Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle

Olen huolissani maaseudun vanhuksista. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 231 274 yli 64-vuotiasta. Näistä 426 763 eli 35 % asui maaseutualueilla. Kyse on siis isosta joukosta suomalaisia.

Moni ikääntyvä haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Käytännössä monen on kuitenkin muutettava taajamaan asumaan siinä vaiheessa, kun kotona tarvitaan enemmän apua. Kunnat ja kaupungit näyttävät järjestävän mielellään palveluita enemmän keskustojen tai taajamien alueille.

Korona-aika sai monet arvostamaan harvaanasuttuja alueita

Suomessa haja-asutusalueella on paljon käyttökelpoisia kiinteistöjä vanhusväestön omistuksessa. Jos mahdollistettaisiin enemmän henkilökuntaa myös haja-asutusalueelle, olisi monella mahdollista asua pitempään kotonaan. Näin maaseutu pysyisi vireämpänä, kun alueella asuu ihmisiä ja asuminen mahdollistetaan. Tietysti palvelujen tuottaminen maksaa, mutta tuo myös vastaavasti työpaikkoja ja sitä kautta tuloja ja elinvoimaa pienempiinkin kuntiin.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko suunniteltu tai suunnitteilla projektia, jossa vanhustenhuoltoon järjestettäisiin parannusta ja henkilökuntalisäystä kohdentaen resursseja myös haja-asutusalueilla ja maaseudulla asuville, jotta he voisivat asua pidempään kotonaan.

Missä ne rokotustiedot luuraa?

Täytyy moittia suomalaista terveydenhuollon järjestelmää, mistä esimerkiksi rokotetietoja ei löydy kovin helposti. Suomalaisten rokotustietoja ei ole yksiselitteisesti tallennettu mihinkään siten, että tiedot tarvittaessa löytyisivät helposti eri terveydenhuollon yksiköistä asiakkaan asioidessa siellä.

Terveydenhuollon yksiköissä on kymmeniä, jopa satoja erilaisia tietokoneohjelmia, jotka eivät keskustele keskenään ja tiedonvälitys on ongelmallista. Ajantasaisten tietojen ylläpito on periaatteessa eniten kansalaisen omalla vastuulla. Rokotustietoja ei automaattisesti löydy toisessa terveydenhuollon asiointipisteessä tai eri paikkakunnalla asioidessa.

Koronarokotuksen alkaessa on tärkeää olla valtakunnallinen, selkeä, yksiselitteinen järjestelmä ja toimintatapa kaikkialla, kun rokotetiedot kirjataan ylös. Selkeä ja yhtenäinen järjestelmä on tärkeää nyt ja rokotteen osalta myös tulevaisuudessa, mikäli tarvitaan tehosteannoksia. Selkeä järjestelmä helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja on asiallinen kansalaisten kannalta.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin kerätään tällä hetkellä rokotustietoja julkisen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä ja tulevaisuudessa myös erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhuollossa annetuista rokotuksista. Tästä rekisteristä ei kuitenkaan voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja, vaan se seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman kattavuutta, hyötyjä ja turvallisuutta.

Rokotusrekisteristä ei voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten koronarokotustiedot tallennetaan kansalaisten osalta selkeällä tavalla, koska nykyisin ei ole olemassa Suomessa yhtenäistä järjestelmää, josta kansalaisen ajantasaiset rokotetiedot löytyvät.

Omaishoidettavien lääkehoito ja lääkejakelu saatava yhdenvertaiseksi kotihoidon asiakkaiden kanssa

Lääkehoidon ajantasaisuus on tärkeää. On merkittävää huomioida oikea lääkkeenottoajankohta, mahdolliset yhteensopimattomuudet ja oikea annostelu. Omaishoidossa usein hoidettavan lääkehoito ja lääkkeiden annostelu jää omaishoitajan vastuulle.

Monille lääkkeet toimitetaan koneellisen annosjakelun kautta. Tällöin jokaisen eri ajankohdan lääke on pussitettuna omaan annospussiinsa, jossa on ottamisajankohdan kelloaika ja pussin sisältämät lääkkeet lueteltu. Käytössä on myös perinteisiä annosdosetteja käsin jakelu, joihin jaetaan esimerkiksi viikon annos kerrallaan. Jos annosjakelu aloitetaan, käydään huolella niin lääkärin kuin apteekin toimesta läpi lääkehoidon kokonaisuutta.

Kela korvaa osan lääkejakelun kustannuksista, jos henkilöllä on tietty määrä kelakorvattavia lääkkeitä käytössään ja henkilö on ylittänyt tietyn iän. Myös kunnat voivat kustantaa lääkejakelun kotihoidon asiakkaille tietyin perustein.

Omaishoidettavat eivät kuitenkaan välttämättä ole kotihoidon asiakkaita, koska omaishoitaja huolehtii hoidettavan monista asioista. Siten kunnat eivät automaattisesti kustanna omaishoidettavan lääkejakelua. Olisi merkittävää, että omaishoitajalla ja omaishoidettavalla olisi mahdollista saada kunnan tai yhteiskunnan kustantamana lääkejakelu. Omaishoito tuntuu jäävän heikommalle osalle myös lääkejakelun kustannusten osalta. Näin ei pitäisi olla.

Tein kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla lääkehoidon ja lääkkeiden annosjakelukustannusten osalta helpotuksia omaishoitajille ja omaishoidettaville?

Miten hoitajien joukkopako saadaan pysäytettyä?

Hoitotyötä tekevät henkilöt tekevät valtavan arvokasta ja merkityksellistä työtä. Sen tulisi näkyä alan arvostuksessa. Koronaepidemia ei ole ohi ja henkilöstömitoituskin on vasta tulossa ja jo nyt kärsitään henkilöstöpulasta. Meidän tulee pitää huolta tästä ammattiryhmästä, joka on elintärkeä – kirjaimellisesti.

Sosiaali- ja terveysalalla on pulaa osaavista ammattilaisista.

Sosiaali- ja terveysalalta on jo lähtenyt valtava määrä ammattilaista muihin tehtäviin. Osa on lähtenyt kokonaan toiselle alalle. Voidaan pian puhua joukkopaosta. Tämä kertoo siitä, että on aika miettiä mitä on tehtävissä, että jatkossakin meillä on terveydenhuollon alan ihmisiä töissä.

Kuinka houkuttelevia terveydenhuollon alan työpaikat ovat jatkossa

Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan puolet sairaanhoitajista on miettinyt alan vaihtamista. Ennen koronaa alanvaihtoa mietti kolmannes. Lähes puolet ilmoittivat olevansa uupuneita tai erittäin uupuneita. Tällä hetkellä hoitajat ovat uupuneita koronakriisin takia pitkään jatkuneen joustamisen takia.

Tutkimusten mukaan alalta lähdetään juuri työn kuormittavuuden ja matalan palkkatason takia. Saman rahan saa joltain muulta alalta pienemmällä vaivalla.

Mitä hallitus aikoo tehdä


Kysyin hallitukselta kirjallisella kysymyksellä, mitä hallitus aikoo tehdä ja millaisiin toimiin ryhtyä, että terveydenhuollon ammattien arvostusta ja houkuttelevuutta lisätään siten, että jatkossakin meillä on riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa terveydenhuollon aloilla.

Valtion täytyy panostaa vanhuksiin enemmän

VANHUSTENHOIDON laiminlyönnit kuohuttavat. Nämä tapaukset tuntuvat hyvin epäoikeudenmukaisille ja epäinhimillisille.  MEILLE tulee huoli läheisistämme.  Monet kansalaiset miettivät omaa vanhuuttaan ja mahdollista hoidon laatua. Mihin suuntaan ollaan Suomessa menossa? 

NÄYTTÄÄ selvästi sille, että soten kannatus laskee.
Eräät merkittävien poliitikkojen kannanotot kummastuttavat.  Niitä on ihmetelty myös kuntaliitossa. Sotessa muka valvonta paranisi, kun maakunnat tulisivat kuvioihin. Kuinkahan tämä voisi realistisesti tapahtua? 

YKSITYISTÄMISISSÄ esimerkiksi kaikki rahavirrat ja budjetit sekä pöytäkirjat eivät ole julkisesti kansalaisten nähtävillä. Kun vastaavasti kuntien osalta pöytäkirjat ovat pitkälti julkisia. 

OSAKEYHTIÖSSÄHÄN mennään osakeyhtiölain mukaisesti.  Voiton tuottaminen omistajilleen tuntuu olevan silloin eräs taikasana.
Miksi kokoomus ainoana puolueena vastustaa hoitajamitoituksen saamista lakiin?

NYT olisi aika laittaa maamme omien kansalaisten asiat ykköseksi tärkeysjärjestyksessä.  Vanhuksemme ovat tämän maan meille rakentaneet. Kohtelun tulisi olla sen arvon mukaista.

IHAN hyvin voitaisiin ottaa rahoja pois muille maille menevistä kehitysyhteistyörahoista. Ulkoministeriön sivuilla kerrotaan tämän vuoden kehitysavun summan olevan jopa 989 miljoonaa euroa. Summaa oli jopa nostettu 90 miljoonaa viime vuodesta. 

NÄITÄ miljoonia kaivattaisiin erittäin kipeästi kotimaassamme esimerkiksi vanhustenhoidossa.

JOKAINEN meistä vanhenee. Ei ole olemassa ihmistä, joka ei vanhenisi.
Meillä on oltava varaa hoitaa oman maamme vanhukset. 

VALTIO voisi antaa rahaa kunnille korvamerkittynä vanhustenhoitoa varten.  Se vähentäisi kuntakohtaisia eroja ja toisi tasapuolisuutta.