Kategoria: Posti

Paketit pitää saada lähipostista, ei naapurikunnasta

Postin toimintoja on tarjolla asiamiespalveluna kauppojen ja muidenkin liikkeiden tiloissa. Postipakettia ei enää tarvitse välttämättä noutaa erillisestä varsinaisesta Postin toimipisteestä, vaan esimerkiksi paketti voi tulla läheisen kaupan toimitiloihin, joka toimii yhteistyössä Postin kanssa asiamiespisteenä.

Kansalaisilta tulee palautetta, ettei paketti aina ohjaudu lähimpään toimipisteeseen, vaan ohjautumista on tapahtunut jopa eri kuntaan. Samoin on aiheuttanut ihmettelyä, että vaikka lähimmässä paketin hakupaikassa olisi ollut tilaa uusille paketeille, on paketti ohjautunut paljonkin kauemmaksi. Tätä on tapahtunut varsinkin kuntaliitoskunnista ja silloin, kun on tullut käyttöön uusia pisteitä, joista paketteja voi noutaa.

Ajantasaiset tiedot palvelupisteiden paikoista ovat tärkeitä, samoin tiedon välittyminen siitä, onko lähetyksille vapaita paikkoja ja ovatko kaikki täysiä. Moni mieluimmin odottaisi pakettia vähän kauemmin, kuin joutuisi hakemaan sen jopa toisesta kunnasta.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka huolehditaan postin toimipisteiden ajantasaisista tiedoista siten, että kansalaiset saavat Postin palveluita nimenomaan heitä lähinnä olevista paikoista ja siten, ettei henkilön tilaamia lähetyksiä ohjaudu esimerkiksi kokonaan toiseen kuntaan asti haettavaksi, vaikka toimipisteissä myös lähellä olisi tilaa lähetyksille.

Täyden palvelun posteista pulaa – kuntaliitoskunnat huomioitava

Joka kunnassa on oltava yksi täyden palvelun postin toimipiste. Postin palveluihin ei tule olla kohtuuttoman pitkä asiointimatka. Postilain mukaan koko maassa on oltava pysyvästi ja tasapuolisesti tarjolla postipalvelujen yleispalvelu. Kuitenkin kansalaiset voivat joutua hyvin eriarvoiseen asemaan postin palveluiden suhteen.

Kuntaliitoskunnat voivat olla hyvin laajoja

Kuntalaiset voivat olla eriarvoisessa asemassa esimerkiksi kuntaliitoksia tehneissä kunnissa. Tällöin voi käydä niin, että jos kuntaliitoskunnassa postin toimipistettä ylläpitänyt yrittäjä lopettaa toimintansa, jää kuntaliitoskunta ilman postia. Kuntaliitoskunnat voivat olla pinta-alaltaan hyvinkin laaja-alaisia, mutta koska kyseessä on yksi suuri kunta, ei postia nykysäädösten perusteella välttämättä perusteta kuntaliitosalueille. Matka täyden palvelun postiin voi muodostua hyvin pitkäksi.

Laittaako valtio kuntalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan?

Posti on valtionyhtiö, joka päättää myös toimipisteidensä sijainnista. Postipalvelut voidaan lukea kuntalaisten jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömiin palveluihin. Postin sijoituspaikkojen määräytymisen perusteet olisi syytä varsinkin kuntaliitoskunnissa tarkistaa ajan tasalle.

Kirjallinen kysymys ja toimenpidealoite

Tein asiasta aikaisemmin kirjallisen kysymyksen ministerille ja nyt myös toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen ja uudistaakseen valtionyhtiö Postin sijoituspaikkojen määräytymisen perusteet varsinkin kuntaliitoksen tehneiden laajapinta-alaisten kuntien osalta. 

Postin tulee tarjota monipuolisesti palveluita myös pitkien etäisyyksien kunnissa

Postilain mukaan koko maassa on oltava pysyvästi ja tasapuolisesti tarjolla postipalvelujen yleispalvelu. Kirjattujen ja vakuutettujen palvelujen ja yleispalveluvelvotteitteen alaisia postipakettipalveluja on tarjottava vähintään yhdessä toimipisteessä jokaisessa kunnassa.

Postin palveluita tarvitaan

Postipalvelut voidaan lukea kuntalaisten jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömiin palveluihin. Palvelun saatavuus on tärkeää koko maan alueella.

Posti on valtion yhtiö, jonka palveluita tarvitaan. Joskus matka kaikkia postipalveluita tarjoavaan postiin voi tulla hyvin pitkäksi. Kuitenkin määritelmä ”jokaisessa kunnassa” voi olla kansalaisille hyvinkin epäoikeudenmukainen.

Kuntaliitosten myötä on muodostunut pinta-alaltaan laajoja kuntia, jolloin matka postiin voi muodostua varsin pitkäksi.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten hallitus aikoo varmistaa monipuoliset postipalvelut pitkien etäisyyksien kunnissa ja kuntaliitoksien myötä pinta-aloiltaan laajoiksi kasvaneilla haja-asutusalueilla? 

Kyseenalaiset ja ontuvat perustelut

Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti lisätä ministerien avustajien määrää. Avustajien palkkoihin jysähtää noin 32 miljoonaa euroa. Iso summa yhden kauden menoiksi.

Nyt avustajia 19 ministerillä on yhteensä 82. Juha Sipilällä (kesk.) oli selkeää tahtoa vähentää avustajia. Keskusta kannattaa kuitenkin ilmeisesti nykyisen punaviherhallituksen tahtotilaa avustajista. Voidaanko määrää perustella suurella työmäärällä? Ei, sillä pienemmällä avustajajoukolla ovat ministerit pärjänneet ennenkin.

Hulppealta avustajien määrältä odotamme tuloksia hallitustyössä. Kuitenkin nyt kävi jo lyhyen hallitustaipaleen jälkeen, että ministeri Sirpa Paatero (sd.) erosi tehtävästään. Auttoiko siis suuri avustajien määrä ministerien tehtävien hoitoa vai eikö tieto kulkenut tarpeeksi asiallisesti suuren avustajajoukon myötä?

Olisiko erityisosaaminen hyvä peruste palkata ammattilaisia ministerien tehtävien auttamiseen? Ovatko hallituksen avustajat puolueettomia vai puoluepoliittista valtaa vahvistavia? Nyt ministerien erityisavustajan tehtäviin palkatuista henkilöistä löytyy vaaleissa mukana olleita, mutta ei valituksi tulleita henkilöitä. Onkohan tämä siis verrattavissa piilossa olevaan puoluetukeen?

On sanottu, että sote vaatii avustajien suurta määrää. Sote taisi kaatua jo perustuslailliseen ongelmaan aiemmin. Soten uudistamisessa on tärkeää hoitaa asioita laajamittaisesti yhteistyöllä. Demokratiassa on kyse kaikkien kantojen kuuntelemisesta.

Ei ole perusteltua puolustella avustajamäärää myöskään Suomen EU:n puheenjohtajuudella. Tämä kausi ei todellakaan ole neljän vuoden mittainen. Jussi Halla-aho (ps.) on vaatinut Antti Rinnettä eroamaan. Perusteltu syy on Postin asioiden hoidon epäselvyys. Mielestäni Postin sotkua pääministeri ei hoitanut parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen alkutaival ei kovin ruusuiselta näytä. On merkittävää, että jopa Euroopan komissio pyysi selvennystä budjetista ja julkisten menojen kasvusta. Hallitustaivalta tuskin jatkossakaan helpottaa, että hallituksessa mukana on äärierilaisia puolueita.

Rinteen outo ratkaisu

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on kommentoinut julkisuudessa, kuinka postin henkilökunta voisi olla osana sote-ratkaisua. Rinteen mukaan voitaisiin kurkkia ikkunoista ja kysyä miten voidaan auttaa. Miten toimitaan, ellei asiakasta näy ikkunasta kurkittaessa?

Antti Rinteen tulee huomioida, että sote ja posti ovat kaksi eri asiaa. Postin työntekijät tekevät omaa tärkeää työtään, samoin terveydenhuollon työntekijät omaansa. Kuinka Rinne varmistaa, että henkilöllä on sopiva koulutus arvioimaan avun tai hoidon yksilöllinen tarve?  Ollaanko Postin työntekijöille sysäämässä huomattavasti lisää vastuuta? Miten pääministeri aikoo ratkaista vastuu- ja tietosuojakysymykset? 

Tuntuu siltä, että jo nyt kotona asuu henkilöitä, joiden kuuluisi saada olla hoitopaikassa. Toivon, että pääministeri Rinteen kanta ei ollut koko hallituksen kanta asiaan.  Olisi kiva nähdä laskelmat, paljonko esimerkiksi nykyhallituksen palkkaamilla yltiösuurella avustajien määrällä tai ulkomaille menevillä kehitysavun miljoonilla olisi saatu rahoitettua sotea.