Psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja tulee lisätä

Koronakriisin aikana ja sen jälkeen psykologien tarve tulee entisestään kasvamaan. Tukea tarvitaan myös akuutin tilanteen jälkeen. Siksi psykologeja tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän. On tärkeää etukäteen varautua tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin.

Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana. Aikaisemmista epidemioista ja talouskriiseistä tiedetään, että niille altistuminen lisää ihmisten psyykkistä kuormittuneisuutta ja myös mielenterveyshäiriöitä, kuten traumaperäisiä häiriöitä, masennusta ja päihdehäiriöitä.

Hyvinvoinnista säästäminen on lyhytnäköistä

Hyvinvointia edistävästä ja ongelmia ehkäisevästä työstä säästäminen koituu yhteiskunnalle kalliiksi. Tukea on usein tarjolla vasta siinä vaiheessa, kun oireilu on voimistunut diagnosoitavissa olevaksi mielenterveyden häiriöksi, ja myös hoidon alkamista joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään. Palveluita ei pystytä tarjoamaan mm. psykologipulan takia.

Koulutukseen olisi hakijoita

Psykologian maisteriksi voi opiskella Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Vuosittain aloituspaikkoja on koko maassa yhteensä noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20. Kaikilla psykologeilla on taustallaan maisterin tutkinto pääaineenaan psykologia. Ainoastaan psykologian maisterit saavat oikeuden toimia laillistettuina psykologeina.

Psykologin koulutusohjelmiin on paljon hakijoita ja sisäänpääsyprosentit ovat pieniä. Keväällä 2019 esimerkiksi Turun yliopiston koulutusohjelmaan pääsi 1,5 % pääsykokeisiin osallistuneista. Helsingin yliopistossa vastaava luku oli 2,6 %.

Psykologien työtilanne on hyvä

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2020 vain Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueella psykologeja oli riittävästi. Muualla Suomessa psykologeista oli pulaa tai paljon pulaa. ELY-keskusten alueilla on kuntakohtaisia eroja. Kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia.

Pahin tilanne on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella, joissa kaikissa on paljon pulaa psykologeista.

Merkittävä osa psykologeista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa

Psykologit työskentelevät mm. terveyskeskuksissa, kouluissa, oppilaitoksissa, perheneuvoloissa ja psykiatrian poliklinikoilla. Valtion palveluksessa psykologeja on etenkin te-palveluissa ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävissä sekä vankiloissa. Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä. Näiden lisäksi psykologeja työskentelee yrittäjinä, opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.

Työsuhteessa olevia psykologeja on tällä hetkellä työmarkkinoilla noin 4400. Lisäksi psykologeja toimii yksityisinä ammatinharjoittajina noin 600.

Mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina selvästi

Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella.

Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %.

Psykologit pystyvät edistämään työllisyyttä

Hallitusohjelma korostaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hoitoa, kuntoutusta ja työllistämisen tukitoimia, jotta työllisyysasteen nostaminen onnistuisi. Psykologit pystyvät yhdistämään työssään työllisyyspalvelujen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon näkökulmat ja edistämään siten työllistymistä. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat henkilöt, jotka sairastavat mielenterveyshäiriöitä tai joiden elämän olosuhteet tai tukiverkosto ovat heikkoja.

Perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt, sekä kriisin jälkeen. Kotona ongelmat voivat aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä ja voivat kärjistyä.

Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja.

Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa hälyttävän yleisiä

Nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palvelut ovat saatavilla heikommin, jos ollenkaan. Kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Myös yrittäjien epätoivo kasvaa. Moni on haastavassa tilanteessa, kun elämäntyö uhkaa murentua ja yrittäjiä myös muuten kuin taloudellisesti.

Psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja on lisättävä. Lisäyksiä tulisi tehdä jo syksyllä 2020 alkaviin koulutuksiin.

Tein eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja lisätään

Miten koulukyyditykset järjestetään turvallisesti?

Peruskoulut avataan 14.5. Perusteluina koulujen avaamiselle on mm. se, että lasten osuus epidemian leviämiselle näyttää olevan hyvin pieni. Kuitenkin kouluja ohjeistetaan ottamaan käyttöön erilaisia hygienia- ja väljyyssääntöjä, joilla pienennetään koronaviruksen riskiä. Tämä on ristiriitaista viestintää hallitukselta.

Koulukyydeissä kuljetaan ahtaasti

Suurimmassa osassa kuntia koulukyyditys toteutuu täysissä takseissa ja busseissa. Bussit saattava olla niin täynnä, että kaikille oppilaille ei ole edes istumapaikkaa. Myöskin samoilla takseilla, millä kuljetetaan koululaisia, saatetaan kuljettaa päivän aikana vaikkapa koronaviruksen kantajia terveyskeskukseen tai sairaalaan tai vanhuksia asioimaan. Missään ei ole näkynyt ohjeistusta, miten koulukyydityksissä tulee hoitaa väljyys ja hygienia.

Pitäisikö koululaisilla on kasvomaskit?

Nyt kun hallitus ei edelleenkään suosita tai määrää käytettäväksi kasvomaskeja, niin millä hallitus varmistaa, ettei koulukuljetukset muodostu riskiksi lapsille ja kuljetuksia hoitaville aikuisille?

Ylen teettämän selvityksen mukaan kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50 maassa. Näissä maissa määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön. Suomessa STM vasta alkaa selvittää asiaa ja selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun lopussa eli lähes kahden kuukauden kuluttua.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka hallitus aikoo toimia varmistaakseen koulukyydityksissä turvavälit oppilaiden kesken.

Puheterapeuttien koulutusta tarvitaan Itä-Suomeen

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen puheterapeuttien koulutuksen käynnistämisestä Itä-Suomen yliopistossa

Puheterapeuteista on pulaa lähes koko Suomessa. Ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2019 oli avoinna 116 kuulontutkijan tai puheterapeutin tehtävää. Barometrin mukaan pulaa työnhakijoista on kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Itä-Suomessa pula on ollut vaikea jo useita vuosia.

Puheterapeutteja koulutetaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Tällä hetkellä logopediaa voi opiskella vain Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ala on suosittu. Vuonna 2018 esimerkiksi Tampereen yliopistoon pääsi 2,7 % hakijoista opiskelemaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Logopedian tutkinto-ohjelma tulisi aloittaa myös Itä-Suomen yliopistossa. Tutkinto-ohjelma sopisi hyvin Itä-Suomen yliopiston terveyspainotteisuuteen ja edistäisi puheterapian saatavuutta tasapuolisemmin koko maassa.

Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin

Jätin eduskunnalle talousarvioesityksen Kuopion Pelastusopiston ydintoimintojen ja toiminnan kehittämiseen.

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä poikkeusoloihin varautumisen koulutuksesta.  Lisäksi Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin.

Suurin osa Suomen pelastusalan ammattilaisista koulutetaan Pelastusopistossa eli noin 120 pelastajatutkintoa, 30 alipäällystutkintoa ja noin 20 päällystökurssin (AMK) suorittanutta vuodessa.  Lisäksi Helsingin kaupungin ylläpitämä pelastuskoulu on kouluttanut vuosittain 15 pelastaja- ja 6 alipäällystötutkintoa suorittavaa.

Vuoden 2018 lopussa sisäministeri Kai Mykkänen päätti, että kaikki pelastusalan koulutus keskitetään valtion Pelastusopistoon Kuopioon ja Helsingin Pelastuskoulun tutkintoon johtava koulutustoiminta lakkautetaan vuoden 2021 loppuun mennessä.  Syyskuussa 2019 sisäministeri Maria Ohisalo myönsi jatkoaikaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnalle kesään 2023 saakka.

Pelastusopiston ydintoimintojen sekä toiminnan kehittämisen vaatimat resurssit on varmistettava. Tämä tarkoittaa 2,3 miljoonan euron pysyvää lisäystä Pelastusopiston budjettiin; tällä turvataan ydintoiminnot, tietojärjestelmien kulut, koulutusympäristöjen ja pelastuskaluston investoinnit sekä kansainväliseen pelastuspalveluun liittyvä rahoitustarve. Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin.

Mitä hallitus aikoo tehdä oppisopimuskoulutuksen suhteen?

Suomen Yrittäjän päivänä 5.9. halusin tuoda esille myös oppisopimuskoulutuksen, mikä on helpottanut monen yrittäjän arkea.

– Tarkoitus on löytää keinoja ja pohtia, voisiko järjestelmää uudistaa niin, että se olisi nykyistä toimivampi väylä myöskin nuorille. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa Suomessa on esimerkiksi pilotoitu sellaisia malleja, joissa nuoret ensin opiskelevat kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja sitten ovat viimeisen vuoden oppisopimuskoulutuksessa. Minun mielestäni tämänkaltaisia malleja meidän pitäisi tarkastella nyt, kun ammatillista koulutusta myöskin lähdetään kehittämään, vastasi opetusministeri Li Andersson (Vas)

Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt. Oppisopimus nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella. Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.