet enemmän kuin eläkkeet. Eläkeläisen euro on alle euron.” Tämän suuntaiset kommentit kertovat  käytännössä siitä, mihin nykyisin voimassa oleva taitettu indeksi on johtanut.

Perussuomalaiset ovat jo pitkään tuoneet esille, kuinka tähän tulisi puuttua. Eläkkeet eivät nouse samassa suhteessa kuin palkat, vaan ansiotason muutosta otetaan huomioon vain 20 prosentin verran.

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps) on tehnyt lakialoitteen puoliväli-indeksistä. Eli hintojen ja ansiotason muutosten painoarvoa muutettaisiin. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistettaessa olisi ansio- ja hintatason muutosten painoarvo siis 50 prosenttia. Allekirjoitin erittäin mielelläni tämän lakialoitteen.

Toteutuessaan lakialoite parantaisi pienituloisen eläkeläisen asemaa. Lakialoitteessa esitetään tätä sovellettavaksi aina 1500 euroon asti. Eläketurvakeskuksen mukaan, alle 1250 euroa kuukaudessa eläkettä saavien osuus on suuri, siis jopa 40 prosenttia.

Mielestäni aloite on merkittävä. Hallituksen tulisi aktiivisesti ottaa tämä aloite tosissaan ja puuttua tähän. Nythän näyttää sille, että pääministeri Antti Rinteen ennen vaaleja lupaama vappusatasen lisäys eläkkeisiin tuntui olevan pelkkää vaalipuhetta.

Tuntuu epäoikeudenmukaiselle, että eläkkeiden ostovoiman pienentyminen näyttää tuovan monelle eläkeläiselle taloudellisia ongelmia arjessa selviytymiseen. Eikö tähän olisi jo aika puuttua oikeasti?