Kategoria: Koulutus

Oppivelvollisuusiän nostamisessa ei huomioida erilaisia oppijoita

Olen huolissani oppivelvollisuusiän nostamisesta. Tällä hetkellä suurin osa suorittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnot ilman velvoitetta. Oppijoita on kuitenkin hyvin erilaisia. En ymmärrä, miten oppivelvollisuudella saadaan oppilas opiskelemaan, jos siihen ei alun perinkään ole kiinnostusta, motivaatiota tai tarvittavia taitoja.

Maksuttomat oppimateriaalit tai koulukyydit tuskin vaikuttavat koulupudokkaiden opiskelumotivaatioon. Syyt ovat ihan muualla. Perustaidot, opiskeluvalmiudet, mielenterveyden ongelmat ja elämänhallinta, näitä ei korjata koulupakolla tai maksuttomuudella.

Miksi ei kehitetä oppisopimuskoulutusta?

Osa ei välttämättä halua tai pysty käymään pitkään koulua. Osa nuorista voisi haluta opiskella ammattiin, vaikka käytännön tekemisellä eli oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuksella niidenkin, joilla on haasteita perinteisissä oppimismenetelmissä, voi päästä loistamaan osaamisellaan.

Meillä on yritysmaailmastakin esimerkkejä niistä ”viitosenoppilaista”, jotka ovat päässeet vasta tekemisen kautta todella loistamaan ja luoneet menestyviä yrityksiä ja jopa miljoonaluokassa. Oppisopimuskoulutus on tietyille aloille erittäin hyvä vaihtoehto. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen vastaisi paremmin monen koulupudokkaan tarpeisiin, kuin ilmaiset oppimateriaalit.

Oppisopimus hyödyttää myös yrittäjiä

Oppisopimuskoulutus on helpottanut monen yrittäjän arkea. Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.

Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.

Mieluummin kouluja kuin kelkkareittejä

Tärkeysjärjestyksen luulisi korostuvan kriisiaikana. Aina ei sille tunnu. Kuopion Syvänniemen koulupäätöksen kuvio on oudon erikoinen. Valtuusto eli kunnan korkein päättävä elin oli jo päätöksen tehnyt uuden koulun puolesta. Koulua ei alkanut kuuluakaan. Tuntuu sille, että asiaa yritettiin äänestyttää niin monta kertaa uudelleen, että äänestystulos miellyttäisi tiettyjä puolueita tai tahoja. Onneksi yhden äänen enemmistö kaupunginhallituksessa ratkaisi asian koulun hyväksi. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus vastustivat koulun rakentamista.

Allu Koskinen (kok.) otti voimakkaasti kantaa kouluasiaan (SS 8.10.). Perussuomalaisten valtuustoryhmä pitää kyläkouluja tärkeänä. Samoin arvostamme sitä, että koulumatka ei veny liian pitkäksi. Oli ilo äänestää koulun rakentamisen puolesta. Perussuomalaiset ovat vastaavasti kritisoineet kelkkareittien tarpeellisuutta ja kunnan pakkokeinoja reittien perustamiseen.

Erkki Kuusisto (SS 8.10.) nosti esille Kuopion päätöksenteon vaiheita. Lautakunnassa on ollut valtava vyöry kuntalaisten huomautuksia ja jopa Pelastuslaitoksen kannanotto. Lautakunnan päätökset eivät kuitenkaan tuolloin olleet yksimielisiä. Lautakunnan jäsen Viljo Herranen (ps.) esitti 15.8.2019 Tervon raja – Ryönän-lahti -reittisuunnitelmaesityksen kumoamista. Keskustajohtoinen lautakunta ei kannattanut kumoamista. Pia Pentikäinen (ps.) esitti 21.11.2019 Juurusvesi – Suuri-Pieksä -reittiesitykseen, ettei esitystä hyväksytä. Jälleen muut puolueet olivat valmiita hyväksymään reittisuunnitelmat.

Kuopiossa tuntuu olevan pakkomielle saada moottorikelkkareitit vaikka väkisin. Ollaan valmiita kunnan kukkarosta eli yhteisistä verorahoista maksamaan reittien tekeminen ja ylläpito ja lunastukset. Kuntalaisten ja maanomistajien huomioon ottamista tulisi ehdottomasti parantaa.

Vastaavasti Pohjois-Karjala toimii toisin. Siellä väylät järjestetään epävirallisina urina, jolloin maanomistaja voi muuttaa reitin paikan tarvittaessa. Samoin kulut eivät silloin tule veronmaksajien maksettavaksi, vaan käyttäjille käyttömaksujen muodossa. Koronan kriisiaikaan pitäisi priorisoida. Mistään ei tunnu löytyvän tarkkaa summaa, paljonko on käytetty rahaa kelkkareittiasioihin Kuopiossa.

Kuopiossa ollaan valmiita moniin ilmastotekoihin paitsi ei näköjään moottorikelkkailun osalta. Terveet koulut ovat paljon tärkeämpiä kohteita rakentaa yhteisillä varoilla kuin kelkkailureitit.

Koulutusta ei saa keskittää vain kasvukeskuksiin

Olen huolissani aikeista muuttaa ammatillisen koulutuksen tutkintojen hintoja. Valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitustasoa ei olla muuttamassa, mutta eri tutkintojen hintoja muutetaan voimakkaasti. Tutkinnot on hinnoiteltu asteikolla 1-5 eri kustannusryhmiin. Nyt esimerkiksi hevostalouden ja maatalouden ammattitutkinnot siirtyvät kustannusryhmästä 3 kustannusryhmään 2.  Näillä aloilla verrattuna moniin muihin aloihin kustannuksia nostavat korkeammaksi koulutukseen tarvittavat opetusmaatilat ja metsätyökoneet. Tämä tarkoittaa – 26 % hinnanmuutosta ja se on paljon.

Uhanalaiset koulutusalat

Ylä-Savon ammattiopiston koulutetaan hevostalouden (Hingunniemi) ja maatalouden (Peltoniemi/Pemo) ammattilaisia. Näiden alojen opiskelijoista merkittävä osa on aikuisia ja suoritettavat tutkinnot ovat ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Uudet rahoitustasot kohdentavat koulutusta perustutkintoihin, joissa opiskelee paljon nuoria ja myös keskittää koulutusta enemmän kasvukeskuksiin.

Onko menossa koulutuksen alasajo Pohjois-Savossa

Rahoitusjärjestelmän muutos uhkaa luonnonvara-alojen (maatalous ja hevostalous) ja maanrakennuksen ja logistiikan koulutuksen toteutuksen Pohjois-Savossa. Lyhyellä aikavälillä tämä tarkoittaa investointien perumista ja opetushenkilöstöön kohdistuvia lomautuksia tai irtisanomisia. Pidemmällä aikavälillä rahoitustason pysyvä leikkaus voi tarkoittaa yhden tai useamman alan lopettamisia Pohjois-Savosta sekä yhden tai useamman opetustoimipisteen sulkemista. Pahimmassa tapauksessa maa- ja hevostalouden koulutusohjelmia joudutaan kokonaan lopettamaan Pohjois-Savossa.

Näiden tärkeiden alojen koulutusta ei saa rahoitusmuutoksilla ajaa alas. Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, miten hallitus aikoo varmistaa, että maa- ja hevostalouden alojen koulutus turvataan Ylä- ja Pohjois-Savossa.

Vaikuttaako oppivelvollisuusiän muutos rahoitusperusteiden muutokseen

Johtuuko tämä muutos oppivelvollisuuden ulottamisesta 18 ikävuoteen? Maksaako ammatti- ja erikoisammattitutkintoja järjestävät oppilaitokset tämän koulupakon, koska rahaa ei riitä kaikille. Kaikki koulutus on tärkeää. On tärkeää, että perustutkinnon aloituspaikkoja on riittävästi, mutta tarvitsemme myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita ammattilaisia näille tärkeille aloille.

Mieluummin kouluja kuin kelkkareittejä

Tärkeysjärjestyksen luulisi korostuvan kriisiaikana. Aina ei sille tunnu.

Kuopion Syvänniemen koulupäätöksen kuvio on oudon erikoinen. Valtuusto eli kunnan korkein päättävä elin oli jo päätöksen tehnyt uuden koulun puolesta. Koulua ei alkanut kuuluakaan. Tuntuu sille, että asiaa yritettiin äänestyttää niin monta kertaa uudelleen, että äänestystulos miellyttäisi tiettyjä puolueita tai tahoja. Onneksi yhden äänen enemmistö kaupunginhallituksessa ratkaisi asian koulun hyväksi.

Sosiaalidemokraatit ja kokoomus vastustivat koulun rakentamista. Allu Koskinen (kok.) otti voimakkaasti kantaa kouluasiaan (SS 8.10.). Perussuomalaisten valtuustoryhmä pitää kyläkouluja tärkeänä. Samoin arvostamme sitä, että koulumatka ei veny liian pitkäksi. Oli ilo äänestää koulun rakentamisen puolesta.

Perussuomalaiset ovat vastaavasti kritisoineet kelkkareittien tarpeellisuutta ja kunnan pakkokeinoja reittien perustamiseen. Erkki Kuusisto (SS 8.10.) nosti esille Kuopion päätöksenteon vaiheita. Lautakunnassa on ollut valtava vyöry kuntalaisten huomautuksia ja jopa Pelastuslaitoksen kannanotto.

Lautakunnan päätökset eivät kuitenkaan tuolloin olleet yksimielisiä. Lautakunnan jäsen Viljo Herranen (ps.) esitti 15.8.2019 Tervon raja – Ryönänlahti -reittisuunnitelmaesityksen kumoamista. Keskustajohtoinen lautakunta ei kannattanut kumoamista. Pia Pentikäinen (ps.) esitti21.11.2019 Juurusvesi – Suuri-Pieksä -reittiesitykseen, ettei esitystä hyväksytä. Jälleen muut puolueet olivat valmiita hyväksymään reittisuunnitelmat.

Kuopiossa tuntuu olevan pakkomielle saada moottorikelkkareitit, vaikka väkisin. Ollaan valmiita kunnan kukkarosta eli yhteisistä verorahoista maksamaan reittien tekeminen ja ylläpito ja lunastukset. Kuntalaisten ja maanomistajien huomioon ottamista tulisi ehdottomasti parantaa.

Vastaavasti Pohjois-Karjala toimii toisin. Siellä väylät järjestetään epävirallisina urina, jolloin maanomistaja voi muuttaa reitin paikan tarvittaessa. Samoin kulut eivät silloin tule veronmaksajien maksettavaksi, vaan käyttäjille käyttömaksujen muodossa.

Koronan kriisiaikaan pitäisi priorisoida. Mistään ei tunnu löytyvän tarkkaa summaa, paljonko on käytetty rahaa kelkkareittiasioihin Kuopiossa. Kuopiossa ollaan valmiita moniin ilmastotekoihin paitsi ei näköjään moottorikelkkailun osalta. Terveet koulut ovat paljon tärkeämpiä kohteita rakentaa yhteisillä varoilla kuin kelkkailureitit.

Helpotusta puheterapeuttipulaan

Itä-Suomessa on ollut jo pitemmän aikaa huutava pula puheterapeuteista.  Samoin puutetta heistä on ollut koko Suomessa. Asiaan on luvassa positiivisia tuulia.

Tein vuonna 2018 valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti 30 valtuutettua.  Tein taannoin myös eduskunnassa puheterapiaan liittyvän budjettialoitteen.

Puheterapeutteja koulutetaan nykyisellään Helsingissä, Oulussa ja Turussa.  Itä-Suomessa ei koulutusohjelmaa ole ollut. Itä-Suomen yliopisto toimii Kuopiossa ja Joensuussa. Nyt on luvassa puheterapia-asiaan muutosta.

Alueen kansanedustajat ovat suhtautuneet myönteisesti, jotta Itä-Suomi saisi koulutusohjelman. On hyvä asia, että ministeriö on vihdoin muuttanut koulutusvastuuta siten, että Itä-Suomi saa logopedian koulutusvastuun.  Tämä on iso asia.  Rahoituksesta päätettäneen syksyn aikana. Jos kaikki menee suunnitellusti, Itä-Suomessa alkaisi koulutus reilun vuoden kuluttua.

Mielestäni tämä on erittäin hyvä asia. Kun ihminen tarvitsee puheterapiaa, tulisi sitä olla oikea-aikaisesti ja vaivattomasti saatavilla.  Varmasti puheterapeutteja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Yksilön kannalta oikea-aikaisella puheterapialla voi olla suuri vaikutus elämässä.

Psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja tulee lisätä

Koronakriisin aikana ja sen jälkeen psykologien tarve tulee entisestään kasvamaan. Tukea tarvitaan myös akuutin tilanteen jälkeen. Siksi psykologeja tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän. On tärkeää etukäteen varautua tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin.

Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana. Aikaisemmista epidemioista ja talouskriiseistä tiedetään, että niille altistuminen lisää ihmisten psyykkistä kuormittuneisuutta ja myös mielenterveyshäiriöitä, kuten traumaperäisiä häiriöitä, masennusta ja päihdehäiriöitä.

Hyvinvoinnista säästäminen on lyhytnäköistä

Hyvinvointia edistävästä ja ongelmia ehkäisevästä työstä säästäminen koituu yhteiskunnalle kalliiksi. Tukea on usein tarjolla vasta siinä vaiheessa, kun oireilu on voimistunut diagnosoitavissa olevaksi mielenterveyden häiriöksi, ja myös hoidon alkamista joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään. Palveluita ei pystytä tarjoamaan mm. psykologipulan takia.

Koulutukseen olisi hakijoita

Psykologian maisteriksi voi opiskella Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Vuosittain aloituspaikkoja on koko maassa yhteensä noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20. Kaikilla psykologeilla on taustallaan maisterin tutkinto pääaineenaan psykologia. Ainoastaan psykologian maisterit saavat oikeuden toimia laillistettuina psykologeina.

Psykologin koulutusohjelmiin on paljon hakijoita ja sisäänpääsyprosentit ovat pieniä. Keväällä 2019 esimerkiksi Turun yliopiston koulutusohjelmaan pääsi 1,5 % pääsykokeisiin osallistuneista. Helsingin yliopistossa vastaava luku oli 2,6 %.

Psykologien työtilanne on hyvä

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2020 vain Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueella psykologeja oli riittävästi. Muualla Suomessa psykologeista oli pulaa tai paljon pulaa. ELY-keskusten alueilla on kuntakohtaisia eroja. Kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia.

Pahin tilanne on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella, joissa kaikissa on paljon pulaa psykologeista.

Merkittävä osa psykologeista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa

Psykologit työskentelevät mm. terveyskeskuksissa, kouluissa, oppilaitoksissa, perheneuvoloissa ja psykiatrian poliklinikoilla. Valtion palveluksessa psykologeja on etenkin te-palveluissa ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävissä sekä vankiloissa. Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä. Näiden lisäksi psykologeja työskentelee yrittäjinä, opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.

Työsuhteessa olevia psykologeja on tällä hetkellä työmarkkinoilla noin 4400. Lisäksi psykologeja toimii yksityisinä ammatinharjoittajina noin 600.

Mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina selvästi

Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella.

Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %.

Psykologit pystyvät edistämään työllisyyttä

Hallitusohjelma korostaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hoitoa, kuntoutusta ja työllistämisen tukitoimia, jotta työllisyysasteen nostaminen onnistuisi. Psykologit pystyvät yhdistämään työssään työllisyyspalvelujen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon näkökulmat ja edistämään siten työllistymistä. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat henkilöt, jotka sairastavat mielenterveyshäiriöitä tai joiden elämän olosuhteet tai tukiverkosto ovat heikkoja.

Perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt, sekä kriisin jälkeen. Kotona ongelmat voivat aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä ja voivat kärjistyä.

Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja.

Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa hälyttävän yleisiä

Nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palvelut ovat saatavilla heikommin, jos ollenkaan. Kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Myös yrittäjien epätoivo kasvaa. Moni on haastavassa tilanteessa, kun elämäntyö uhkaa murentua ja yrittäjiä myös muuten kuin taloudellisesti.

Psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja on lisättävä. Lisäyksiä tulisi tehdä jo syksyllä 2020 alkaviin koulutuksiin.

Tein eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja lisätään

Miten koulukyyditykset järjestetään turvallisesti?

Peruskoulut avataan 14.5. Perusteluina koulujen avaamiselle on mm. se, että lasten osuus epidemian leviämiselle näyttää olevan hyvin pieni. Kuitenkin kouluja ohjeistetaan ottamaan käyttöön erilaisia hygienia- ja väljyyssääntöjä, joilla pienennetään koronaviruksen riskiä. Tämä on ristiriitaista viestintää hallitukselta.

Koulukyydeissä kuljetaan ahtaasti

Suurimmassa osassa kuntia koulukyyditys toteutuu täysissä takseissa ja busseissa. Bussit saattava olla niin täynnä, että kaikille oppilaille ei ole edes istumapaikkaa. Myöskin samoilla takseilla, millä kuljetetaan koululaisia, saatetaan kuljettaa päivän aikana vaikkapa koronaviruksen kantajia terveyskeskukseen tai sairaalaan tai vanhuksia asioimaan. Missään ei ole näkynyt ohjeistusta, miten koulukyydityksissä tulee hoitaa väljyys ja hygienia.

Pitäisikö koululaisilla on kasvomaskit?

Nyt kun hallitus ei edelleenkään suosita tai määrää käytettäväksi kasvomaskeja, niin millä hallitus varmistaa, ettei koulukuljetukset muodostu riskiksi lapsille ja kuljetuksia hoitaville aikuisille?

Ylen teettämän selvityksen mukaan kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50 maassa. Näissä maissa määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön. Suomessa STM vasta alkaa selvittää asiaa ja selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun lopussa eli lähes kahden kuukauden kuluttua.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka hallitus aikoo toimia varmistaakseen koulukyydityksissä turvavälit oppilaiden kesken.

Puheterapeuttien koulutusta tarvitaan Itä-Suomeen

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen puheterapeuttien koulutuksen käynnistämisestä Itä-Suomen yliopistossa

Puheterapeuteista on pulaa lähes koko Suomessa. Ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2019 oli avoinna 116 kuulontutkijan tai puheterapeutin tehtävää. Barometrin mukaan pulaa työnhakijoista on kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Itä-Suomessa pula on ollut vaikea jo useita vuosia.

Puheterapeutteja koulutetaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Tällä hetkellä logopediaa voi opiskella vain Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ala on suosittu. Vuonna 2018 esimerkiksi Tampereen yliopistoon pääsi 2,7 % hakijoista opiskelemaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Logopedian tutkinto-ohjelma tulisi aloittaa myös Itä-Suomen yliopistossa. Tutkinto-ohjelma sopisi hyvin Itä-Suomen yliopiston terveyspainotteisuuteen ja edistäisi puheterapian saatavuutta tasapuolisemmin koko maassa.

Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin

Jätin eduskunnalle talousarvioesityksen Kuopion Pelastusopiston ydintoimintojen ja toiminnan kehittämiseen.

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä poikkeusoloihin varautumisen koulutuksesta.  Lisäksi Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin.

Suurin osa Suomen pelastusalan ammattilaisista koulutetaan Pelastusopistossa eli noin 120 pelastajatutkintoa, 30 alipäällystutkintoa ja noin 20 päällystökurssin (AMK) suorittanutta vuodessa.  Lisäksi Helsingin kaupungin ylläpitämä pelastuskoulu on kouluttanut vuosittain 15 pelastaja- ja 6 alipäällystötutkintoa suorittavaa.

Vuoden 2018 lopussa sisäministeri Kai Mykkänen päätti, että kaikki pelastusalan koulutus keskitetään valtion Pelastusopistoon Kuopioon ja Helsingin Pelastuskoulun tutkintoon johtava koulutustoiminta lakkautetaan vuoden 2021 loppuun mennessä.  Syyskuussa 2019 sisäministeri Maria Ohisalo myönsi jatkoaikaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnalle kesään 2023 saakka.

Pelastusopiston ydintoimintojen sekä toiminnan kehittämisen vaatimat resurssit on varmistettava. Tämä tarkoittaa 2,3 miljoonan euron pysyvää lisäystä Pelastusopiston budjettiin; tällä turvataan ydintoiminnot, tietojärjestelmien kulut, koulutusympäristöjen ja pelastuskaluston investoinnit sekä kansainväliseen pelastuspalveluun liittyvä rahoitustarve. Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin.

Mitä hallitus aikoo tehdä oppisopimuskoulutuksen suhteen?

Suomen Yrittäjän päivänä 5.9. halusin tuoda esille myös oppisopimuskoulutuksen, mikä on helpottanut monen yrittäjän arkea.

– Tarkoitus on löytää keinoja ja pohtia, voisiko järjestelmää uudistaa niin, että se olisi nykyistä toimivampi väylä myöskin nuorille. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa Suomessa on esimerkiksi pilotoitu sellaisia malleja, joissa nuoret ensin opiskelevat kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja sitten ovat viimeisen vuoden oppisopimuskoulutuksessa. Minun mielestäni tämänkaltaisia malleja meidän pitäisi tarkastella nyt, kun ammatillista koulutusta myöskin lähdetään kehittämään, vastasi opetusministeri Li Andersson (Vas)

Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt. Oppisopimus nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella. Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.