Ministeriön tulee selvittää alueen asuinkustannusten korkeaa hintaa

Huolestuin Pohjois-Savon muuta maata korkeammista asumisen kustannuksista. Omakotiliitto teki vastikään vertailuja asumisen kustannuksista. Kävi ilmi, että Pohjois-Savossa asumisen kustannukset ovat kalleimmat. Esille nousi suurien kustannuksien takia esimerkiksi Kuopio, Siilinjärvi ja Leppävirta. Vertailu osoitti, että kunnalliset maksut olivat Pohjois-Savossa jopa noin 4500 euroa vuodessa, kun esimerkiksi Lapissa vastaava summa oli noin 3750 euroa vuodessa.

Asumiskustannukset koostuvat monesta eri tekijästä. Näitä kuluja ovat kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut ja myös esimerkiksi hulevesimaksut ja lämmityskulut. Asumiskustannuksilla on iso merkitys alueen asukkaille ja alueen vetovoiman takia nyt ja tulevaisuudessa. On syytä olla huolissaan alueiden eriarvoisuudesta, sanoo Reijonen

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on tehtävissä sille, että eri puolilla Suomea ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinkustannusten suhteen ja miten hallitus aikoo tasata asuinkustannusten eroja jatkossa

Tyhjillään olevia kiinteistöjä käyttöön vaikkapa verohuojennuksilla

Suomessa on valtavasti käyttökelpoisia asuinrakennuksia ja liikekiinteistöjä tyhjillään. Palveluiden keskittäminen keskustoihin on tyhjentänyt taajamista isojakin liikekiinteistöjä. Osa kiinteistöissä on huonokuntoisia, eikä niitä ole kustannusten takia järkevää remontoida. Monet ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa.

Suuriakin liikekiinteistöjä saa omistukseen pilkkahinnalla. Ostajia ei tahdo löytyä, koska ylläpitokulut ovat suuria. Yksi suuri menoerä on kiinteistövero. Kunnat laskevat, että on halvempaa purkaa kiinteistö, kuin ylläpitää sitä, ellei käyttöä kohteelle ole. Ei keskitetä kaikkea kaupunkeihin.

Asiaa voisi lähestyä siten, että meillä Suomessa on valtava voimavara, joka jää käyttämättä. Kiinteistöjen käyttö voisi muuttua houkuttelevammaksi, jos ylläpitokuluihin, kuten kiinteistöveroihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Enemmän liikekiinteistön verohelpotuksia ajalta, kun vuokralaisia ei vielä ole tai ajalta, jolloin kiinteistössä oleva yritys ei ole vielä kovinkaan kannattava. Kenties kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta voisi helpottaa. Maaseututaajamissa voisi olla merkitystä sillä, jos vaikka tyhjä liikekiinteistö saataisiin helpommin muutettua vaikka asuinkiinteistökäyttöön.

Pidetään maaseutu asuttuna. Pitäisi pohtia, voisiko antaa vero- tai muita helpotuksia, jos henkilö muuttaa tyhjillään olevaan asuinkiinteistöön ja asuttaa sitä. Korona-aika lisäsi etätyötä ja moni pohtii etätyön mahdollisuutta. Maaseudulle asialla olisi iso merkitys. Jokainen uusi asukas elävöittää maaseudun kyliä. On kaikkien etu, jos käyttökelpoisia kiinteistöjä saadaan järkevään käyttöön.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko pohdittu, mitä voitaisiin tehdä, jotta valtava määrä Suomessa nykyisin tyhjillään olevia, käyttökelpoisia liikekiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä voitaisiin estää jäämästä autioksi ja saataisiin takaisin järkevään käyttöön

Toteutuuko annetut rokoteaikataulut?

Hyvin organisoidut rokotukset ovat tärkeitä, jotta pandemia saadaan hillittyä. Rokotteiden hankinnan ja jakelun täytyy olla takkuamatonta. EU-komissio on jo tammikuussa kehottanut rokottamaan yli 80-vuotiaat ikäihmiset ennen maaliskuuta. Eri puolilla Suomea tilanne vaihtelee huomattavasti. On ollut ongelmia saada rokotteita.

Samoin EU-komissio on kehottanut, että vähintään 80% terveydenhuollon työntekijöistä olisi rokotettu ennen maaliskuuta vuonna 2021. Rokotustahti tuntuu hitaalle sen myötä paluu entiseen normaaliin karkaa koko ajan kauemmaksi. Tein kirjallisen kysymyksen, miten aikataulut pitävät paikkaansa ja mitä Suomi aikoo tehdä, että EU-komission kehotus toteutuu.

Kuntaliitoskuntien osalta selvitettävä soten vaikutuksista

Pidän vaikutusarviointeja tärkeinä. Erityisen merkittäviä ne ovat, kun tehdään Suomen historian suurinta hallinnon uudistusta. Sote-uudistus vaikuttaa hallinnollisesti siten, että lähikuntapäättäjät eivät enää olekaan päättämässä kunnan terveys- ja sosiaalipuolen asioista. Päätöksenteko siirtyy kauemmas.

Kuntaliitoksia tehdessä vaikutusarviot kuntalaisiin, yrityksiin ja muihin liittyviin asioihin ovat tärkeitä. Valitettavasti kuntaliitoksissa ei aina ole tehty riippumattomia tai puolueettomia vaikutusarvioita. Joskus esimerkiksi eroista liittyvien kuntien maapolitiikan osalta on saatettu todeta vain sen olevan erilaista.

Kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta on hyvin vähän tarkasteltu liitoksen jälkeisiä vaikutuksia ja verrattu niitä vastaaviin itsenäisinä pysyneisiin kuntiin. Sote-uudistus vaikuttaa myös kuntaliitoskunnissa. Kuntalaisille nämä vaikutuksien arvioinnit ovat tärkeitä.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka tarkastellaan kuntaliitoskuntia ja millaiset vaikutusarvioinnit tehdään jo aiemmin kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta liittyen mahdolliseen sote-uudistukseen.

Apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita

Suomen kannalta on oleellista, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu. Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaa.

Rokotusten organisointi on tärkeää ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaa osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.

Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin. Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.

Toinen kriittinen ammattiryhmä on poliisit. Myös heidät tulee huomioida rokotusjärjestyksessä. Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsii jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.

Miksi ministereiltä ei saa vastauksia? Eikö uskalleta ottaa kantaa?

Tein tammikuussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

On uutisoitu, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä. Ministeri Kiurun vastaus oli pitkälti kopio lastensuojelulaista yms. Varsinaiseen kysymykseen hän ei ottanut kantaa.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista. Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua.

Eihän omaishoitajia unohdeta sotessa?

Omaishoidon rooli tulee kasvamaan. Omaishoitoon tarvitaan lisää resursseja ja enemmän rahoitusta. Sote-uudistus mullistaa Suomen kuntien ja terveydenhuollon rahoituksen sekä hallinnon. Sote-suunnitelmissa ei kuitenkaan suoraan luvata lisärahoitusta omaishoitoon, vaikka se on tulevaisuudessa vielä merkittävämmässä roolissa. Koska omaishoito on niin merkittävä osa terveydenhuoltoamme, tulisi se ottaa huomioon soteuudistuksessa ja ennen kaikkea sen rahoituksessa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia. Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä. Puhutaan miljardisäästöistä vuodessa. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa.

Tein kirjallisen kysymyksen, miten omaishoidon asemaa parannetaan sotessa ja miksei lisärahoitusta ole soteuudistuksessa näkyvissä.

Milloin kaikki halukkaat Suomalaiset on rokotettu?

Korona on maailmanlaajuinen uhka. Rokotukset ovat alkaneet, mutta Suomessa rokotustahti vaikuttaa olevan hidas. Rokotukset ovat välttämätöntä hoitaa nopeasti ja hyvin organisoidusti. Aikataulut ovat olleet epäselviä. Mitä kauemmin rokotukset kestävät, sitä kauemmin joudumme jatkamaan rajoitustoimenpiteitä.

Mitä nopeammin ihmiset rokotetaan ja saadaan riittävän kattava rokotesuoja, sitä nopeammin saamme yhteiskunnan toiminnat normaaliksi. Monet yrittäjät kamppailevat vähentyneiden tulojen kanssa ja edes tieto aikataulusta varmasti helpottaisi.

Jossain vaiheessa näytti siltä, että ennen kesää olisi kaikki halukkaat rokotettu. Nyt on julkisuudessa ollut tietoja, että aikataulu venyisi jopa vuoden loppuun asti.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on suunniteltu tehtäväksi rokotusten ja rokotushankintojen nopeuttamiseksi sekä missä aikataulussa eli mihin mennessä viimeistään suomalaiset ovat rokotettu.

Suomessa pitäisi olla käytössä vain yksi potilastietojärjestelmä

Yhteen järjestelmään siirtyminen vie aikaa, eikä se ole toteutettavissa nopealla aikataululla. Minimivaatimus olisi, että nykyiset potilastietojärjestelmät vähintään ”keskustelisivat” keskenään.

Jopa satoja potilastietojärjestelmiä

Suomessa on terveydenhuollossa käytössä kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä tiedon tallentamiseen. Eri järjestelmät eivät aina keskustele keskenään, joten tieto ei automaattisesti kulje toisesta yksiköstä toiseen.  Tämä muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, jos asiakas käy eri sairaanhoitopiirin alueen vastaanotolla. Tieto ei myöskään kulje automaattisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden välillä.

Kun tieto ei kulje, niin lääkitystiedot tai koetulokset eivät aina ole ajan tasalla. Edes saman sairaalan sisälläkään tieto ei kulje automaattisesti eri osastojen välillä.

Potilasturvallisuus vaarassa

Tiedon siirtymisen hankaluuksista voi tulla terveydenhoitohenkilöstölle ylimääräistä työtä. Jos koetulokset eivät ole ajan tasalla, saatetaan eri toimipisteessä tehdä samoja kokeita uudestaan. Tämä tarkoittaa aina ylimääräisiä kuluja. Potilaalle voi myös aiheutua terveydellistä haittaa, esimerkiksi tilanteessa, jos hän joutuu äkillisesti sairaalaan toisella paikkakunnalla ja ei pysty itse kertomaan esimerkiksi ajantasaisesta lääkityksestään. Lääkityskortit etteivät useinkaan ole ajan tasalla.

Moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät ajantasaiset potilastiedot, vaikka näin ei aina ole. Kuitenkin ajantasaisen tiedot ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Valtion tulisi ottaa kantaa potilastietojärjestelmiin

Monessa virastossa, kuten Kelalla ja verottajalla tiedonsiirto toimii vastaavasti hyvin. Kanta-tiedosto ei ole täysin kattava ja esimerkiksi ajantasaiset lääkityskortit eivät sinne automaattisesti päivity. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tehdään lääkitysmuutoksia.

Käytännössä ohjeistusta valtion taholta ei ole ollut, että Suomessa olisi julkisella puolella vain yksi järjestelmä, joka toimisi kaikkialla tai useampi, joiden tulisi vastaavasti keskustella keskenään. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen.

Korvataanko Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen väärän päätöksen aiheuttama haitta?

Suomi sai langettavan tuomion Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) syksyllä 2019, jossa todettiin Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta, kun turvapaikanhakija palautettiin kuolemaan. Sen jälkeen on käynyt ilmi, että kyseinen henkilö on elossa.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen tekemiseen olivat vaikuttaneet virheellisesti annetut tiedot. EIT:n virheellisiin tietoihin perustuvasta päätöksestä on aiheutunut Suomelle niin maine-, kuin rahallista haittaa. Asia on syytä oikaista mahdollisimman pikaisesti.

Tein kirjallisen kysymyksen, missä vaiheessa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen virheellisiin tietoihin perustuvan päätöksen aiheuttamien haittojen ja kulujen korvaaminen on.