Hallitus ei halua lähettää kaikkia ulkomaisia vankeja kotimaihinsa suorittamaan vankeusrangaistuksia, vaikka kustannukset Suomelle ovat massiiviset

Miten Suomi on edistänyt asiaa, että ulkomaalaiset vangit suorittaisivat vankeustuomion Suomen sijasta kotimaissaan ja millaiset kustannusvaikutukset asialla olisivat? Sekä mitä aiotaan asian eteenpäin viemiseksi tehdä? Näitä asioita kysyin kirjallisessa kysymyksessäni, kun ei saanut vastausta ministeriltä eduskunnan istunnossa.

Suomen oikeuslaitoksella on ollut pulaa resursseista, koska käsittelyt ovat ruuhkautuneet ja viivästyneet. Oikeuslaitoksen toiminta oikea-aikaisesti on tärkeää. Merkittävää on myös, että kansalaisemme tuntevat Suomen maaksi, jossa on turvallista asua ja oikeuslaitos toimii. Resurssien vähäisyydestä on ollut huolissaan myös eduskunnan lakivaliokunta.

Suomen vankiloissa on paljon ulkomaalaisia vankeja suorittamassa tuomioitaan. Ulkomaisten vankien osuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalla. Suuri osa heistä kärsii tuomiota huumausaineisiin liittyen. Ulkomaalaisista vangeista suurin osa on virolaisia ja irakilaisia. Vuosikustannukset vankia kohden ovat noin 80 000 euroa vuodessa. Mediassa on nostettu esille, että yö vankilassa maksaa enemmän kuin hotelliyö.

On asianmukaista mahdollisimman pikaisesti selvittää mahdollisuus, jossa ulkomaiset vangit suorittaisivat rangaistuksensa omassa kotimaassaan. 3.12. oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi minulle, että hallituksen näkemyksen mukaan ulkomaalaisten vankien siirrot Suomesta toimivat kokonaisuudessaan hyvin eikä asia anna syytä toimenpiteille. Näin siis siitäkin huolimatta, että on valtioita, mihin ei edelleenkään siirretä vankeja, koska sopimuksia siirroista ei ole saatu aikaan tai jopa siitä syystä, ettei vanki itse suostu siirtoon.

Vuonna 2020 ulkomaalaisia tutkintavankeja oli 193, joka oli 31 % yhteensä 632:sta tutkintavangista. Marraskuussa 2021 kaikkien ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on yhteensä 445. Ulkomaalaisten vankien osuus suomalaisissa vankiloissa on viimeisen viiden vuoden aikana ollut noin 17 %:ssa. Ministerin mukaan 17 % ulkomaalaisia vankeja on maltillinen määrä, mutta kyllä se minusta on aivan liikaa.

On törkeää tehdä laittomasta laillista turvapaikkapolitiikassa

Kovin on mennyt kurittomaksi tämä Suomen meininki. Hallitus alkaa nyt tehdä laittomasta laillista ja ajaa eteenpäin uudistusta, että laittomasti maahamme tulleet saavat olla täällä eli siitä tehdään laillista. Tämä hallituksen ajama uudistus koskisi jopa 3000 henkilöä.

Kun esimerkiksi Irakista tullaan hakemaan turvapaikkaa ja saadaan myönteinen päätös, voi jäädä Suomeen. Erikoista tässä on, että jos turvapaikkapäätös on kielteinen, voi silloinkin jäädä Suomeen. Käytännössä aina voi jäädä Suomeen. Tämä herättää myös kysymyksen, mikä merkitys suomalaisella turvapaikkajärjestelmällä on, jos kaikki kuitenkin saavat jäädä?

Olen järkyttynyt, ettei hallitus halua tehdä mitään lainsäädännön osalta. Nyt näyttää siltä, että oikeasti aiotaan tarjota laillista oleskelua Suomessa kaikille, vaikka jopa ilman perusteita laittomasti maahamme tulleille. Ei Suomessa riitä rahaa kaikkeen ja on huomioitava Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Hallitus halua hoitaa välikysymyksessä esille nostettua hätätilapykälää kuntoon, eikä nähtävästi aio tehdä mitään lainsäädäntöä, jossa huomioitaisiin rajaturvallisuus.

Toimenpidealoite turvapaikkapolitiikan järkeistämisestä

Tein Suomen Afganistan-operaation aikana toimenpidealoitteen, että turvapaikkapolitiikkaa järkeistetään. Toimenpidealoite etenee eduskunnassa käsittelyyn syysistuntokauden alkaessa.
Suomi myöntää turvapaikanhakijoille oleskelulupia. Turvapaikkaa on haettu kotimaassa koetun vainon, väkivallan tai kuolemanvaaran takia. Vainoa nämä turvapaikanhakijat ovat kokeneet esimerkiksi uskonnon, kansallisuuden tai etnisen alkuperän vuoksi. Henkilöiden, joille oleskelulupa on myönnetty, on kuitenkin mahdollista lomailla kotimaassaan, siis siellä, missä he eivät voi asua vainon, väkivallan tai kuolemanvaaran takia.

Kotimaassa lomailuun eri maissa suhtaudutaan eri tavoin. Esimerkiksi Sveitsissä on tiettävästi peruutettu oleskelulupia, jos henkilö onkin lomaillut kotimaassaan sen jälkeen, kun turvapaikka on myönnetty. Suomen eduskunnan on keskusteltava asiasta.  Onko suojelu tarpeen, jos kuitenkin on mahdollista lähteä lomailemaan maahan, josta uhkan vuoksi on haettu turvapaikkaa toisesta valtiosta? On tärkeää myös Suomessa tarkastella tilannetta ja puuttua asiaan.

On pohdittava, onko järkevää varojen ja sosiaaliturvan käyttöä, jos paetaan hengenvaarassa pois jostain maasta ja sen jälkeen kuitenkin on mahdollista lähteä lomailemaan kyseiseen maahan. Onko turvapaikalle tai oleskeluluvalle silloin enää perusteita? Tuntuu oudolle, että esimerkiksi Afganistanin operaatiossa Suomi lähetti kriisialueelle suomalaisia sotilaita, jotka todennäköisesti joutuivat evakuoimaan myös näitä lomailemaan lähteneitä henkilöitä.

Hallituksen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin järkeistääkseen turvapaikkapolitiikkaa. Maahan, josta on paettu turvapaikkaa hakien, ei lähdetä takaisin lomailemaan ja aiheuteta lisäkustannuksia turvapaikan myöntäneelle Suomelle, kun ja jos kotimaassa tilanne kärjistyy ja esimerkiksi tarvitaan sotilaallista apua tai kuljetuksia Suomelta. Tällöin vastuu kotimaasta poistumiseen ja siitä aiheutuneisiin kuluihin tulee mennä henkilölle itselleen.

Kuinka varmistetaan, ettei Afganistanista Suomeen evakuoiduilla henkilöillä ole yhteyksiä terroristijärjestöihin

Suomi on evakuoinut Afganistanista 413 henkilöä. Etukäteen evakuoitavien lukumäärää arvioitiin huomattavasti pienemmäksi. Valtioneuvoston selonteon (VNS 7/2021 vp) mukaan evakuoitavia piti olla 170. Määrä on siis kasvanut 243 henkilöllä alkuperäisestä suunnitelmasta. Evakuoitujen joukossa on ollut ainakin Suomen kansalaisia, oleskeluluvan saaneita, lähetystön työntekijöitä sekä EU:hun ja Natoon liittyvää henkilöstöä. Evakuoinneissa Suomeen tuli humanitaarisista syistä myös muitakin henkilöitä, joiden on mahdollista hakea turvapaikkaa Suomesta. Tiedämmekö ketä he ovat.

Terrorismin uhka on olemassa Suomessakin. On erittäin tärkeä varmistua, ettei Suomeen tule terroristiseen toimintaan liittyviä henkilöitä tai henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa 32 476 henkilöä. Silloinen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kommentoi Ylen A2 Turvattomuusillassa, että näistä jokaisen taustat tunnetaan. Myöhemmin Migri kertoi (IS 11.10.2019), että tulijoista suurin yksittäinen profiili oli ollut sotilaskoulutettuja ammattisotilaita. Näitä saattoi uutisen mukaan olla jopa 30 – 40 prosenttia tulijoista.

Brittilehti The Guardian uutisoi 23.8.2021, että evakuoitujen joukossa on ollut henkilöitä, jotka muodostavat ”suoran uhan” Britannialle. Yksi näistä pääsi Britanniaan asti, yksi Saksaan. Ruotsalainen Expressen lehti uutisoi, että ranskalaisten ja yhdysvaltalaisten tiedustelulähteiden mukaan Isisin jäseniä on epäilty soluttautuneen sekä lehtokentälle, että maasta pois pyrkivien afganistanilaisten siviilien joukkoon. Miten ja kuinka tarkkaan varmistettiin Afganistanin evakuoinneissa, ettei evakuointilentojen yhteydessä Suomeen ole tullut tai ole myöhemmin tulossa henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin tai ovat osallisena terroristisessa toiminnassa? Tästä tein kirjallisen kysymyksen vastuuministerille.

On varmistettava, ettei terroristeja ja Talibanin jäseniä pääse Suomeen

Suomi on lähettämässä aseistettuja sotilaita Afganistaniin turvaamaan siellä olevien suomalaisten ja suomalaisille töitä tehneiden pääsyn evakuointilennoille. On hyvä, että evakuointilento järjestetään ja suomalaiset saadaan maasta pois.

Vuoden 2015 kriisissä Suomesta turvapaikkaa hakijoista erottui yksi ja suurin joukko, jotka olivat sotilaita. Tällaisissa kriisitilanteissa suurin ja näkyvin joukko pitäisi olla naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset. On kuitenkin vaara, että tällaisessa kaoottisessa tilanteessa terroristit, Isisin tai Talebanin jäsenet käyttävät kaaosta hyväkseen.

Kabulin lentokentällä on varmasti kaoottinen tilanne, mutta siitä huolimatta suomalaisten turvallisuutta ei saa vaarantaa tuomalla tänne yhtään terroristia. Miten tämä varmistetaan, kysyin eduskunnan istunnossa ministeri Haavistolta. Tämä kysymys on varmasti monen mielessä. Terroristien tuominen Suomeen olisi raskas virhe, eikä sellaisia virheitä voida tehdä.

Ulkoministeri Haavisto otti kysymyksen ja huolen tosissaan ja vakuutti, että kaikki voitava tehdään. Toivottavasti näin on, eikä äkkinäisillä päätöksillä paikan päällä vaaranneta Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.

Ei Suomen rahoja Afganistanin korruptiolle!

Suomi on antanut Afganistanille kehitysapua valtavia määriä. Vuosittain Suomi antaa noin 28 miljoonaa euroa Afganistanille. MTV uutisten mukaan Suomi on käyttänyt Afganistaniin jopa miljardin suomalaisten veronmaksajien rahaa. Afganistanissa on todettu korruption olevan voimissaan. On tärkeää, että suomalaisten veronmaksajien rahojen käyttöä seurataan ja niiden käytöstä tehdään vaikutusarviot.

Näyttää siltä, että rahojen käytön tai vaikutuksien arviointi ei ole ollut riittävää, jos kaikesta rahan kylvämisestä riippumatta ollaan samassa tilanteessa kuin 20 vuotta sitten. Kun kyseessä on suomalaisten veronmaksajien rahat, niin mikä on mennyt vaikutusarvioinneissa pieleen? Kaikista maista juuri Afganistaniin on lähetetty eniten rahaa. Rahaa on lähetetty vuodesta 2002 asti, jolloin Taliban ”kukistettiin” ja kansainväliset joukot ylläpitivät järjestystä. Nyt kansainväliset joukot ovat pois ja reilussa kuukaudessa Taliban on valloittanut maan ja kaikki on taas kuten ennen.

Minkä pysyvän muutoksen suomalaisten veronmaksajien miljardin euron rahat ovat aiheuttaneet. Olisiko pysyvää muutosta tullut, mikäli Suomen ja muiden maiden tuki ei olisi mennyt korruptioon? Vai onko vain niin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

Millaiset vaikutusarviot Suomi on tehnyt tai teettänyt Afganistanille antamilleen rahoille ja mikä taho on vaikutusarvioinnit tehnyt ja onko Suomi valmistautunut lopettamaan kehitysavun maihin, joissa todistettavasti paljastuu esiintyvän runsaasti korruptiota. Tätä kysyin ministerille lähettämässäni kirjallisessa kysymyksessä. Tähän täytyy saada vastaus.

Miksi ministereiltä ei saa vastauksia? Eikö uskalleta ottaa kantaa?

Tein tammikuussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

On uutisoitu, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä. Ministeri Kiurun vastaus oli pitkälti kopio lastensuojelulaista yms. Varsinaiseen kysymykseen hän ei ottanut kantaa.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista. Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua.

Korvataanko Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen väärän päätöksen aiheuttama haitta?

Suomi sai langettavan tuomion Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) syksyllä 2019, jossa todettiin Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta, kun turvapaikanhakija palautettiin kuolemaan. Sen jälkeen on käynyt ilmi, että kyseinen henkilö on elossa.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen tekemiseen olivat vaikuttaneet virheellisesti annetut tiedot. EIT:n virheellisiin tietoihin perustuvasta päätöksestä on aiheutunut Suomelle niin maine-, kuin rahallista haittaa. Asia on syytä oikaista mahdollisimman pikaisesti.

Tein kirjallisen kysymyksen, missä vaiheessa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen virheellisiin tietoihin perustuvan päätöksen aiheuttamien haittojen ja kulujen korvaaminen on.

Miksi terrorismirikoksia ei tutkita Suomessa?

Helsingin Sanomat uutisoi 16.1.2021, ettei Suomessa ole kahden viime vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevia rikostutkintoja, eikä yhtään tapausta ole päätynyt oikeuteen. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueella noin 80 henkilöä. Niistä maista, joista on laajemmassa määrin lähtenyt vierastaistelijoita, Suomi on ainoa, missä yhtään lähtenyttä ei ole tuomittu terrorismirikoksista.

Suojelupoliisista on kerrottu, että sieltä on annettu enemmän kuin riittävästi tietoja esitutkintojen aloittamiseen. Suojelupoliisi on toimittanut viimeisen neljän vuoden aikana yli 800 kertaa tietoja keskusrikospoliisille. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjä. Yhtään tutkintaa ei ole aloitettu.

Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin huolissaan perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja toteaa Helsingin Sanomien 16.1.2021 artikkelissa, että on oltava avoin vaihtoehdolle, ettei Suomessa yksinkertaisesti esiinny merkittävästi terroristista toimintaa.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, miksi Suomessa ei ole tutkittu terrorismirikoksia pitkään aikaan ja mitä on pikaisesti aiottu tehdä, että mahdollinen rikosvastuu toteutuu.

Kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

Olen huolissani uutisista, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista.

Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua. Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.