Raha tekee kauppansa

Onko meillä itsetutkiskelun paikka Kuopion valtuustoryhmien puoluetuen suhteen, kysyi Ritva Hakulinen (sd.) (SS21.1.).


Perussuomalaiset halusivat siirtää puoluetukeen varatut 77 000 euroa mieluummin omaishoidon tukemiseen. Muille puolueille esityksemme ei kuitenkaan sopinut.


Ainoana puolueena perussuomalaisten valtuustoryhmä ei ole hakenut tätä tukea kertaakaan eikä hae tänäkään vuonna. Kuopion tiukassa rahatilanteessa emme näe poliittista rahallista tukemista tarpeelliseksi. Kuopiossa veroja korotettiin ja yt-neuvotteluja käytiin.


On varmasti aihetta itsetutkiskeluun asiassa. Hakulinen on perussuomalaisten linjalla. Suosittelen häntä ottamaan asian esille omassa valtuustoryhmässään.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille, kun samaan aikaan lähihoitajat juoksee kellon kanssa?

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. Nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.

Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea?

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?

On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Omaishoidon tuki verottomaksi

Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, nostaisin esille myös omaishoidon.

Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole?

Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Jaan yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään. Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.

Kannattaa äänestää

Ihmettelen suuresti, kuinka vähän mielipidekirjoituksissa tuodaan esille puolueiden todellisia EU linjauksia. EU:n päätöksenteko koskettaa jopa 70 prosenttia täällä päätettävistä asioista.

On huolestuttava, että liittovaltiokehitys vain näyttää jatkuvan. Perussuomalaiset haluavat, että Suomella säilyy määräysvaltaa jatkossakin. Emme halua, että EU:sta tulee vain yksi valtio.

Perussuomalaiset haluavat selkeästi pysäyttää hallitsemattoman maahanmuuton. Perussuomalaiset arvostavat kotimaista maataloutta ja teollisuutta. Niiden maiden, jotka eniten saastuttavat, tulee kantaa vastuunsa.

Äänestin aikoinaan ei, kun EU:sta äänestettiin. Suomi meni silti mukaan EU:hun. Muistan, kun media esitteli, kuinka banaanien hinta EU:n myötä Suomessa halpenee. Sen sijaan olisi ollut tärkeää jo silloin tuoda esille merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen talouteen ja elinkelpoisuuteen.

Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti EU:hun. Puolueemme puheenjohtaja sen totesikin, että äänestämättä jättäminen on yhtä huono vaihtoehto kuin liittovaltiopuolueiden äänestäminen. Yllätyin, kuinka suuri jo nyt EU:n määräysvalta näyttää olevan, kun jopa Suomen eduskunnan istumajärjestyksellä leikiteltiin sen innoittamana. Täytyykö myös kunnanvaltuustojen istumapaikkajärjestykset muuttaa nöyrämielisenä EU:lle?