Miksi ministereiltä ei saa vastauksia? Eikö uskalleta ottaa kantaa?

Tein tammikuussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

On uutisoitu, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä. Ministeri Kiurun vastaus oli pitkälti kopio lastensuojelulaista yms. Varsinaiseen kysymykseen hän ei ottanut kantaa.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista. Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua.

Korvataanko Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen väärän päätöksen aiheuttama haitta?

Suomi sai langettavan tuomion Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) syksyllä 2019, jossa todettiin Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta, kun turvapaikanhakija palautettiin kuolemaan. Sen jälkeen on käynyt ilmi, että kyseinen henkilö on elossa.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen tekemiseen olivat vaikuttaneet virheellisesti annetut tiedot. EIT:n virheellisiin tietoihin perustuvasta päätöksestä on aiheutunut Suomelle niin maine-, kuin rahallista haittaa. Asia on syytä oikaista mahdollisimman pikaisesti.

Tein kirjallisen kysymyksen, missä vaiheessa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen virheellisiin tietoihin perustuvan päätöksen aiheuttamien haittojen ja kulujen korvaaminen on.

Miksi terrorismirikoksia ei tutkita Suomessa?

Helsingin Sanomat uutisoi 16.1.2021, ettei Suomessa ole kahden viime vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevia rikostutkintoja, eikä yhtään tapausta ole päätynyt oikeuteen. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueella noin 80 henkilöä. Niistä maista, joista on laajemmassa määrin lähtenyt vierastaistelijoita, Suomi on ainoa, missä yhtään lähtenyttä ei ole tuomittu terrorismirikoksista.

Suojelupoliisista on kerrottu, että sieltä on annettu enemmän kuin riittävästi tietoja esitutkintojen aloittamiseen. Suojelupoliisi on toimittanut viimeisen neljän vuoden aikana yli 800 kertaa tietoja keskusrikospoliisille. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjä. Yhtään tutkintaa ei ole aloitettu.

Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin huolissaan perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja toteaa Helsingin Sanomien 16.1.2021 artikkelissa, että on oltava avoin vaihtoehdolle, ettei Suomessa yksinkertaisesti esiinny merkittävästi terroristista toimintaa.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, miksi Suomessa ei ole tutkittu terrorismirikoksia pitkään aikaan ja mitä on pikaisesti aiottu tehdä, että mahdollinen rikosvastuu toteutuu.

Kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

Olen huolissani uutisista, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista.

Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua. Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Toimiiko kotouttaminen?

Helsingin Sanomissa uutisoitiin 10.11.2020, että Helsingin keskustassa liikkuu erilaisissa joukoissa 100 – 150 nuorta, jotka ovat valmiit käyttämään väkivaltaa ja heillä on teräaseita. Näistä suurin osa on poliisin ja nuorisotyöntekijöiden mukaan ulkomaalaistaustaisia Lähi-idästä tai Somaliasta. Asiantuntijoiden mukaan tämä on yksi uusi maahanmuuttoon liittyvä ilmiö.

Myös poliisi on huolissaan

Poliisi on julkisuudessa sanonut, että Ruotsin kaltainen kehitys ulkomaalaistaustaisten rikollisuudessa, katujengiytymisessä ja alueiden eriytymisessä on täysin mahdollista myös Suomessa.

Suomessa on käytetty valtavasti rahaa erilaiseen kotouttamiseen ja maahanmuuton tukiin. Pääkaupunkiseudulla jo 50 % toimeentulotuensaajista on maahanmuuttajataustaisia. On tehty tutkimuksia, että huono-osaisuus on osittain periytyvää.

Toimiiko kotouttaminen?

Myös Suomesta on lähdetty maahanmuuttajiksi muihin maihin töihin ja opiskelemaan. Iso osa sopeutumista on ollut se, että Suomesta on lähdetty töihin, yrittämään tai opiskelemaan maassa. Onko mahdollista, että joillakin kotouttamistoimilla vain lisätäänkin eriytymistä, jos asetetaan vieraskieliset erityiseen ja erilaiseen asemaan. Toimivatko erilaiset maahanmuuttajille tarjotut tuet lamaannuttavana tekijänä?

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, mitä hallitus aikoo tehdä eri tavalla, että nykyisen kaltainen kehitys, jossa maahanmuuttajat käyttäytyvät väkivaltaisesti kaduilla, saadaan pysähtymään.

Poliisiasemille lappuja luukulle – paperittomille riittää rahaa

Poliisin toimipisteissä haja-asutusalueilla laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintaa lopetetaan. Ensi vuodelle kuitenkin esitetään jopa 2 miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin, mutta rahaa ei riitä poliisille.

Poliisi kuuluu toimivaan yhteisöön

Poliisihallitus julkaisi joulukuussa 2019 poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa käsitelleen selvityshankkeen loppuraportin. Raportissa havaittiin, että mitä kauempana kasvukeskuksista tehtävä on, sitä todennäköisemmin poliisi hoitaa tehtävän puhelimitse. Tämä johtaa väistämättä siihen, että haja-asutusalueilla poliisi ei ole enää osa yhteisöä. Miten harvaan asutuille alueille riittää poliisipartioita?

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinteen poliisikokemuksen mukaan haja-asutusalueilla kynnys kutsua poliisi apuun on kasvukeskuksia korkeampi. Harvaan asutuilla alueilla on pääsääntöisesti, yritetty kaikki keinot ennen poliisin kutsumista paikalle. Poliisi siis pääsääntöisesti kutsutaan paikalle vain todellisessa tarpeessa.

Turvallisuus ei parane poliisin toimintaa supistamalla

Pienet poliisiasemat, kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Mielipiteitä ei ole kysytty kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.

Tein syyskuussa ministerille kirjallisen kysymyksen, kuultuaan erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin. Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut?

Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin nyt juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuu. Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut. Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut. Ei.

Siirtyykö rikollisuus yhä enenevissä määrin haja-asutusalueille

Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen. Uskaltaako poliisi kohta enää toimia?

Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministerin Ohisalon (vihr.) puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia.

Nämä poliisin lakkautuksien suunnitelmat tulee perua

Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista. Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle.

Nyt jotain tolkkua tähän!

Lisää rahaa ruoka-apuun

Tein talousarvioaloitteen, jossa koronakriisin vuoksi tulee ensi vuoden talousarvioon lisätä kertaluoteinen 2 000 000 euron lisäys ruoka-aputoimintaan.

Rahaa on, mihin se käytetään

Valtio maksaa ensi vuonna esimerkiksi 2 000 000 euroa korvausta kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksista eli majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin. Suomen valtion ei tule lisätä vetovoimaa järjestämällä laittomasti maassa oleskeleville palveluita. Laittomasti maassa oleskelevien tulee poistua tai heidät tulee poistaa maasta. Jos laittomasti maassa olevat saavat majoitusta, ruokaa ja lääkkeitä, ei heillä ole samanlaista tarvetta poistua maasta, jossa he oleskelevat laittomasti. Suomalaisista vanhuksista naisista 12 % ja miehistä 9 % on säästänyt lääkkeistä, terveydenhuollon maksuista rahan puutteen vuoksi. Näin ei pidä olla.

Ruoka-avun ja leipäjonojen pitäisi olla vain väliaikainen tuki.

Ruoka-apua tarvitsee kuitenkin yhä suurempi joukko ihmisiä. Varsinkin nyt koronakriisin aikana avun tarve on lisääntynyt. Apua hakevat lapsiperheet, lomautetut, työttömät, yrittäjät ja opiskelijat. Tukien saanti on viivästynyt ja ruoka-apu voi olla ainoa paikka saada päivittäin ruokaa.

Tarkkoja tilastoja ei ole olemassa, mutta on arvioitu, että ruoka-apua tarjoavia on yli tuhat ja apua saavia vuosittain 100 000 – 200 000 henkilöä.

Ruoka-aputoiminta on myös ekologinen teko

Ruoka-apua antavat järjestöt ja yhteisöt saavat pääosan elintarvikkeita hävikkiruokana, mutta kylmäkuljetusautot, tiloihin liittyvät kustannukset, kuten vuokrat, sähköt ym. maksetaan avustuksina tai lahjoituksina saaduista tuloista. Ruoka-apua antavien järjestöjen ja yhteisöjen henkilöstöstä iso osa toimii vapaaehtoisena ilman palkkaa.

Tukuista, kaupoista ja ravintoloista jää valtavia määriä ruokaa myymättä ja ruoka-apu voi toimittaa nämä tuotteet tarvitseville. Näin yritysten jätteen määrä pienenee.

Tämä on vakava poliisiasia

Jotain tolkkua tähän! Poliisin toimipisteissä Itä-Suomessa laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintaa lopetetaan. Ihmetyttää, että ensi vuodelle esitetään jopa 2 miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin.

Oman maamme kansalaisten turvallisuus ei parane poliisin toimintaa supistamalla. Ollaanko nyt turvallisuutta heittämässä romukoppaan? Pienet poliisiasemat, kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Eipä asiasta paljoa ole kyselty mielipiteitä kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.


Laitoin syyskuulla ministerille kirjallisen kysymyksen kuultuani erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin.


Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut?

Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin tässähän juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuisi. Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut. Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut. Ei.


Onko pian haja-asutusalue loistomesta rikollisille? Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen.

Mutta uskaltaako poliisi kohta enää toimia? Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministerin Ohisalon (vihr.) puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia.


Ehdottomasti nämä paikalliset poliisin lakkautuksien suunnitelmat tulisi perua. Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista.

Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle.

Mitä EU:n siirtolaisten taakanjakoesitys tulee suomalaisille maksamaan?

Torstai 1.10.2020 eduskunnan kyselytunnilla Perussuomalaiset kysyivät hallitukselta kantaa Euroopan komissionsiirtolaisuutta koskevaan taakanjakoesitykseen.

Suomessa on euroalueen kalleimmat elämisen kustannukset, olemme yhä enemmän velkaantuva maa ja kärsimme koronakriisin takia massatyöttömyydestä. Miksi emme keskittäisi tukea valvotuille pakolaisleireille, jossa voisimme auttaa oikeasti hädänalaisia naisia ja lapsia?

Ihmettelen mistä löytyy rahat vielä uusille siirtolaisille. Toimeentulotuen saajista on tällä hetkellä noin 30 prosenttia maahanmuuttajia, pääkaupunkiseudulla yli 50 prosenttia. Kenelle hallituksen mielestä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja suomalaisten kustantama sosiaaliturva on oikein tarkoitettu: suomalaisille vai joillekin muille?

Ministeri vastasi

Vastauspuheenvuoron piti tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikko (kesk). Vastauspuheenvuorossaan hän kommentoi Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-ahon aiempaa välihuutoa ja Perussuomalaisten politiikkaa koskien kehitysapua.

Nykyään näyttää olevan lähes tapa, että ministerit eivät vastaa kyselytunnilla opposition kysymyksiin, vaan keskittyvät moittimaan oppositiota tai heidän politiikkaansa.

Ulkomaalaislaki – Kyseenalainen linjaus hallitukselta

Käsittelyssä on ulkomaalaislain väliaikainen muuttaminen. Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta muutettaisiin paremmaksi väliaikaisen lakimuutoksen turvin. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 12.5.2020 on kokoaikaisesti lomautettuna 204 000 suomalaista koronan takia. Kun oikein tätä ajattelee, signaali ja viesti on aika erikoinen. Koronan varjolla hallitus tuntuu ajavan ristiriitaista asiaa.

Romutetaanko nykyinen turvapaikkasysteemi?

Hallitus panostaa edelleen voimallisesti maahanmuuttoon sekä ilmastomuutoksen pysäyttämiseen että muuhun maailman parantamiseen. Kummallista on erityisesti se, että oikeus työntekoon annettaisiin heti, jopa ennen kuin tiedämme, onko henkilöllä oikeutta turvapaikkaan.

Jos turvapaikan hakija voi saada työtä välittömästi Suomeen tultua, emme välttämättä tiedä taustoja tai pysty varmistamaan henkilötietoja. Maahan saapuu myös henkilöitä ilman henkilöllisyyspapereita.

Tuleeko tästä vetovoimatekijä hakea maastamme turvapaikkaa?

Esitys avaa suoraan uuden väylän humanitääriselle maahanmuutolle ja sen kasvulle maassamme. Vieläkö muistissa on, kuinka silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lupaus Kempeleen kodin käyttämisestä turvapaikanhakijoille levisi hetkessä vetovoimasignaalina maailmalle? Tässä on riski, ja se riski ei olekaan ihan pieni, se on suuri riski. Halutaanko todella antaa tällainen signaali?

Hallituksen ajamassa ulkomaalaislain muutoksessa piilee riskejä

Lakiesityksessä jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavan oikeus työntekoon Suomessa paranisi. Oikeus työntekoon halutaan myös niille, jotka mahdollisesti tulevat saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen. Korona-pandemian varjolla käytännössä sellaisetkinko henkilöt voisivat jäädä Suomeen työskentelemään, joilla jo on olemassa täytäntöönpanokelpoinen maastapoistamispäätös?

Jos turvapaikkkapäätös on kielteinen, on siihen aina jokin syy. Paheksun sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeutta parannettaisiin. Maastapoistamispäätökseen on aina jokin syy. Maastapoistamispäätös annetaan esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa henkilön katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle esimerkiksi hänen tekemiensä rikosten perusteella. Tällaisia ulkomaalaisia ihmisiäkö hallitus haluaa töihin? Siis, jos esimerkiksi henkilö on tehnyt jonkun rikoksen tai on maahantulokielto tai vaikka on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai järjestykselle, siltikö tulee oikeus olla töissä.

Jos mahdollisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaja työllistetään Suomessa, onko suunnitteilla, että jatkossa hänelle tulisi oikeus jäädä Suomeen työpaikan perusteella?