Kategoria: Lääkkeet

Miten nyky-Suomessa lääkitystiedot ovat miten sattuu?!

Olen huolissani, että eri tietokannoissa olevissa potilaiden lääkitystiedoissa on usein virheitä. Käytännössä oikeat ja ajantasaiset tiedot lääkityksestä ovat potilaan itsensä vastuulla. Tämä on harmillista, sillä moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät potilaan ajantasaisen lääkityksen. Sitten kun sairaaloissa tai terveysasemilla potilaiden lääkityksiä tarkastellaan, on siellä lähes aina vanhentuneita tietoja lääkityksestä tai annosmuutoksista.

Ajantasainen lääkitys tulisi löytyä helposti

Kantapalvelukaan ei ole täydellinen. Kun lääkäri muuttaa lääkitystietoja vaikkapa puhelimitse, ne eivät automaattisesti päivity lääkityskorttiin. Lääkitystietoihin ei päivity myöskään potilaan itsehoitolääkkeet tai ravintolisät, jotka voivat vaikuttaa muihin lääkkeisiin. Ajantasainen lääkityskortti pitäisi saada tulostettua esimerkiksi apteekista asiakkaalle.

Käytössä on valtavasti eri järjestelmiä ja nämä eivät välttämättä keskustele keskenään. Lääkäreiltä tulee palautetta, ettei järjestelmät eivät toimi. Apteekeissa ollaan myös tietoisia, etteivät lääkitystiedot ole yleensä ajan tasalla. Apteekissa on painotettu asiakkaille, että ihmiset pitäisivät ajantasaista lääkityskorttia mukanaan. Tämä onkin tärkeää, sillä järjestelmistä ajantasaista tietoa ei aina löydy. Ajantasainen lääkityskortti on yleensä asiakkaan itse päivitettävä.

Sairaalasta joudutaan usein ottamaan yhteyttä potilaan kotiin tai hänen lääkejakeluansa hoitavaan henkilöön, koska tietokannoissa ei ole ajantasaista tietoa lääkityksestä. Myös ne tilanteet, jossa joudutaan sairaalaan vaikkapa eri paikkakunnalla yllättäen ovat sellaisia, ettei lääkitystietoja nähdä järjestelmistä ja tämä saattaa aiheuttaa hoidon viivästymistä tai muita vaaratilanteita.

Lääkityksen tietopuutteet ovat aiheuttaneet läheltä piti-tilanteita ja turhaa työtä niin potilaille kuin hoitohenkilökunnalle. Pahimmassa tapauksessa virheellisillä lääkitystiedoilla voi tulla ikäviä seurauksia, jos käytetään vääriä lääkkeitä tai annoksia. Vaikka muutoksia on tehty, niin vieläkään tieto ei kulje tarpeeksi. Sote-uudistus ei tuo yhtenäistä järjestelmää lääkitystietojen siirtymisen osalta koskemaan koko Suomea.

Millä aikataululla saavutamme Suomessa tilanteen, että ajantasainen lääkityskortti on tulostettavissa asiakkaalle koko Suomessa riippumatta terveydenhuollon yksiköstä yhtenäisesti siten, että sinne ovat päivittyneet myös lääkitys- ja annosmuutokset? Tätä kysyin asiasta vastaavalta ministeriltä kirjallisessa kysymyksessäni.

Suomessa pitäisi olla käytössä vain yksi potilastietojärjestelmä

Yhteen järjestelmään siirtyminen vie aikaa, eikä se ole toteutettavissa nopealla aikataululla. Minimivaatimus olisi, että nykyiset potilastietojärjestelmät vähintään ”keskustelisivat” keskenään.

Jopa satoja potilastietojärjestelmiä

Suomessa on terveydenhuollossa käytössä kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä tiedon tallentamiseen. Eri järjestelmät eivät aina keskustele keskenään, joten tieto ei automaattisesti kulje toisesta yksiköstä toiseen.  Tämä muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, jos asiakas käy eri sairaanhoitopiirin alueen vastaanotolla. Tieto ei myöskään kulje automaattisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden välillä.

Kun tieto ei kulje, niin lääkitystiedot tai koetulokset eivät aina ole ajan tasalla. Edes saman sairaalan sisälläkään tieto ei kulje automaattisesti eri osastojen välillä.

Potilasturvallisuus vaarassa

Tiedon siirtymisen hankaluuksista voi tulla terveydenhoitohenkilöstölle ylimääräistä työtä. Jos koetulokset eivät ole ajan tasalla, saatetaan eri toimipisteessä tehdä samoja kokeita uudestaan. Tämä tarkoittaa aina ylimääräisiä kuluja. Potilaalle voi myös aiheutua terveydellistä haittaa, esimerkiksi tilanteessa, jos hän joutuu äkillisesti sairaalaan toisella paikkakunnalla ja ei pysty itse kertomaan esimerkiksi ajantasaisesta lääkityksestään. Lääkityskortit etteivät useinkaan ole ajan tasalla.

Moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät ajantasaiset potilastiedot, vaikka näin ei aina ole. Kuitenkin ajantasaisen tiedot ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Valtion tulisi ottaa kantaa potilastietojärjestelmiin

Monessa virastossa, kuten Kelalla ja verottajalla tiedonsiirto toimii vastaavasti hyvin. Kanta-tiedosto ei ole täysin kattava ja esimerkiksi ajantasaiset lääkityskortit eivät sinne automaattisesti päivity. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tehdään lääkitysmuutoksia.

Käytännössä ohjeistusta valtion taholta ei ole ollut, että Suomessa olisi julkisella puolella vain yksi järjestelmä, joka toimisi kaikkialla tai useampi, joiden tulisi vastaavasti keskustella keskenään. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen.

Omaishoidettavien lääkehoito ja lääkejakelu saatava yhdenvertaiseksi kotihoidon asiakkaiden kanssa

Lääkehoidon ajantasaisuus on tärkeää. On merkittävää huomioida oikea lääkkeenottoajankohta, mahdolliset yhteensopimattomuudet ja oikea annostelu. Omaishoidossa usein hoidettavan lääkehoito ja lääkkeiden annostelu jää omaishoitajan vastuulle.

Monille lääkkeet toimitetaan koneellisen annosjakelun kautta. Tällöin jokaisen eri ajankohdan lääke on pussitettuna omaan annospussiinsa, jossa on ottamisajankohdan kelloaika ja pussin sisältämät lääkkeet lueteltu. Käytössä on myös perinteisiä annosdosetteja käsin jakelu, joihin jaetaan esimerkiksi viikon annos kerrallaan. Jos annosjakelu aloitetaan, käydään huolella niin lääkärin kuin apteekin toimesta läpi lääkehoidon kokonaisuutta.

Kela korvaa osan lääkejakelun kustannuksista, jos henkilöllä on tietty määrä kelakorvattavia lääkkeitä käytössään ja henkilö on ylittänyt tietyn iän. Myös kunnat voivat kustantaa lääkejakelun kotihoidon asiakkaille tietyin perustein.

Omaishoidettavat eivät kuitenkaan välttämättä ole kotihoidon asiakkaita, koska omaishoitaja huolehtii hoidettavan monista asioista. Siten kunnat eivät automaattisesti kustanna omaishoidettavan lääkejakelua. Olisi merkittävää, että omaishoitajalla ja omaishoidettavalla olisi mahdollista saada kunnan tai yhteiskunnan kustantamana lääkejakelu. Omaishoito tuntuu jäävän heikommalle osalle myös lääkejakelun kustannusten osalta. Näin ei pitäisi olla.

Tein kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla lääkehoidon ja lääkkeiden annosjakelukustannusten osalta helpotuksia omaishoitajille ja omaishoidettaville?

Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Energiaturvetta nostettaessa, suon maatuneesta pintakerroksesta saadaan kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana, että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta? Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä. Meidän pitää huolehtia omasta tuotannosta, huoltovarmuudesta ja työpaikoista.

Kyseessä on myös lintujen hyvinvointi

Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaisia, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.

Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja

Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa, eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen. Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna.

Hapan turve on antiseptista, sitoo ammoniakkia ja kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.

Vaihtoehtoja ei ole

Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, miten varmistetaan, että suomalainen broilerintuotannon eläintautitilanne tai lintujen hyvinvointi ei kärsi turpeen alas ajosta?

Ministerin vastaus lääkkeiden omavastuusta

Tein ministerille eduskunnassa kirjallisen kysymyksen liittyen reseptilääkkeistä perittävään 50 euron alkuomavastuuseen. Kelan korvausta aletaan saada korvauksen piiriin kuuluvista reseptilääkkeistä vasta kun on ensin ostanut lääkkeitä 50 eurolla vuosittain.

Tiedustelin, onko hallitus aikonut poistaa 50 euron alkuomavastuun ja milloin tämä tapahtuu. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi vastauksessaan, ettei päätöksiä alkuomavastuuta koskevien säännösten muuttamisesta tai poistamisesta ole tehty. Antti Rinteen hallituksen ohjelman mukaan lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan, toteaa ministeri.

Vastauksessa kerrottiin myös, että mikäli alkuomavastuu poistettaisiin, olisi mahdollisesti valtiolla lisärahoituksen tarve jopa 84 miljoonaa. Joten tuntuu sille, ettei hallitus ole poistamassa 50 euron alkuomavastuuta.

Kommentoin kirjallisessa kysymyksessäni myös sitä, että asiakkaat voivat joutua eriarvoiseen asemaan riippuen siitä missä järjestyksessä vuoden alussa ostetaan eri korvausluokkiin kuuluvia lääkkeitä. Tämä tulee ajankohtaseksi, jos korvattavia lääkkeitä ostetaan esimerkiksi eri päivinä ennen alkuomavastuun täyttymistä. Siinä voi käydä niin, että jos kaksi henkilöä ostaa samat lääkkeet, mutta eri ostojärjestyksessä, niin yhteishinta muodostuu erilaiseksi.

Ministeri kommentoi tähän, että asiakas voi saada apteekista tukea hänelle edullisimman ostojärjestyksen selvittämiseen.

Käytännössähän se menee niin, että asiakkaalle on edullisempaa ostaa vuoden alussa ensin osittain korvattava lääke ja vasta sen jälkeen isompaan korvausluokkaan kuuluva lääke. Useita lääkkeitä samanaikaisesti ostettaessa tietokoneen ohjjelma laskee asiakkaalle edullisemman mukaan hinnan. Kaipaisin keskustelua lääkekorvausasioissa myös omavastuiden yhdistämiseen. Miksi paljon terveydenhuollon palveluita käyttävä joutuu kerryttämään erikseen omavastuukattosumman lääkärikäynneistä, lääkekuluista ja kyydityksistä? Eikö olisi jo aika nämä omavastuut yhdistää? Siinä eräs toiveeni hallitukselle. Tämä muutos helpottaisi rahallisesti paljon terveydenhuollon palveluita käyttävän alkuvuotta.

Kummallinen lääkkeiden omavastuu poistettava

Lääkekorvauksista on poistettava 50 euron alkuomavastuu. 
Ihmettelen erityisesti vuoden alussa perittävää alkuomavastuuta. Jos kaksi ihmistä ostaa samat reseptilääkkeet eri päivinä eri ostojärjestyksessä, asiakkaan maksama hinta täysin samanlaisista lääkkeistä voi olla eri. Tämä johtuu kelan oudosta alkuomavastuusta, jonka Sipilän hallitus otti käyttöön. Käytäntö on ollut muutaman vuoden käytössä. Minun mielestäni tämä ei ole oikeudenmukaista.

SAMAT LÄÄKKEET – ERI HINTA

Vuoden alussa täysi-ikäinen asiakas saa lääkkeistään kelakorvausta vasta, kun on ensin ostanut itse korvauksen piiriin kuuluvia reseptilääkkeitä 50 euron arvosta. Jos asiakas ostaa esimerkiksi ensin osittain korvattavan kipulääkkeen ja seuraavana päivänä isoimpaan korvausluokkaan kuuluvan insuliinin, hinta voi olla ihan eri, jos tuotteet ostetaan päinvastaisessa järjestyksessä.

Miten Suomessa kelakorvaus voi riippua ostojärjestyksestä? Minun mielestäni tämä ei ole yhdenvertaisuutta.

LASKELMA PALJASTAA EPÄOIKEUDENMUKAISUUDEN

Jos asiakas A:n kipulääkkeen lähtöhinta olisi esimerkiksi 60 euroa. Jos se ostetaan vuoden vaihteen jälkeen ekana, niin siitä on omavastuuta eli itse maksettavaa se 50 euroa, jonka jälkeen kela korvaa 40 %. Eli korvaus tulee 50 euroa ylittävältä osalta 40 prosenttia. Siten sen hinnaksi jäisi noin 56 euroa. Asiakkaan alkuomavastuu siis tuli täyteen tällä ostoksella. Kuvitellaan insuliinin hinnaksi ennen kelan korvausta esimerkiksi 120 euroa. Jos insuliini ostetaan seuraavana päivänä, niin sen hinnaksi jää 4,5 euroa, joka peritään siis aina isoimpaan korvausluokkaan kuuluvan lääkkeen omavastuuhintana. Tällöin asiakas A maksaa kahdesta lääkkeestään yhteensä 60.50 euroa.

SAMAT LÄÄKKEET-ALKUOMAVASTUUN JA KELAKORVAUKSEN TAKIA HINTAERO JOPA 30 EUROA

Oletetaan, että asiakas B:llä on täysin samat lääkkeet. Hän ostaakin vuoden alussa ensin insuliinin ja seuraavana päivänä kipulääkkeen. Yhteishinta on ihan eri. Insuliinista asiakas maksaa omavastuun eli 50 euroa. Kela korvaa sitten 50 euron ylittävältä osalta insuliinin muutoin kokonaan, paitsi sen omavastuuosuuden eli 4,5 euroa. Insuliini siis maksaa alkuomavastuun 50 euroa ja 4,5 euroa omavastuuta. Hinta siis 54,50 euroa. Oletettu asiakas B ostaa seuraavana päivänä kipulääkkeen. Lähtöhinta oli siis 60 euroa. Kun alkuomavastuu tuli täyteen insuliinilla, tulee tästä kelakorvausta 40 prosenttia, eli hintaa sille jää noin 36 euroa. Yhteensä asiakas maksaa siis 90,50 euroa.

Asiakas A maksoi samoista lääkkeistä 30 euroa vähemmän.

50 EURON ALKUOMAVASTUU POISTETTAVA

Alkuomavastuu tulisi poistaa. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen hallituksen ministerille, milloin tämä epäoikeudenmukainen alkuomavastuu aiotaan poistaa. Nyt kelan korvauksissa siis häviäjiä tuntuvat olevan ne, joille kela on myöntänyt erityiskorvausnumeron. Tämäkö oikeudenmukaisuutta? Jos esimerkissä olleet lääkkeet ostetaan samalla kertaa samana päivänä, kelan korvaus lasketaan automaattisesti asiakkaalle edullisimman mukaan. Ongelma tulee esille, kun ne ostetaan eri ostokertoina.

ALKUOMAVASTUU EI HELPOTA TIUKKAA ALKUVUOTTA

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että 50 alkuomavastuu vuoden alussa voi olla monelle iso summa. Varsinkin, kun samalla muitakin omavastuita aletaan kerryttää. Esimerkiksi lääkärikulujen ja terveydenhuollon matkojen omavastuun kuluja. Sipilän hallituksen aikaansaama alkuomavastuu olisi poistettava mahdollisimman pikaisesti

Ovatko lääkitystietosi ajantasalla?

Ajantasaiset lääkitystietosi eivät välttämättä löydy jokaisesta terveydenhuollon toimipisteestä.

Lääkityslista on yhteenveto käyttämistäsi lääkkeistä ja niiden annosteluajankohdista.

Jokaisen säännöllisesti lääkkeitä käyttävän kannattaa huolehtia lääkitystietonsa päivitys nykyistä lääkitystään vastaavaksi.

Sairaaloissa, terveysasemilla, yksityisellä lääkäriasemalla ja eri kunnissa sekä kaupungeissa voi olla erilaiset tietokoneohjelmat, jotka eivät keskustele keskenään.

Kuka osaa kertoa terveydenhoitohenkilökunnalle tai lääkärille ajantasaisen lääkityksesi esimerkiksi onnettomuustilanteessa, jos ne ovat vain sinun tiedossasi. Ellei sinulla vielä ole omaa päivitettyä lääkityslistaasi, kannattaa se huolehtia ajantasaiseksi mahdollisimman pian.

Lääkkeet – Turvallisuuden valvonta varmistettava

   Eräiden verenpainelääkevalmisteiden äskeinen jakelukielto on nostanut esille lääketurvallisuuden seurannan tärkeyden.  Erään kiinalaisen tuottajan vaikuttavan aineen valmistamisen synteesimenetelmässä löytyi ongelmallisuutta epäpuhtauksien suhteen. Epäpuhtauksissa kerrottiin olevan mahdollinen syöpäriski.

   Lääkevalmisteet, joihin oli käytetty kyseisen tuottajan valmistamaa valsartaania, kiellettiin markkinoilta.

   Tämänkaltaiset tapaukset näyttävät olevan Suomessa harvinaisia. Myös lääkeväärennösten suhteen Suomessa on tuntunut olevan melko rauhallista.  Ajoittain lääkeväärennöksiä on muissa maissa saatettu myydä jopa apteekeissa.

   Tulevaisuudessa turvallisuuden valvonnan merkitys korostuu. Fimean eli lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminta on tämänkaltaisissa tapauksissa erittäin tärkeää. Tiedonkulun viranomaisilta apteekkeihin ja lääkkeiden käyttäjille on oltava nopeaa ja toimivaa.

   Soten ja muiden uudistusmylläköiden valtakaudella ei sovi unohtaa valvonnan tärkeyttä ja sen laatua. Lääkkeiden turvallinen käyttö, opastus ja saatavuus on pidettävä Suomessa laadukkaalla tasolla.