Terveysmenoista ei ole varaa antaa EU:lle almuja

Koronasta elpymisen rahoituksen neuvottelut menivät metsään Suomen osalta. Suomi maksaa noin 6,6 miljardia. Suomi saa takaisin noin 3,2 miljardia. EU:n neuvottelupöydässä näytti suomalaisen euron arvo olevan alle 50 senttiä, koska saamme vain alle puolet sinne lähettämistä rahoista takaisin.

On ennustettu, että Suomi tokenee koronasta hitaasti. Miksi koronapaketin sitten annettiin tylyttää meitä?

Hoitajamitoituksen jahkailu on tuntunut olevan pitkään suomalaista politiikkaa. Meillä hoitajamitoituksen 0,7 täysimittaisuus otetaan käyttöön vasta vuonna 2023. Se olisi pitänyt ottaa käyttöön jo heti ensi vuoden alusta. Perussuomalaiset esittivät rahoitusta hoitajamitoitukseen jo vuodelle 2021. Hallitus ei halunnut näin toimia.

Jos rahoitus hoitajamitoitukseen olisi huomioitu eduskunnassa jo ensi vuoden alusta, Suomen EU-neuvottelijoilla olisi ollut hyvä peruste kertoa maamme sosiaali- ja terveysmenoihin tarvittavista rahoista. Nyt sen sijaan annettiin kuva, että kyllä Suomella rahaa riittää muille antaa. Kuva on täysin väärä. Onko meillä enää tällaisen neuvottelutuloksen jälkeen varaa toteuttaa hoitajamitoitusta?

Suomen ei missään tapauksessa olisi pitänyt olla näin myöntyväinen. Nyt menetimme elpymisrahoja, samalla vuosittainen maksuosuutemme nousi, eikä edes vaadittu minkäänlaisia alennuksia jäsenmaksuihin. Neuvottelujen päätös oli nolo ja epäoikeudenmukainen koko Suomelle, mutta varsinkin sosiaali- ja terveyspuolelle ikävä isku. Mistä hallitus aikoo ottaa ne rahat, jotka lähetetään EU:lle lahjaksi jaettavaksi? Sosiaali- ja terveyspuolesta ei ole varaa säästää!

Hoitajamitoituksen viivyttely harmittaa

Puolueet korostivat hoitajamitoituksen tärkeyttä ennen vaaleja. Kun asian käsittelyn aika tuli, kaikki ei mennytkään oletetun ja luvatun selkeästi. Hallituksen esityksessä hoitajamitoitus tulisi täysimääräisesti voimaan vasta huhtikuussa vuonna 2023. Tähän on vielä monta vuotta, eli vastuu taitaa siirtyä seuraavalle hallitukselle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru korosti aiemmin, että kuinka helpon nopeasti hoitajamitoitus olisi lakiin toteutettavissa. Vain yhdellä lauseella. Näin ei käynytkään, vaan nyt puhutaan pitkäaikaisesta porrastuksesta. Tietynlainen siirtymäaika on koronaviruspandemian vuoksi perusteltua. Mutta näin pitkä siirtymäaika ei ole.

Perussuomalaiset korostavat hoitajamitoituksen kuntoon saattamista pikimmiten. Esitimme, että sitova 0,7 henkilöstömitoitus on otettava käyttöön vuoden 2021 alusta. Samoin rahoitus tulisi tähän osoittaa talousarviossa.

Perussuomalaiset harmittelevat, ettei tähän löytynytkään nyt rahaa laittaa asia joutuisasti kuntoon. Me esitimmekin, että mitoitus olisi tullut voimaan ensi vuoden alusta. Perussuomalaiset pitävät hoitajamitoituksen kuntoon laittamista erityisen tärkeänä.

Hallitus halusi laittaa lisätalousarviossaan jopa 300 miljoonaa ilmastorahastoon, mutta hoitajamitoituksen kuntoon laittamisen rahoitukseen tuntuu olevan vaikeampi löytää rahoitusta. Lakiesityksessä oli toki hyvääkin, mutta aikataulu jätättää harmillisen pahasti. Jätettiinkö taas vanhukset odottamaan vuosiksi tätä asiaa?

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille, kun samaan aikaan lähihoitajat juoksee kellon kanssa?

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. Nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.

Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea?

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?

On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Omaishoidon tuki verottomaksi

Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, nostaisin esille myös omaishoidon.

Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole?

Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Jaan yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään. Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.

Hoitajamitoitus vesitetty lupauksiin nähden

Jo tässä vaiheessa on tunnistettu, että hoitajamitoituksen korjaaminen edellyttää yli 5 000 uutta työntekijää alalle.

Hallituksen tulisi tunnistaa tämä tarve ja lisätä aloituspaikkojen määrää jo nyt, jotta riittävästi koulutettua henkilöstöä olisi käytettävissä vaalikauden lopulla. Hoitajien työolot vaativat pikaista korjaamista, jotta koulutetut työntekijät jäisivät alalle.

Vanhuspalveluiden ongelmat eivät myöskään korjaannu omavalvonnan turvin, vaan tarvitaan oikeaa valvontaa, ja tämä edellyttää lisäresursseja Valviralle

Mistä puuttuvat miljoonat hoitajamitoitukseen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelman mukaan hoitajamitoituksen korjaaminen maksaa vajaat 200 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa tähän on varattu vuositasolla vain 70 miljoonaa euroa.

Kun rahoituksesta puuttuu 130 miljoonaa, hallituksen lupauksista puuttuu uskottavuus.
Tarvitaan rahan lisäksi myös hoitajia. Moni koulutettu hoitaja on lähtenyt ulkomaille töihin tai
työskentelee muissa töissä, koska hoitotyöstä maksettava palkka ei vastaa työn raskautta. Hallituksella riittää satoja miljoonia euroja kehitysapuun, mutta suomalaisten vanhusten hoitoon rahat eivät riitä. Onko hallituksen arvopohja todella se, että laitataan satoja miljoonia Afrikkaan, kun vanhusten hoivasta puuttuu 130 miljoonaa?