On aika selvittää mitä tulevien sote-maakuntien hallinto maksaa

Sote-uudistus on tuomassa Suomeen uuden maakuntarakenteen. Uuteen maakuntarakenteeseen on tulossa yhteensä 21 maakuntaa ja lisäksi Helsinki erillisratkaisuineen. Hallitusohjelman mukaan maakuntia piti olla 18.

Eikö hallinnon kustannuksia tulisi pienentää?

Kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esille, että sote-uudistuksessa on tarkoitus saada palveluihin toimivuutta ja hillittyä kustannusten kasvua mm. hallinnon osalta. Kuitenkin kunnissa on jo iso hallintokoneisto ja samoin tulevissa maakunnissa. Tämä uusi hallintosysteemi ei kuitenkaan juuri näyttäisi vähentäisi kuntien luottamushenkilöhallintoa.

Kunnissa valtuustojen koko säilyy samana, samoin kunnan- ja kaupunginhallitusten henkilömäärä. Uudistus ei todennäköisesti vaikuttaisi kunnissa lautakuntien määrään. Korkeintaan sosiaali- ja perusturvaa käsittelevät lautakunnat voisivat supistua. Todennäköisesti nämäkin lautakunnat säilyisivät melkein ennallaan, jos ennaltaehkäisy jäisi kuntien tehtäväksi maakuntien sijasta. Sen sijaan uuteen maakuntahallintoon tulisi lisää luottamushenkilöhallintoa.

Uusi hallintohimmeli?

Maakuntien päätöksenteosta vastaavat tulevaisuudessa suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Sote-maakunnassa on asukasluvun perusteella 59-89 valtuutettua. Maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa mukaan maakuntahallitus, joka vastaa myös maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Muita lakisääteisiä toimielimiä olisivat sote-maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja kaksikielisissä sote-maakunnissa kansalliskielilautakunta. Lisäksi Lapin sote-maakunnassa olisi saamen kielen lautakunta.

Miksi kustannusten kasvun hillinnän leikkuria hallinnon kuluista ei sisälly nyt linjattuun rahoitusmalliin. Sipilän hallituksen aikana sote-uudistuksen piti hillitä kokonaiskustannuksia kolmella miljardilla eurolla.

On laskettava hallinnon kustannukset

Kysyin asiaa valtion edustajilta kuntapäättäjille järjestetyssä tilaisuudessa edellisen sote-uudistusyrityksen yhteydessä. Silloin vastattiin, ettei asiaa ole laskettu. Tämän laskeminen olisi tärkeää ennen uudistusta.

On aika selvittää, minkä verran näillä uusilla luottamushenkilöpaikoilla on kustannusvaikutusta maakuntien ja koko Suomen tasolla. Mielestäni on tärkeää tietää todelliset kustannusvaikutukset myös luottamushenkilöhallintoon. Luottamushenkilöhallinnon paisuttaminen ei ole taloudellisesti järkevää byrokratian nimissä.

Kirjallinen kysymys

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministereille, että onko arvioitu todellinen kustannusvaikutus luottamushenkilöpaikkojen lukumäärän mahdolliseen lisääntymiseen tulevassa sote-uudistuksessa.

Outoa, ettei kukaan kerro tarkemmin lisäkuluista hallinnossa

Sote-uudistus muka vähentää hallintoa. Väitän, että näin ei ole. Näyttää siltä, että käy päinvastoin. Oletan vahvasti, että hallintokulut kasvavat. Ainakin luottamushenkilöhallinto tuntuu paisuvan. Ikävää on, ettei ole selvitetty mitä se maksaa.

Ensinnäkin kunnissa ja kaupungeissa on valtuustot ja hallitukset. Tämän lisäksi ovat lautakunnat.

Valtuustot jatkavat kuten ennen, vaikka sote tulisi. Valtuuston minimikokohan on laissa säädetty. Hallitukset jatkavat kuten ennen. Käytännössä lautakunnatkin tuntuvat jatkavan kuten ennen.

Terveyden ja sosiaalipuolen lautakunta olisi oikeastaan ainut lautakunta, joka mahdollisesti lakkaisi. No, ehkä ei sekään, jos enneltaehkäisy jäisi kunnille.

Eli byrokraattinen hallinto ei kunnissa ainakaan luottamushenkilöhallinnon osalta kevene tai tule edullisemmaksi.

Toisekseen meillä on jo maakuntahallinto. On maakuntaliitot, valtuustot ja hallitukset. Luottamushenkilöitä myös näissä.

Kolmanneksi meillä on jo sairaanhoitopiirit hallintoineen. Miten Yliopistollisia sairaaloita jatkossa johdettaisiin? Tulisiko uusia hallinnon instansseja?

Kyselin valtuutetuille tarkoitetussa ajankohtaistapahtumassa, että onko laskettu, paljonko luottamushenkilöhallinto lisääntyisi uudistuksessa.

Ei kuulemma ole laskettu.

Väitän, että kunnissa luottamushenkilöpaikat eivät juurikaan vähene. Luodaan lisäksi uusia maakuntahallinnon lautakuntia ja johtokuntia.

Ennustan, että uudesta systeemistä tulisi kallis ja kukaan ei tiedä kuinka kallis.

Eikö eduskunnassa pitäisi olla tiedossa hintalappu myös kokonaisuutena hallinnon kuluille? Mielestäni olisi pitänyt selvittää, kuinka paljon hallinto lisääntyy ja paljonko se vaikuttaa kustannuksiin. Byrokratia ei ainakaan tunnu vähenevän

Hämmästelläänkö EU:ssa asti Suomea?

Ihmettelen, kuinka paljon mahdollisessa maakuntauudistuksessa on vielä kysymyksiä auki. Sysksyllä olisi tarkoitus valita Suomen suurimman hallinnollisen uudistuksen päätöksentekijät, jos eduskunta niin päättää.

   Ehdokasasettelu kai alkaisi melko pian. Tosin kukaan ei tunnu varmaksi tietävän, millaisia lautakuntia tai johtokuntia on tulossa. Käsittääkseni Euroopan neuvosto suosittelee, että vaaleihin liittyvä lainsäädäntö olisi valmis vuotta ennen kuin vaalit pidetään.

   Läheskään kaikki ei tunnu olevan selkiytynyttä. Ei päätöksentekijöille, ei kansalaisille, eikä mahdollisille ehdokkaille.

   Maakunnan koko määrittelee valtuutettujen määrän välille 59-99. Kuinka hallitus valitaan? Miten puheenjohtajuudet määritellään? Kuinka paljon valitaan eri hallinnon elimiin jäseniä? Eli lisääntyykö byrokratia kuitenkin, vaikka piti säästää? Jääkö kuntiin sote-lautakuntia, vaikka toiminnot siirtyisivät maakunnille? Paljonko tämän uuden hallinnon kulut ovat?

   Tuntuu siltä, että uudistuksessa on haukattu liian iso pala kerralla, ja kaikki poliitikot eivät tätä myönnä. Reilu jarruttelu olisi kiireisessä aikataulussa järkevää.