Kategoria: Maahanmuutto

Ulkomaalaislaki – Kyseenalainen linjaus hallitukselta

Käsittelyssä on ulkomaalaislain väliaikainen muuttaminen. Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta muutettaisiin paremmaksi väliaikaisen lakimuutoksen turvin. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 12.5.2020 on kokoaikaisesti lomautettuna 204 000 suomalaista koronan takia. Kun oikein tätä ajattelee, signaali ja viesti on aika erikoinen. Koronan varjolla hallitus tuntuu ajavan ristiriitaista asiaa.

Romutetaanko nykyinen turvapaikkasysteemi?

Hallitus panostaa edelleen voimallisesti maahanmuuttoon sekä ilmastomuutoksen pysäyttämiseen että muuhun maailman parantamiseen. Kummallista on erityisesti se, että oikeus työntekoon annettaisiin heti, jopa ennen kuin tiedämme, onko henkilöllä oikeutta turvapaikkaan.

Jos turvapaikan hakija voi saada työtä välittömästi Suomeen tultua, emme välttämättä tiedä taustoja tai pysty varmistamaan henkilötietoja. Maahan saapuu myös henkilöitä ilman henkilöllisyyspapereita.

Tuleeko tästä vetovoimatekijä hakea maastamme turvapaikkaa?

Esitys avaa suoraan uuden väylän humanitääriselle maahanmuutolle ja sen kasvulle maassamme. Vieläkö muistissa on, kuinka silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lupaus Kempeleen kodin käyttämisestä turvapaikanhakijoille levisi hetkessä vetovoimasignaalina maailmalle? Tässä on riski, ja se riski ei olekaan ihan pieni, se on suuri riski. Halutaanko todella antaa tällainen signaali?

Hallituksen ajamassa ulkomaalaislain muutoksessa piilee riskejä

Lakiesityksessä jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavan oikeus työntekoon Suomessa paranisi. Oikeus työntekoon halutaan myös niille, jotka mahdollisesti tulevat saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen. Korona-pandemian varjolla käytännössä sellaisetkinko henkilöt voisivat jäädä Suomeen työskentelemään, joilla jo on olemassa täytäntöönpanokelpoinen maastapoistamispäätös?

Jos turvapaikkkapäätös on kielteinen, on siihen aina jokin syy. Paheksun sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeutta parannettaisiin. Maastapoistamispäätökseen on aina jokin syy. Maastapoistamispäätös annetaan esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa henkilön katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle esimerkiksi hänen tekemiensä rikosten perusteella. Tällaisia ulkomaalaisia ihmisiäkö hallitus haluaa töihin? Siis, jos esimerkiksi henkilö on tehnyt jonkun rikoksen tai on maahantulokielto tai vaikka on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai järjestykselle, siltikö tulee oikeus olla töissä.

Jos mahdollisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaja työllistetään Suomessa, onko suunnitteilla, että jatkossa hänelle tulisi oikeus jäädä Suomeen työpaikan perusteella?

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille, kun samaan aikaan lähihoitajat juoksee kellon kanssa?

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. Nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.

Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea?

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?

On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Omaishoidon tuki verottomaksi

Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, nostaisin esille myös omaishoidon.

Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole?

Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Jaan yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään. Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.

Turvallisuus – Miksi tuomittu ulkomaalainen jää Suomeen?

Valtion tärkeä tehtävä on taata ja turvata maansa kansalaisille turvallisuus.  Turvallisuus on noussut viimeaikoina keskusteluun.

Rikoksesta rangaistaan. Vankiloistakin tulee kustannuksia.

Alkuvuodesta Helsingin Sanomat (7.2.2018) kertoi ulkomaalaisista vangeista kertyvän Suomessa päivittäin laskua jopa 35 000 euroa. Samalla kerrottiin ulkomaalaisten vankien määrän nousseen räjähdysmäisesti jopa 75 prosenttia kymmenessä vuodessa. Kulut ovat siis miljoonia vuodessa.

Lisäksi tulevat vielä oikeudenkäyntikulut.

Miksi tämä on näin? Miksei jokainen maa itse vastaa rikokseen syyllistyneiden kansalaistensa vankilakuluista? Miksi Suomen vankiloissa on näin paljon muiden maiden kansalaisia?

Jokaisen maan tulisi huolehtia ensisijaisesti omista kansalaisistaan. Suomella ei ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Mielestäni rikokseen syyllistynyt ja vankilatuomion saanut muun maan kansalainen tulisi poistaa Suomesta omaan kotimaahansa.

Miksei vankilatuomiota voisi kärsiä omassa maassaan? Vuosittainen euromääräinen lasku ulkomaalaisista vangeista on joka tapauksessa Suomessa hyvin merkittävä.

Tästä asiasta tulisi käydä kiihkotonta, asiallista keskustelua. Kyse on yhteiskunnan rahoista ja mihin niitä käytetään. Minä en käsitä, miksi veronmaksajien euroja käytetään tällaiseen tarkoitukseen. Mielestäni on tärkeämpää käyttää euroja oman maamme kansalaisten turvallisuuden lisäämiseen ja hyvinvointiin.