Liikenne – Kansanedustaja Minna Reijosen blogi

Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa, varsinkin Itä-Suomessa ja Lapissa

Muistutan, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksenä, että maamme säilyy toimintakykyisenä. Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Kuljetuksissa tieverkko on aina osa kuljetusta, koska sekä alku- että loppupäässä raaka-aineet pääsääntöisesti lähtevät teitä pitkin ja jakelu tapahtuu teitä pitkin.

Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento-, tai vesiväyliin. Raideliikenteellä ei ole tulevaisuudessakaan mahdollista korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää, eikä mahdollista rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin. Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 km pituutta verrattuna rataverkon 5 924 km pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä, katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 km.

Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko

Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen suurentuessa. Vierintävastuksella on suuri merkitys raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 %. Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelka pitäisi saada purettua.

Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden osalta, kuten 3-5 numeroisten teiden osalta. Pienillä teillä liikkuu paljon raskasta kalustoa.

Itä-Suomea ja Lappia ei saa unohtaa tierahoja jaettaessa

Suomen eri alueiden ja maakuntien painoarvo on parlamentaaristen päätöksien osalta usein asukaslukuun perustuva, kuten myös alueiden kansanedustajien määrä. Tiestöä on kuitenkin kilometreittäin mitattuna pitempiä pituuksia asukasta kohden harvemmin asutulla alueilla, esimerkkinä Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Maantiestön kunnostukseen voisi olla perusteltua jakaa käyttövaroja enemmän eri alueiden pinta-alaan liittyen tai tiestön pituuksiin liittyen. Voisi olla hyvä, jos osa rahoista jaettaisiin maakuntien alueen pinta-alaan perustuen, eikä asukaslukuun perustuen. Myös maakunnan tiekilometrien kokonaismäärä tulisi huomioita.

Liikenteeseen perustuen kerätään iso määrä vero- ym. tuloja valtion kassaan. On syytä käyttää reilusti varoja tiestömme kunnostukseen, kun korjausvelkaa on edelleen paljon. Kysyin vastuuministeriltä kirjallisessa kysymyksessä, onko mietitty tapaa jakaa tiestön kunnostukseen käytettäviä varoja enemmän maakuntien tiekilometrien määrään ja maakunnan pinta-alaan perustuen kuin asukaslukuun perustuen? Onko suunniteltu, että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna suurempi osa liikenteestä perittävistä maksuista korvamerkittäisiin nimenomaan tiestön kunnossapidon ja korjausvelan hoitamiseen?

Vaadin ministeriltä selvitystä Mannerheimintien leiriytyjien kustannuksista yhteiskunnalle ja mielenosoitusten yhdenvertaisesta kohtelusta

Pääkaupunki Helsingissä järjestettiin mielenosoitus, joka katkaisi liikenteen pitkäksi aikaa Mannerheimintiellä. Sisäministeriö valmistelee poliisin toimintaan liittyvän lainsäädännön ja yhteiskunta rahoittaa poliisin toimintaa. Veronmaksajilla on oikeus tietää mihin veroeuroja käytetään. Yhteiskunnan kustannuksiin osallistuu suomalainen veronmaksaja. Paikalla oli runsaasti poliiseja ja kalustoa. Onko todella niin, että yhteiskunnan varoilla ja poliisin suojaamana voi tukkia pääkaupungin pääväylän määräämättömäksi ajaksi. Onkin syytä kysyä, onko jokaisella kansalaisella täysin yhtenäinen oikeus katkaista julkinen liikenneväylä missä vain osoittaakseen mieltä rajattoman pitkäksi aikaa yhteiskunnan verovarojen maksaessa järjestelyt ja täysin ilman minkäänlaista korvausvastuuta yhteiskunnalle aiheuttamistaan kustannuksista? On myös syytä kysyä, aikooko ministeriö muuttaa lainsäädäntöä tältä osin.

Esitin eduskunnalle ministerin vastattavaksi kaksi kirjallista kysymystä. Ensimmäisessä kysyin, onko jokaisella kansalaisella täysin yhtenäinen oikeus katkaista julkinen liikenneväylä missä vain ja milloin vain osoittaakseen mieltä rajattoman pitkäksi aikaa yhteiskunnan verovaroin maksaessa järjestelyt ja täysin ilman minkäänlaista korvausvastuuta yhteiskunnalle aiheuttamistaan kustannuksissa.

Toisessa kirjallisessa kysymyksessä kysytään, paljonko kaikkiaan tuli maksamaan Mannerheimintien mielenosoitus yhteiskunnalle, kun mukaan lasketaan poliisin kulut, liikenteen katkaisusta aiheutuneet kulut ja muut mahdolliset kulut. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan vastausta.

Maanomistajan yksityisomaisuuden suojaan tehtävä parannuksia

Moottorikelkkailuväyliä tehdään Suomessa erilaisin tavoin. On epävirallisia väyliä ja virallisia reittejä.

Epävirallinen kelkkailu-ura

Epävirallinen kelkkailu-ura sovitaan maanomistajan kanssa. Kun väylä on epävirallinen, voidaan uran paikkaa helposti muuttaa, jos maanomistajalle tulee tarve esimerkiksi rakentaa tai käyttää omistamiaan maita muihin tarkoituksiin. Epävirallista kelkkailuväylää kutsutaan moottorikelkkailu-uraksi. Uran ylläpidon kustantaa harrastajat, ei yhteiskunta. Maanomistaja voi saada vuokratuottoja maidensa käytöstä.

Virallinen moottorikelkkailureitti

Virallinen moottorikelkkailureitti tehdään virallisien toimitusten kautta. Reitti merkitään rasitteeksi maanomistajan maille ja se voi rajoittaa maankäyttöä hyvinkin paljon, esimerkiksi rakentamisen tai vaikka metsänomistajan näkökannalta. Maanomistajia ei aina kuunnella, vaan kunnat voivat käyttää pakkokeinoja maanomistajia kohtaan vahvistamalla reittejä lautakuntakäsittelyiden kautta. Virallista väylää kutsutaan moottorikelkkareitiksi. Ylläpidon kustantaa kunta, yhteiskunta ja veronmaksajat. Virallisten reittien käyttäjiltä ei peritä maksua käytöstä. Maanomistajalle maksetaan vain hyvin pieni kertakorvaus, vaikka reitti tulee rasitteeksi tilalle.

Virallinen reitti on epäedullisempi maanomistajalle.

Maanomistajat ovat hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa sattuvat asumaan ja millainen tahtotila päättäjillä on kuunnella kuntalaisia tai tehdä pakkoreitityksiä. Kelkkailu on harrastus, siinä missä muutkin harrastukset. Useat kelkkailijat ovat kertoneet mielellään osallistuvansa väylien kustannuksiin, jos kelkkailu-urat tehdään epävirallisina.

Pakkokeinojen käyttäminen maanomistajia kohtaan tuntuvat epäoikeudenmukaisille ja kummallisille, koska väylät ovat usein sovittavissa maanomistajien kanssa, kunhan korvaus on kohdallaan. Maanomistajan yksityisomaisuudensuoja tuntuu olevan hyvin heikko kuntien ajaessa mahdollisia pakkotoimia maanomistajan maille. Minulla ei ole mitään kelkkailua vastaan, vaan sitä vastaan, että kunnissa käytetään pakkokeinoja.

Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen. Hän kysyy ministeriltä, ollaanko parantamassa maanomistajan yksityisomaisuuden suojaa kelkkailureittien virallistamisen osalta ja luopumassa pakkotoimista maanomistajia kohtaan.

Mitä ovat sähköautoilun kustannukset eri puolilla Suomea?

Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Keskeisenä tavoitteena tämän suunnitelman toteutumiseen on henkilöliikenteen sähköistäminen.

Liikenteen sähköistäminen tarkoittaa myös tavoitetta siirtyä sähköautoihin. Sähköautoilu on kustannuksiltaan varmasti erilaista pitkien etäisyyksien Suomessa. Myös sähkönsiirtohinnoissa on suuria eroja eri alueilla ja myös tämän vaikuttaa sähköautoilun kustannuksiin.

Jos Suomessa siirrytään laajamittaisesti sähköiseen henkilöliikenteeseen, on myös varmistettava, että sähköä riittää kaikille ilman ylimääräisiä lisäkustannuksia esim. pääsulakekoon muutokset omakotitaloissa tai jakelumuuntajien uusimiset maksavat. Kuinka paljon sähköautolla ajaminen maksaa eripuolilla Suomea, ottaen huomioon erilaiset sähkönsiirtohinnat ja haja-asutusalueen pitkät työmatkat.

Riittääkö sähköä ilman erillisiä hankintakustannuksia kaikille tarvitsijoille, jos Suomessa siirrytään suuressa mittakaavassa sähköiseen henkilöliikenteeseen? Kuka maksaa pääsulakekoon tai jakelumuuntajien muutokset? Tein näistä kirjallisen kysymyksen ministerille.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten koronarokotustiedot tallennetaan kansalaisten osalta selkeällä tavalla, koska nykyisin ei ole olemassa Suomessa yhtenäistä järjestelmää, josta kansalaisen ajantasaiset rokotetiedot löytyvät.

Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys.

Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa. Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla? Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut.

Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa? Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin!

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Romutuspalkkiot herättävät ikäviäkin tunteita maaseudulla

Hallitus nimittäin haluaa, että romutuspalkkion voisi käyttää myös joukkoliikennelippuihin tai ehkä sähköavusteiseen polkupyörään. Montaako tämä maaseudulla aidosti hyödyttää?

Koronan ja muun heikon taloussuhdanteen aikana ei monilla ole varaa ostaa uutta autoa vähäpäästöisyyden takia. Erikoista on myös ajattelu, että polttoaineveroa kohottamalla päästöt vähenisivät. Huviajelu on maaseudulla hyvin vähäistä. Autoa käytetään tarpeeseen. Eivät ne päästöt vähene polttoaineveroa nostamalla, kun kuitenkin samat välttämättömät ajot joudutaan tekemään. Se vaan maksaa sitten enemmän.

Maaseutulainen maksaa. Maaseutu on monella tapaa ilmastokärsijä yltiökunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa. Nyt ei ole polttoaineen veronkorotusten aika. Mieluummin tätä veroa voisi laskea ja entisetkin korotukset pian perua.

Jotain rajaa mielenosoituksiin, ministeri Ohisalo!

Julkiset tiet ovat tehty liikkumista varten. Julkisen tien käytön rajoittamiselle pitää olla perusteet. Helsingissä on liikenteen kulkua estetty aikaisemminkin estetty mielenosoituksella, johon poliisi on puuttunut. Tuolloin mm. sisäministeri, jonka toimenkuvaan kuuluvat myös poliisiasiat ja sisäinen turvallisuus, kyseenalaisti poliisin toimintaa.

Poliisin verkkosivuilla julkaistiin 17.11.2020 ilmoitus, että Elokapina-ryhmän mielenosoitus katkaiseen liikenteen yli viiden tunnin ajaksi Helsingin keskustassa. Liikenteen ohjauksesta vastaa poliisi ja julkinen liikenne kulkee poikkeusreittejä. Osa alueen vanhuksista tai työ-, koulu- tai asiontimatkalaisista ei pysty käyttämään tarvitsemiaan pysäkkejä.

Poliisilla selkeä ohjeistus

Poliisin oma ohjeistus mielenosoituksen järjestäjille ohjeistaa, että soveltuva paikka mielenosoituksille on sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Poliisi voi myös siirtää mielenosoituksen, jos se häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä tai jos liikenteen sujuvuus sitä vaatii. Kadun sulkeminen viideksi tunniksi liikenteeltä ei varmasti ole näiden ohjeiden mukaista.

Onko Elokapina-ryhmällä erivapauksia?

Elokapina määrittää itse toimintaansa omilla nettisivuillaan, että he käyttävät mm. kansalaistottelemattomuutta saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia. Kansalaistottelemattomuus on määritelmän mukaan yksiselitteisesti lainvastaista toimintaa ja kansalaistottelematon henkilö rikkoo vakaumuksellisista syistä lakia.

Mielipiteenvapaus ja sananvapaus ovat tärkeitä. On julkisen pohdinnan paikka, onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi poliisin avustamana hyväksyttävää. Pohdintaa aiheuttaa myös se, voiko mikä tahansa mielenosoitus vain ilmoituksen perusteella katkaista liikenteen missä päin Suomea tahansa ja mitenkä pitkäksi aikaa tahansa. Onko huolestuttava, jos poliisi ei kohta uskalla puuttua mielenosoituksiin, ei edes, jos liikenne katkaistaan.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko ministeriö hyväksymässä julkisen tien käytön häiriintymisen jopa sallimalla katkaista liikenne ja estää tien käyttö, ilmoituksen perusteella, mielenosoitustarkoituksessa, poliisin avustuksella.

Pienten teiden korjausvelkaa pitää saada lyhennettyä

Suomessa on 77 925 km maantieverkkoa. Koko tieverkon korjausvelka oli vuonna 2019 olevan 1,5 mrd. euroa. Uudet väylähankkeet näyttävät keskittyvän pääasiallisesti raideliikenteeseen, vaikka Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Rautateiden osuus tavaraliikenteestä on 13 %, joka on EU-vertailussa jo korkealla tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmissa kehittämisrahoista 54 % kohdistuu raiteille ja 36 % tieverkolle. Tämä ei ole suhteessa käyttötarpeisiin.

Raideliikenne ei voi korvata teitä

Kuljetuksissa tieverkko on aina osa kuljetusta, koska sekä alku- että loppupäässä raaka-aineet pääsääntöisesti lähtevät teitä pitkin ja jakelu tapahtuu teitä pitkin. Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento-, tai vesiväyliin.

Raideliikenteellä ei ole tulevaisuudessakaan mahdollista korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää, eikä mahdollista rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin. Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 km pituutta verrattuna rataverkon 5 924 km pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu – ja yhdysteitä, katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 km.

Huonot tiet lisäävät polttoaineenkulutusta

Huonoimmassa kunnossa ovat seutu- ja yhdystiet eli 3-5 numeroiset tiet, joilla kulkee usein myös raskasta liikennettä, esim. puunkuljetusajoneuvoja.

Hallitus ajaa päätöksillään raskaan kaluston kuljettajat ja yrittäjät ahdinkoon

Suomen huoltovarmuus on tärkeää. Raskaan kaluston kuljetusten turvaaminen on oleellinen osa huoltovarmuutta. Suomessa tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä raskaalla kalustolla. Näiden ajoneuvojen kuljettajat ovat ajamisen ammattilaisia. Raskaan ajoneuvon kuljettaminen on vaativaa työtä, sillä ajamisen lisäksi kuljettaja huolehtii, että kuorma tai ihmiset kulkevat turvallisesti ja määräaikaan mennessä perille.

Vaikeutetaanko työtä kohtuuttomasti?

Raskaan kaluston kuljettajien on pidettävä lain mukaiset tauot ajon aikana, myös koronakriisin aikana. Levähdyspaikka ruoka- ja peseytymismahdollisuuksineen ovat kuljettajalle tärkeitä. Varsinkin pitkillä matkoilla kuljettavat myös nukkuvat autoissaan, joten mm. WC- ja peseytymismahdollisuuksia tulee olla matkan varrella.

Ilman inhimillistä taukojen ja levähdyspaikkojen olemassaoloa kuljettajien työmäärä vaikeutuu kohtuuttomasti. Eikö riitä, että kaikenlaiset polttoaineveronkorotukset ajavat kuljetusyrittäjiä tiukoille. Pitääkö vielä kuljettajienkin työtä hankaloittaa.

Ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan

Nyt ollaan rajoittamassa ravintoloiden aukioloaikoja, niin myös raskaan kaluston kuljettajien paljon käyttämät 24 h avoinna olevat liikenneasemat ruokailu- ja sosiaalitiloineen rajoittavat aukioloaikojaan. Raskaan kaluston kuljettajien taukopaikkojen ylläpitämisestä huolehdittava koronakriisin aikana. Taukopaikkoja täytyy olla avoinna myös kriisiaikana. Liikenteen parissa työtä tekevät ovat hyvin huolestuneita, että kuinka varmistetaan, että nyt uusien rajoitusten aikana välttämättömiä palveluja on saatavilla.

Kysymys ministerille

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varmistaa, että raskaan kaluston kuljettajilla on mahdollisuus pitkillä matkoilla käyttää taukopaikoilla ruoka-, levähdys- ja peseytymismahdollisuuksia nyt kun ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan.

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Otin budjettikeskustelussa esille polttoaineiden veronkiristykset. Ensi vuoden budjetti ei lupaa autoilijoille ja öljylämmittäjille hyvää. Polttoaineveroja korotetaan hurjaa vauhtia. Hinnan maksavat autoilijat, omakotitaloasujat ja yrittäjät. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan.

Korotukset koskettavat eniten haja-asutusalueen ihmisiä, varsinkin pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samalla moni yrittäjä joutuu entistä tiukemmalle. Kaikilla ole varaa hankkia heti sähköautoja. Nykyään keskimääräinen auton hinta on alle 4 000 euroa.

Öljylämmityksen vaihto on kallis remontti. Suuri joukko eläkeläisiä asuu öljylämmitteisessä omakotitalossa. Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 1 716 euroa. Voi miettiä, kuinka sellaisilla tuloilla tehdään isoja remontteja, kuten vaihto maalämpöön. Kiinteistöjen arvot ovat olleet laskusuuntaisia varsinkin haja-asutusalueella. On mietittävä, onko koko talo edes remontin hinnan arvoinen. Myös jälleenmyyntiarvo kiinnostaa monia asunnon omistajia.

Kiinteistöveroja alas?

Hallituksen tekemät uudistukset eivät näytä hyvältä maaseudulla asuvan henkilön näkökulmasta. Autoilu ja lämmitys kallistuvat. Kuljetuskustannusten nousu nostaa tuotteiden hintoja.

Entä jos hallitus ottaisi houkutukset käyttöön? Olisiko aika laskea kiinteistöveroja maaseudulla? Olisiko aika laskea polttoaineiden verotusta? Entä, jos tiestön korjausvelkaan laitettaisiin ne rahat, jotka on suunniteltu sijoitettavan Afrikan hiilineutraalius hankkeisiin?

Hallituksen arvopohjalla on väliä

Haja-asutusalueet voisivat olla Suomen vahvuus, kun ne nähtäisiin vahvuutena myös hallituksen arvopohjassa. Korona-aika näytti, millainen myönteinen arvo harvaanasuttu alue on. Etätyötä tekevät voisivat saada verohelpotuksia. Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi voisi helpottaa. Keinoja löytyy, kun niitä vain halutaan ottaa käyttöön.