Tekijä: Minna Reijonen

Ministeri Mikkoselta vihdoin vastaus Pelastusopiston tulevaisuudesta

Olen on ollut huolissani Kuopion Pelastusopiston tulevaisuudesta, riittävän rahoituksen saannista valtiolta on ollut ongelmia. Kuopion Pelastusopistossa koulutetaan pelastusalan henkilöitä. Koulutus on ollut tehokasta ja puitteet koulutuksen toteuttamiseen Kuopiossa ovat hyvät. Huolena on ollut, että kaikki pelastusalan koulutus siirtyy Helsinkiin. Pelastajista on pulaa nyt ja varsinkin tulevaisuudessa ja myös maakunnissa ja siksi tarvitaan lisämäärärahaa koulutuksiin.

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi esittämääni kirjalliseen kysymykseeni pelastusalan koulutuksesta. Ministerin vastauksessa kerrotaan hallituksen esittäneen yhteensä 1,95 miljoonan lisämäärärahan Pelastusopiston pelastajakoulutuksen lisäämiseen ja ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen toteuttamiseen. Lisämäärärahaehdotuksessa 14.11. on mainittu, että pelastustoimelle ehdotetaan 350 000 euroa pelastajakoulutuksen lisäämiseen sekä 1,6 miljoona euroa ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen. Esityksessä ei ole eritelty, tulisiko lisämääräraha Kuopioon vai Helsinkiin.

Kysyinkin uudestaan kirjallisella kysymyksellä uudelta sisäministeriltä, mikä on Kuopion Pelastusopistolle nyt osoitettava tarkka rahoituksen määrä ja kuinka Kuopion Pelastusopiston jatkuva säännöllinen rahoitus on suunniteltu turvattavan. Ministeri Mikkoselta tuli vastaus, mutta valitettavasti ei lakisääteisessä ajassa.

Vastauksessaan ministeri Mikkonen kertoo, että Pelastusopistolle esitetään yhteensä 17,7 miljoonan euron määrärahaa ja lisätalousarviossa pelastajakoulutuksen lisäämiseen 1,95 milj. euron ja ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen 1,6 milj. euroa, ja se on tarkoitettu nimenomaan Kuopion Pelastusopiston käyttöön. Mikkosen mukaan hallitus pyrkii turvaamaan Pelastusopiston jatkuvan rahoituksen talousarvio- ja julkisen talouden suunnitelman prosesseissa. Tämä on erittäin hyvä uutinen. On tärkeää nostaa esille ja muistuttaa Kuopion pelastusopiston tulevaisuuden varmistaminen.

Apteekkien rokotuskoulutukset aloitettava pikaisesti!

Haluan apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle rokotuskoulutuksen. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen jo 9.4.2021 ja nyt hän on tehnyt asiasta myös toimenpidealoitteen.

Suomessa on pulaa koronarokotuksen antajista, koska koulutettua henkilöstöä ei ole riittävästi. Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita.

Suomessa on yli 800 apteekkia, joissa työskentelee noin 5 500 terveydenhuoltoalan yliopistokoulutuksen saanutta farmaseutteja ja proviisoreita. Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi. Jos apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokotteiden antamisessa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa.

Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa. Lisäkoulutus olisi apteekkariliiton mukaan noin päivän kestävä, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus.

Toimenpidealoitteessani edellytän, että hallituksen tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, jotta apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle järjestetään lisäkoulutus rokotusten antamiseen ja tehdään tarvittavat asetusmuutokset rokotusten aloittamiseen apteekeissa ja tarvittavat tietotekniset järjestelyt, jotta rokotustiedot saadaan OmaKantaan.

Lähipalvelutakuu – keskusta sanoi ei, perussuomalaiset kyllä

Jokaisen kuntalaisen kaikki terveydenhuollon asiat siirtyvät kokonaan uuteen hallintoon. Nämä ovat jokaiselle merkittävät vaalit. Kyse on hengestä ja terveydestä. Keskusta vei läpi runnomalla keskeneräisen uudistuksen. Onkin syytä kysyä, kuinka monta kuntaliitosta tulee uudistuksen myötä. Sotehan on jo itsessään valtava kuntaliitoskommuuni. Sotessa kunnan toiminnoista nyt sosiaali-, terveys-, vanhus- ja pelastuspuoli liitetään yhteen.

Pakkokuntaliitokset ja terveysasemaverkostojen harveneminen uhkaavat. Pakkoliitoksien ja kriisikuntien tulemisen nosti esille myös keskustan aikaisempi puoluesihteeri. Eduskunnassa on äänestetty mm. perussuomalaisten esittämästä lähipalvelutakuusta. Keskusta ei kannattanut sotessa lähipalvelutakuuta. Huolestuttavaa.

Keskusta ei myöskään puoltanut, että päätöksentekijöiden alueellinen edustus taattaisiin. Nykyisessä hallinnossa se on taattu. Nyt osa kunnista on vaarassa jäädä täysin kokonaan ilman omaa edustajaa. Huolestuttavaa tämäkin.

Jokaisen on hyvä tietää, että terveysasemien, kuten muidenkin sote-kiinteistöjen käyttötarkoitus on laissa varmistettu vain muutamaksi vuodeksi. Entä sen jälkeen? Montako terveysasemaa on aidosti kymmenen vuoden kuluttua? 

Uudistuksen hyvä tarkoitus vaarantui liian hutiloimalla tehdyllä lainsäädännöllä. Uudistus ei lisää tekeviä käsiä. Epäselvää on, missä terveysasemat ja vuodeosastot jatkossa sijaitsevat ja millaisia palveluita tarjotaan. Hienot byrokraattiset hallintosysteemit eivät ole perussuomalaisille tärkeitä, vaan aito arkiasioiden toimivuus. Resursseja sote-palveluihin saisimme, kun ilmastoasioihin otettaisiin järki mukaan ja ulkomaille ei tupruteltaisi niin paljon rahaa. On pakko kysyä, ajaako keskusta enää suomalaisen ja haja-asutusalueen asiaa.

Hallitus ei halua lähettää kaikkia ulkomaisia vankeja kotimaihinsa suorittamaan vankeusrangaistuksia, vaikka kustannukset Suomelle ovat massiiviset

Miten Suomi on edistänyt asiaa, että ulkomaalaiset vangit suorittaisivat vankeustuomion Suomen sijasta kotimaissaan ja millaiset kustannusvaikutukset asialla olisivat? Sekä mitä aiotaan asian eteenpäin viemiseksi tehdä? Näitä asioita kysyin kirjallisessa kysymyksessäni, kun ei saanut vastausta ministeriltä eduskunnan istunnossa.

Suomen oikeuslaitoksella on ollut pulaa resursseista, koska käsittelyt ovat ruuhkautuneet ja viivästyneet. Oikeuslaitoksen toiminta oikea-aikaisesti on tärkeää. Merkittävää on myös, että kansalaisemme tuntevat Suomen maaksi, jossa on turvallista asua ja oikeuslaitos toimii. Resurssien vähäisyydestä on ollut huolissaan myös eduskunnan lakivaliokunta.

Suomen vankiloissa on paljon ulkomaalaisia vankeja suorittamassa tuomioitaan. Ulkomaisten vankien osuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalla. Suuri osa heistä kärsii tuomiota huumausaineisiin liittyen. Ulkomaalaisista vangeista suurin osa on virolaisia ja irakilaisia. Vuosikustannukset vankia kohden ovat noin 80 000 euroa vuodessa. Mediassa on nostettu esille, että yö vankilassa maksaa enemmän kuin hotelliyö.

On asianmukaista mahdollisimman pikaisesti selvittää mahdollisuus, jossa ulkomaiset vangit suorittaisivat rangaistuksensa omassa kotimaassaan. 3.12. oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi minulle, että hallituksen näkemyksen mukaan ulkomaalaisten vankien siirrot Suomesta toimivat kokonaisuudessaan hyvin eikä asia anna syytä toimenpiteille. Näin siis siitäkin huolimatta, että on valtioita, mihin ei edelleenkään siirretä vankeja, koska sopimuksia siirroista ei ole saatu aikaan tai jopa siitä syystä, ettei vanki itse suostu siirtoon.

Vuonna 2020 ulkomaalaisia tutkintavankeja oli 193, joka oli 31 % yhteensä 632:sta tutkintavangista. Marraskuussa 2021 kaikkien ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on yhteensä 445. Ulkomaalaisten vankien osuus suomalaisissa vankiloissa on viimeisen viiden vuoden aikana ollut noin 17 %:ssa. Ministerin mukaan 17 % ulkomaalaisia vankeja on maltillinen määrä, mutta kyllä se minusta on aivan liikaa.

Järkeä terveydenhuollon laskutukseen ja perintään

Olen huolissani, kun henkilö joutuu pitkäaikaisesti eli yli kuukauden ajaksi laitoshoitoon, palveluasumiseen tai sairaalahoitoon, voi laskujen maksusta tulla ongelmallista. Yli kuukauden laitoshoidon, palveluasumisen tai sairaalahoidon jälkeen laskuja alkaa mennä perintään ja myöhemmin myös ulosottoon.

Tilanne on kohtuuton varsinkin henkilölle, joka on mahdollisesti muuten hoitanut raha-asiansa moitteetta, eikä maksamattomuus johdu varattomuudesta. Omaiset eivät tällä hetkellä voi lain sallimana hoitaa laskujen maksua, ellei henkilö ole ennen hoitoon joutumistaan tehnyt edunvalvontavaltuutusta, joka lääkärin lausunnon myötä mahdollistaa omaisen hoitaa mm. laskujen maksua ja saada laskut omaan postiosoitteeseensa.

Nykyään on myös hyvin yleistä, että lähiomaiset asuvat jopa satojen kilometrien päässä, joka sekin vaikeuttaa asioiden hoitamista, jos edunvalvontavaltuutusta tai edunvalvontaa ei ole. Henkilö voi myös tehdä itse hoidossa ollessaan valtuutuksen toiselle hoitaa laskujen maksua. Mutta jos henkilöllä ei fyysisistä tai psyykkisistä syistä ole mahdollisuutta tehdä valtuutusta, laskut menevät perintään ja ulosottoon tai omainen tai läheinen hoitaa asioita ilman laillista valtuutusta. Edunvalvonnan saaminen kestää useita kuukausia, joten edunvalvonnan alkaessa laskut voivat olla jo ulosotossa.

Kevytratkaisu edunvalvonnan rinnalle

Edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen lisäksi tulisi olla kevytratkaisu, joka mahdollistaisi terveydenhuollon maksujen lähettämisen asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvalle tai lähisukulaiselle tämän omaan kotiosoitteeseen ja heidän näin pyytäessään. Tällä hetkellä laki ei sitä mahdollista, mutta kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on omia epävirallisia käytäntöjä asian suhteen. Olisi hyvä kaikkien osapuolten kannalta varmistaa myös asian laillisuus.

Tällainen laskuvaltuutus ei antaisi samassa taloudessa asuvalle tai lähisukulaiselle valtuuksia potilaan pankkiasioiden hoitamiseen tai muuhun omaisuuden hoitamiseen. Samassa taloudessa asuva tai lähisukulainen hoitaisi maksut omalla kustannuksellaan ja saisi kustannukset takaisin sen jälkeen henkilöltä, kun henkilö on kotiutettu, edunvalvojalta, kun edunvalvonta alkaa tai ensisijaisena perunkirjoituksessa. Laskut olisivat suoraan ulosottokelpoisia ilman oikeudenkäyntiä, mikäli laskun maksanut omainen tai läheinen ei saisi maksamiaan terveydenhoidon laskujen takaisinmaksua vapaaehtoisesti kuukauden kuluessa henkilön kotiutumisesta tai edunvalvonnan alkamisesta.

Mikäli henkilöllä ei ole vapaaehtoisesti ketään hoitamassa terveydenhuollon laskujen maksua, tulee laskut lähettää henkilölle vasta siinä vaiheessa, kun hän kotiutuu tai saa edunvalvojan. On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi, vaikka olisi normaalitilanteessa maksuhaluinen ja maksukykyinen. Sairaalan, hoitolaitoksen tai palveluasumisyksikön tulee tehdä näissä tapauksissa merkintä potilastietoihin, että laskutuksen saa aloittaa vasta kotiutumisen tai edunvalvonnan alkamisen jälkeen.

Olen tehnyt asiasta toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta pitkäaikaisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa tai sairaalahoidossa olevan omainen saa asiakkaan laskut omaan osoitteeseensa tai terveydenhuollon laskutusta viivästetään tai se keskeytetään, kunnes asiakas kotiutuu tai saa edunvalvojan.

On törkeää tehdä laittomasta laillista turvapaikkapolitiikassa

Kovin on mennyt kurittomaksi tämä Suomen meininki. Hallitus alkaa nyt tehdä laittomasta laillista ja ajaa eteenpäin uudistusta, että laittomasti maahamme tulleet saavat olla täällä eli siitä tehdään laillista. Tämä hallituksen ajama uudistus koskisi jopa 3000 henkilöä.

Kun esimerkiksi Irakista tullaan hakemaan turvapaikkaa ja saadaan myönteinen päätös, voi jäädä Suomeen. Erikoista tässä on, että jos turvapaikkapäätös on kielteinen, voi silloinkin jäädä Suomeen. Käytännössä aina voi jäädä Suomeen. Tämä herättää myös kysymyksen, mikä merkitys suomalaisella turvapaikkajärjestelmällä on, jos kaikki kuitenkin saavat jäädä?

Olen järkyttynyt, ettei hallitus halua tehdä mitään lainsäädännön osalta. Nyt näyttää siltä, että oikeasti aiotaan tarjota laillista oleskelua Suomessa kaikille, vaikka jopa ilman perusteita laittomasti maahamme tulleille. Ei Suomessa riitä rahaa kaikkeen ja on huomioitava Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Hallitus halua hoitaa välikysymyksessä esille nostettua hätätilapykälää kuntoon, eikä nähtävästi aio tehdä mitään lainsäädäntöä, jossa huomioitaisiin rajaturvallisuus.

Miten on mahdollista, että hallitus on antanut turpeen tuotannon romahtaa?

Helsingin Sanomat uutisoi 15.11.2021, että turpeen tuotanto on romahtanut, eikä turvetta enää tuoteta riittävästi huoltovarmuuden takaamiseksi. Kotimainen turve on ollut erittäin tärkeä energianlähde, kun puhutaan huoltovarmuudesta. Huoltovarmuuskeskuksesta muutosta pidetään dramaattisena.

Olemme myös menettämässä kotimaisen ylivoimaisesti parhaan kasvu- ja kuivikealusta, jota käytetään kasvihuoneissa ja eläintenkasvatuksessa. Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaisia, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.

Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa, eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.

Hapan turve on antiseptista, sitoo ammoniakkia ja kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle. Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.

Turvetta tarvitaan myös tulevaisuudessa. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä, koska kysyntää riittää. Sieltähän meidän täytyy todennäköisesti ainakin kasvu- ja kuiviketurve hankkia, jos kotimaista ei ole saatavilla. Melkoiselle hölmöläisten hommallehan tämä vaikuttaa.

Ministeri Ohisalon antamaa vastausta Kuopion Pelastusopistosta joutuu vielä ministeri Mikkonen tarkentamaan

Olen ollut huolissani Kuopion Pelastusopiston tulevaisuudesta, riittävän rahoituksen saannista valtiolta on ollut ongelmia. Kuopion Pelastusopistossa koulutetaan pelastusalan henkilöitä. Koulutus on ollut tehokasta ja puitteet koulutuksen toteuttamiseen Kuopiossa ovat hyvät. Pelastajista on pulaa nyt ja varsinkin tulevaisuudessa ja siksi tarvitaan lisämäärärahaa koulutuksiin.

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi esittämääni kirjalliseen kysymykseeni 19.11.2021 pelastusalan koulutuksesta (KKV600/2021). Ministerin vastauksessa kerrotaan hallituksen esittäneen yhteensä 1,95 miljoonan lisämäärärahan Pelastusopiston pelastajakoulutuksen lisäämiseen ja ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen toteuttamiseen. Lisämäärärahaesityksessä 14.11.2021 ei kuitenkaan ole mainintaa, että tämä 1,95 miljoonaa olisi kohdistettu Kuopion Pelastusopistolle.

Lisämäärärahaehdotuksessa on mainittu, että pelastustoimelle ehdotetaan 350 000 euroa pelastajakoulutuksen lisäämiseen sekä 1,6 miljoona euroa ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen. Esityksessä ei ole eritelty mihin kohteeseen rahoitusta esitetään. Kysyinkin uudestaan kirjallisella kysymyksellä uudelta sisäministeriltä, mikä on Kuopion Pelastusopistolle nyt osoitettava tarkka rahoituksen määrä ja kuinka Kuopion Pelastusopiston jatkuva säännöllinen rahoitus on suunniteltu turvattavan.

Ulkomaalaiset vangit suorittamaan vankeutensa omiin maihin

Suomen oikeuslaitoksella on ollut pulaa resursseista, koska käsittelyt ovat ruuhkautuneet ja viivästyneet. Oikeuslaitoksen toiminta oikea-aikaisesti on tärkeää. Merkittävää on myös, että kansalaisemme tuntevat Suomen maaksi, jossa on turvallista asua ja oikeuslaitos toimii. Resurssien vähäisyydestä on ollut huolissaan myös eduskunnan lakivaliokunta.

Suomen vankiloissa on paljon ulkomaalaisia vankeja suorittamassa tuomioitaan. Ulkomaisten vankien osuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalla. Suuri osa heistä kärsii tuomiota huumausaineisiin liittyen. Ulkomaalaisista vangeista suurin osa on virolaisia ja irakilaisia.

Vuosikustannukset vankia kohden ovat noin 80 000 euroa vuodessa. Mediassa on nostettu esille, että yö vankilassa maksaa enemmän kuin hotelliyö. On asianmukaista mahdollisimman pikaisesti selvittää mahdollisuus, jossa ulkomaiset vangit suorittaisivat rangaistuksensa omassa kotimaassaan.

Miten Suomi on edistänyt asiaa, että ulkomaalaiset vangit suorittaisivat vankeustuomion Suomen sijasta kotimaissaan ja millaiset kustannusvaikutukset asialla olisivat? Sekä mitä aiotaan asian eteenpäin viemiseksi tehdä? Näitä asioita kysyin kirjallisessa kysymyksessä, kun ei saanut vastausta ministeriltä eduskunnan istunnossa.

Riittääkö pelastusalan ammattilaisia myös tulevaisuudessa?

Pidän pelastuslaitosten roolia merkittävänä kansalaisten turvallisuuden takaamisessa. Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä poikkeusoloihin varautumisen koulutuksesta.  Lisäksi Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin.

Pelastuslaitoksien arvioiden mukaan tarvittaisiin 1000 uutta pelastajaa nykyisen koulutustuotannon lisäksi vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Kuopion pelastusopistolle ei ole budjetoitu ensi vuodelle rahoitusta pelastajakoulutuksen lisäämiseksi.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä pelastusalan hallinto siirtyy uusille, perustettaville alueellisille hallinnonyksiköille. On tärkeää, että muutosvaiheessakin ja sen jälkeen huomioidaan alan koulutuksen tarvitsema rahoitus. Palomiesten rekrytoinnissa on ollut jo nyt haasteita. On tärkeää, että alan houkuttavuus säilyy ja alalle opiskelevia löytyy.

Kun vielä huomioidaan, että Kevan tietojen mukaan vuosina 2000 – 2015 eläköityneistä palomiehistä 40 % eläköityi fyysisien vaivojen takia ja näiden keski-ikä oli 51,5 vuotta, niin tilanne on huolestuttava.