Kategoria: Verotus

Ministeriön tulee selvittää alueen asuinkustannusten korkeaa hintaa

Huolestuin Pohjois-Savon muuta maata korkeammista asumisen kustannuksista. Omakotiliitto teki vastikään vertailuja asumisen kustannuksista. Kävi ilmi, että Pohjois-Savossa asumisen kustannukset ovat kalleimmat. Esille nousi suurien kustannuksien takia esimerkiksi Kuopio, Siilinjärvi ja Leppävirta. Vertailu osoitti, että kunnalliset maksut olivat Pohjois-Savossa jopa noin 4500 euroa vuodessa, kun esimerkiksi Lapissa vastaava summa oli noin 3750 euroa vuodessa.

Asumiskustannukset koostuvat monesta eri tekijästä. Näitä kuluja ovat kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut ja myös esimerkiksi hulevesimaksut ja lämmityskulut. Asumiskustannuksilla on iso merkitys alueen asukkaille ja alueen vetovoiman takia nyt ja tulevaisuudessa. On syytä olla huolissaan alueiden eriarvoisuudesta, sanoo Reijonen

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on tehtävissä sille, että eri puolilla Suomea ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinkustannusten suhteen ja miten hallitus aikoo tasata asuinkustannusten eroja jatkossa

Pitäisikö puunmyynnin verotuloja kohdistaa siihen kuntaan, missä metsä sijaitsee?

Metsänomistajien puunmyynnin verotulot tulisi kohdistaa siihen kuntaan, missä metsä sijaitsee. Metsänomistajia asuu paljon eri kunnassa tai kaupungissa, kuin missä hänen omistamansa metsä sijaitsee. Kun metsänomistaja myy puustoa, maksetaan tuloista veroa. Myynnistä tulevat verot eivät kohdistu sen kunnan hyväksi, missä metsä sijaitsee.

Jos myynnistä aiheutuvat verotulot kohdennettaisiin kuntaan, jossa kyseinen metsä sijaitsee, voisi verotulot hyödyttää maa- ja metsäseutuisia alueita piristävästi.

Tein kirjallisen kysymyksen, että onko harkittu mahdollisuutta, että puunmyynnin verotuloja kohdennettaisiin sen alueen eli sen kunnan kehitykseen, jossa metsäalue sijaitsee?

Ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotettava

Suomen yrittäjistä noin kaksi kolmasosaa eli 182 000 (vuonna 2018) on yksinyrittäjiä. Kyse on siis merkittävästä joukosta, jotka osaltaan kannattelevat Suomen taloutta.

Suomessa työntekijän palkkaukseen liittyy monenlaista byrokratiaa ja järjestelyitä. Suomessa on paljon yksinyrittäjiä, jotka voisivat joko vakituisesti tai määräaikaisesti tarvita työtekijän tai työntekijöitä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja työllistämistä tulisi helpottaa ja yksinkertaistaa.

Usein yksinyrittäjällä on iso kynnys palkata juuri se ensimmäinen työntekijä. Muutos yrittäjästä työnantajaksi on iso. Se tuo mukanaan myös monenlaisia huolia ja kysymyksiä; osaanko valita juuri oikean työntekijän tehtävää, mitä jos töitä ei riitäkään, työnantajan byrokratia ja lainsäädäntö ym? Koronan myötä myös yrittäjille on tullut aivan uudenlaisia riskejä yritystoimintaan ja sen jatkuvuuteen. Lähihistoriamme laajimmat valtiovallan rajoitukset monien yritysten toimintaan, vaikkakin aiheelliset, ovat varmasti nostaneet monilla yksinyrittäjillä kynnystä sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun 2020 lopussa 315 000 työnvälityksen säädösten mukaan tilastoitua työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 86 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jos ensimmäisen työntekijän palkkausta helpotettaisiin, voisi se vaikuttaa myönteisesti Suomen työllisyyteen.

Tein kirjallisen kysymyksen, kuinka on suunniteltu helpotettavan ensimmäisen työntekijän työllistymistä ja palkkaamista yrityksiin.

Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys.

Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa. Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla? Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut.

Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa? Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin!

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Ministeri Lintilän selitys ontuu – vero jysähtää turpeelle

Olen huolissani suomalaisen turvetuotannon tulevaisuudesta. Turpeelle jysähtää nyt reilu vero. Kotimainen uusiutuva energianlähde on ikävässä vastatuulessa.

Hallitusohjelma ajaa turpeen käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. 15.7.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni turpeenkäytön alustavasti laskevan markkinaehtoisesti. Samalla ministeri toteaa, ettei hallitus ole päättänyt turpeen alasajosta. Ministerin vastaus tuntuu erittäin ontuvalle. Nimittäin hallitushan ajaa turpeen energiakäyttöä alas esimerkiksi veronkorotuksin.

Hallitusohjelma tekee sitä samaa. Hallitus ei ole kiinnostunut muuttamaan hallitusohjelmaa edes vakavan koronaepidemian takia. Turpeenkäyttö on mielestäni kiinni enemmän politiikan arvoista, kuin markkinaehtoisuudesta.

Poliittinen asenne tosin pakosta vaikuttaa markkinoihin. Hämmästyttävää, ettei keskusta hallituspuolueena näytä olevan kotimaisen turvetuotannon puolustajana. Suomen energiapolitiikka on muutenkin kovin ailahtelevaa ja lyhytjännitteistä.  On hyvin lyhytnäköistä, jos turvetuotantoalueita ajetaan alas, koneet myydään ulkomaille ja alan osaajat lähtevät toisiin töihin. Tiukan paikan tullen voi käydä niin, ettei Suomella tarvittaessa olekaan enää osaamista ottaa turvealueita uudelleen käyttöön. Se ei ole Suomen edun mukaista.

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Otin budjettikeskustelussa esille polttoaineiden veronkiristykset. Ensi vuoden budjetti ei lupaa autoilijoille ja öljylämmittäjille hyvää. Polttoaineveroja korotetaan hurjaa vauhtia. Hinnan maksavat autoilijat, omakotitaloasujat ja yrittäjät. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan.

Korotukset koskettavat eniten haja-asutusalueen ihmisiä, varsinkin pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samalla moni yrittäjä joutuu entistä tiukemmalle. Kaikilla ole varaa hankkia heti sähköautoja. Nykyään keskimääräinen auton hinta on alle 4 000 euroa.

Öljylämmityksen vaihto on kallis remontti. Suuri joukko eläkeläisiä asuu öljylämmitteisessä omakotitalossa. Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 1 716 euroa. Voi miettiä, kuinka sellaisilla tuloilla tehdään isoja remontteja, kuten vaihto maalämpöön. Kiinteistöjen arvot ovat olleet laskusuuntaisia varsinkin haja-asutusalueella. On mietittävä, onko koko talo edes remontin hinnan arvoinen. Myös jälleenmyyntiarvo kiinnostaa monia asunnon omistajia.

Kiinteistöveroja alas?

Hallituksen tekemät uudistukset eivät näytä hyvältä maaseudulla asuvan henkilön näkökulmasta. Autoilu ja lämmitys kallistuvat. Kuljetuskustannusten nousu nostaa tuotteiden hintoja.

Entä jos hallitus ottaisi houkutukset käyttöön? Olisiko aika laskea kiinteistöveroja maaseudulla? Olisiko aika laskea polttoaineiden verotusta? Entä, jos tiestön korjausvelkaan laitettaisiin ne rahat, jotka on suunniteltu sijoitettavan Afrikan hiilineutraalius hankkeisiin?

Hallituksen arvopohjalla on väliä

Haja-asutusalueet voisivat olla Suomen vahvuus, kun ne nähtäisiin vahvuutena myös hallituksen arvopohjassa. Korona-aika näytti, millainen myönteinen arvo harvaanasuttu alue on. Etätyötä tekevät voisivat saada verohelpotuksia. Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi voisi helpottaa. Keinoja löytyy, kun niitä vain halutaan ottaa käyttöön.

Suomalainen maaseutu on joutumassa ikävään asemaan polttoaineverotuksen suhteen.

Polttoaineen veronkorotukset tuntuvat ankaran karmaiseville. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Tuntuu sille, että maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys. Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa.

Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitänkin avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla?

Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut. Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus? Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa?

Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne teot, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on polttoaineen veronkorotuksesta hyvin huolissaan.

Toimenpidealoite vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi tulee helpottaa

Monissa kunnissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Useat vapaa-ajan asunnolla aikaansa viettävistä henkilöistä pohtivat vapaa-ajan asuntonsa muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Korona-aika on lisännyt etätyötä ja haja-asutusalueen arvostusta.  Olisi järkevää ja asukasystävällistä helpottaa vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Tarvittaisiin myös valtakunnallinen ohjeistus kunnille.

Kuntien käytännöissä eroja

Koska rakennuksen käyttötarkoitus on määritelty ja hyväksytty rakennusluvassa, ei asunnon omistaja voi vapaasti määritellä tai muokata jälkikäteen asunnon käyttötarkoitusta. Kesämökille ei voi muuttaa vakituisesti ilman lupamenettelyä. Käyttötarkoituksen muuttaminen vaatii joko rakennusluvan tai poikkeamispäätöksen. Tämä määritellään Maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta kunnat tekevät itse päätökset poikkeusluvista.

Kaikissa kaupungeissa tai kunnissa käyttötarkoituksen muuttaminen ei onnistu helposti, vaan kunnissa on eroja. Osa kunnista vaatii, että vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus muutetaan vakituiseksi asunnoksi, kun taas osa kunnista hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla ilman käyttötarkoituksen muuttamista.

Se mikä kiinteistöverossa menetetään voi tulla toisaalla takaisin kunnille

Kiinteistöveroissa on yleensä vaihtelua vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon osalta. Toisaalta mahdollisuus muuttaa vapaa-ajan asunto vakituiseksi asunnoksi voisi tuoda paikkakunnalla lisää vakituisia asukkaita, vaikka se vähentäisikin kunnassa kiinteistöveron tuottoa.

Vapaa-ajan asunnossa vakituisesti asuvat ovat tällä hetkellä irtolaisia

Jos henkilö asuu vapaa-ajan asunnossa ilman että se on muutettu vakituiseksi asunnoksi, hänet voidaan luokitella Maistraatin tiedoissa kunnassa vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmään eli irtolaiseksi. Tällöin tavallisten asioiden hoitaminen voi hankaloitua.  Saako asukas lainaa, laajakaistaliittymää, Kelan asumistukea tai edes kirjastokorttia? Ei todennäköisesti ainakaan ilman erillisiä selvityksiä.

Jätin toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi helpotetaan ja asiasta tehdään valtakunnallinen ohjeistus kunnille.

Vähennys paperillakin

Kodin remonteista tai kotona teetettävästä työstä voi saada verohelpotuksia. Monet vanhukset ovat kokeneet sen oivalliseksi, jos kotona tarvitaan esimerkiksi siivouspalveluita.

Kotitalousvähennyksen voidaan kokea hankalaksi, ellei hakija käytä nettiä tai omista sellaista. Veroilmoituksen mukana ei tule kotitalousvähennystä varten lomaketta. Tästä on tullut palautetta kansalaisilta ja yrittäjiltä. Moni on ollut harmissaan, kun hakemus on etsittävä netistä.

Olisi hyvä, jos paperinen lomake postitettaisiin muiden veropaperien mukana ainakin iäkkäimmille henkilöille. On voinut käydä jopa niin, että kotitalousvähennys on jäänyt hankaluutensa takia kokonaan hakematta. Kun paperinen lomake olisi helpommin saatavilla myös netittömille henkilöille, se toisi tasapuolisuutta.

Verohallinnon tulee lähettää kotitalousvähennyslomake esitäytetyn veroilmoituksen mukana yli 65-vuotiaille

Esitäytetyn veroilmoituksen mukana ei toimiteta enää kotitalousvähennys lomaketta 14A. Kotitalousvähennyksen voi ilmoittaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa internetissä. Tiedot voi ilmoittaa joko verokortille tai veroilmoitukseen. Vähennyksen voi ilmoittaa myös paperilomakkeella, jonka voi joko tulostaa Verohallinnon internetsivuilta tai noutaa Verohallinnon toimipisteestä tai verotoimistosta.

Kaikki eivät käytä internettiä

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 65 – 74 vuotiaita 706 691. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 20 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 141 338 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 75 vuotiaita tai vanhempia 523 675. Samana vuonna Tilastokeskuksen mukaan tästä ikäluokasta 39 % ei käyttänyt lainkaan internettiä. Tämä on 204 233 kansalaista, jotka eivät pysty tulostamaan lomaketta internetistä ja ilmoittamaan vähennystä OmaVero-palvelussa internetissä omalle verokortille tai veroilmoitukseen.

Yhteensä vuoden 2019 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 345 571 yli 65 vuotiasta kansalaista, jotka eivät käytä internettiä.

Asiointipisteisiin voi olla vaikeaa päästä

Manner-Suomessa on 310 kuntaa. Koska Verohallinnon toimipisteitä ja verotoimistoja on vain 47, niin monelle asiointimatka Verohallinnon toimipisteeseen tai verotoimistoon on pitkä. Asiointimatkoja saattaa hankaloittaa myös oman auton puute tai haja-asutusseutujen lähes olematon julkinen liikenne. Näin varsinkin haja-asutusalueilla asuville iäkkäämmille lomakkeen haun hankaluus voi estää koko vähennyksen hakemisen.

Kotitalousvähennyksellä myös työllistävä vaikutus

Useat kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä koskettavat nimenomaan iäkkäämpää väestönosaa, jotka vielä pystyvät asumaan omassa kodissaan joko itsenäisesti tai kotihoidon turvin. Kotitalousvähennyksen käyttö myös työllistää yrityksiä ja yksinyrittäjiä ja tuo sitä kautta verotuloja valtiolle, sanoo Reijonen.

Tein asiasta eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Verohallinto lähettää esitäytetyn veroilmoituksen mukana kotitalousvähennyslomakkeen yli 65-vuotiaille