Apteekkien henkilöstölle pikakoulutus rokotuksiin!

Apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle tulee saada rokotuskoulutus. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Koronakriisi toi suuren lisätarpeen rokotuksien hoitamiseen.

Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita. Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi.

Jos apteekkilaisille suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokoteasioissa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa. Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa. Lisäkoulutus ei todennäköisesti olisi kovin pitkä, eikä kallis, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus.

Vesihuoltolaki ei ota lainkaan huomioon kansalaisten taloudellista tilannetta



Vesihuoltolaki edellyttää käytännössä liittymään niin vesi- kuin viemäröintisysteemeihin vesihuoltolaitoksien toiminta-alueella. Tämä asettaa ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan. Kansalaisille voidaan määrätä, jopa uhkasakkoja, ellei liitytä järjestelmiin ja jos perusteet olla liittymättä eivät ole riittävät.

Vesiosuuskunnat hoitavat usein niin vesi- kuin jätevesiliittymisiä. Joillekin alueille perustetaan kunnan päätöksillä vesihuoltolaitoksien toiminta-alueita. Näillä alueilla asukkaat helposti velvoitetaan liittymään niin vesi- kuin viemäriverkostoo
Vesiliittymien ja viemäriliittymien hinta ja muut kulut vaihtelevat eri vesiosuuskunnissa. Yleensä liittymiskulut ovat merkittäviä. Kuntalaiset voivat joutua hyvinkin eriarvoiseen asemaan, riippuen minkä osuuskunnan alueella asutaan. Tasapuolinen kohtelu hinnoissa ei toteudu kuntalaisten osalta. Myöskään kuntalaisen taloudellista tilannetta ei käytännössä huomioida mitenkään.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla vesihuoltolakiin muutoksia, jotka ottaisivat huomioon kansalaisten taloudellisen tilanteen liittyessä tai kansalaisia ns. pakkoliitettäessä niin vesi- kuin viemäriverkostojen toiminta-alueisiin.

Vaarallista riskipeliä Suomessa?

Poliisi ei voi hoitaa tehtäviään työturvallisesti. Poliiseille ja muille kriittisillä aloilla toimiville saatava rokotukset!

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti, kun he eivät vieläkään ole saaneet rokotuksia.

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna iso satojen ihmisten mielenosoitus aikana, jolloin koronarajoitukset rajaavat kokoontujien määrän korkeintaan kuuteen henkilöön. Uutisoitiin, että mielenosoituksen työtehtävissä olisi voinut vaarantua jopa poliisien työturvallisuus, koska poliiseja ei ole vielä rokotettu.

Koronarokotukset ovat Suomessa edelleen pahasti kesken. On varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Poliisien työssä ei aina pysty pitämään turvavälejä tai valitsemaan, meneekö koronaturvalliseen tilaan.

Kun tarkastellaan Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, rokotusjärjestys puhuttaa monen muunkin ammattiryhmän osalta. Tulisi käydä läpi ne toiminnot, jotka on pystyttävä turvaamaan kriisissäkin; apteekkien toiminta, poliisin toiminta, koronalle mahdollisesti altistuvien kuljetustehtävissä olevien toiminta, sairaankuljetukset jne.

Riittääkö vuodepaikkoja?

Kunnissa ja maakunnissa on oltava riittävästi vuodeosastopaikkoja.

Koti on jokaiselle tärkeä paikka ja onkin tärkeää, että mahdollisuuksien mukaan henkilö saa hoitoa kotiin. On kuitenkin tilanteita, että kotona ei pärjää. Vuodeosastoja tarvitaan esimerkiksi, kun potilaita jatkohoidetaan toimenpiteiden jälkeen ennen kotiuttamista.

Kuitenkin vuodeosastopaikkoja ei ole tarpeeksi. Kunnat ovat voineet lakkauttaa osastoja tai omassa kunnassa ei aina ole vapaita paikkoja. Hoitajat joutuvat kyselemään muista kunnista, minne potilas mahtuu, vai mahtuuko.

On kuntia, joissa on lähes aina sellainen tilanne, etteivät kaikki vuodeosastopaikkaa tarvitsevat kuntalaiset mahdu oman kunnan osastoille. Välillä tulee tilanteita, että vuodeosastolla suositeltu jatkohoito ei toteudu, koska ei ole paikkoja. Potilas joudutaan näissä tapauksissa kotiuttamaan suoraan kotiin.

Näyttää sille, että ei ole tilastoja, kuinka moni vuodeosastopaikkaa tarvitseva on jouduttu siirtämään tai kotiuttamaan suoraan kotiin, koska kunnissa ei ole ollut vuodeosastoilla paikkaa. Palautteen perusteella tätä tapahtuu.

Tein kirjallisen kysymyksen, kuinka on varmistettu ja kuinka aiotaan varmistaa vuodeosastopaikkojen riittävyys ja kuinka tilannetta valvotaan sekä miten mahdollinen sote-uudistus vaikuttaa.

Maanomistajan yksityisomaisuuden suojaan tehtävä parannuksia

Moottorikelkkailuväyliä tehdään Suomessa erilaisin tavoin. On epävirallisia väyliä ja virallisia reittejä.

Epävirallinen kelkkailu-ura

Epävirallinen kelkkailu-ura sovitaan maanomistajan kanssa. Kun väylä on epävirallinen, voidaan uran paikkaa helposti muuttaa, jos maanomistajalle tulee tarve esimerkiksi rakentaa tai käyttää omistamiaan maita muihin tarkoituksiin. Epävirallista kelkkailuväylää kutsutaan moottorikelkkailu-uraksi.  Uran ylläpidon kustantaa harrastajat, ei yhteiskunta. Maanomistaja voi saada vuokratuottoja maidensa käytöstä.

Virallinen moottorikelkkailureitti

Virallinen moottorikelkkailureitti tehdään virallisien toimitusten kautta. Reitti merkitään rasitteeksi maanomistajan maille ja se voi rajoittaa maankäyttöä hyvinkin paljon, esimerkiksi rakentamisen tai vaikka metsänomistajan näkökannalta. Maanomistajia ei aina kuunnella, vaan kunnat voivat käyttää pakkokeinoja maanomistajia kohtaan vahvistamalla reittejä lautakuntakäsittelyiden kautta. Virallista väylää kutsutaan moottorikelkkareitiksi. Ylläpidon kustantaa kunta, yhteiskunta ja veronmaksajat. Virallisten reittien käyttäjiltä ei peritä maksua käytöstä. Maanomistajalle maksetaan vain hyvin pieni kertakorvaus, vaikka reitti tulee rasitteeksi tilalle.

Virallinen reitti on epäedullisempi maanomistajalle.

Maanomistajat ovat hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa sattuvat asumaan ja millainen tahtotila päättäjillä on kuunnella kuntalaisia tai tehdä pakkoreitityksiä. Kelkkailu on harrastus, siinä missä muutkin harrastukset. Useat kelkkailijat ovat kertoneet mielellään osallistuvansa väylien kustannuksiin, jos kelkkailu-urat tehdään epävirallisina.

Pakkokeinojen käyttäminen maanomistajia kohtaan tuntuvat epäoikeudenmukaisille ja kummallisille, koska väylät ovat usein sovittavissa maanomistajien kanssa, kunhan korvaus on kohdallaan. Maanomistajan yksityisomaisuudensuoja tuntuu olevan hyvin heikko kuntien ajaessa mahdollisia pakkotoimia maanomistajan maille. Minulla ei ole mitään kelkkailua vastaan, vaan sitä vastaan, että kunnissa käytetään pakkokeinoja.

Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen. Hän kysyy ministeriltä, ollaanko parantamassa maanomistajan yksityisomaisuuden suojaa kelkkailureittien virallistamisen osalta ja luopumassa pakkotoimista maanomistajia kohtaan.

Ministeriön tulee selvittää alueen asuinkustannusten korkeaa hintaa

Huolestuin Pohjois-Savon muuta maata korkeammista asumisen kustannuksista. Omakotiliitto teki vastikään vertailuja asumisen kustannuksista. Kävi ilmi, että Pohjois-Savossa asumisen kustannukset ovat kalleimmat. Esille nousi suurien kustannuksien takia esimerkiksi Kuopio, Siilinjärvi ja Leppävirta. Vertailu osoitti, että kunnalliset maksut olivat Pohjois-Savossa jopa noin 4500 euroa vuodessa, kun esimerkiksi Lapissa vastaava summa oli noin 3750 euroa vuodessa.

Asumiskustannukset koostuvat monesta eri tekijästä. Näitä kuluja ovat kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut ja myös esimerkiksi hulevesimaksut ja lämmityskulut. Asumiskustannuksilla on iso merkitys alueen asukkaille ja alueen vetovoiman takia nyt ja tulevaisuudessa. On syytä olla huolissaan alueiden eriarvoisuudesta, sanoo Reijonen

Tein kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on tehtävissä sille, että eri puolilla Suomea ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinkustannusten suhteen ja miten hallitus aikoo tasata asuinkustannusten eroja jatkossa

Tyhjillään olevia kiinteistöjä käyttöön vaikkapa verohuojennuksilla

Suomessa on valtavasti käyttökelpoisia asuinrakennuksia ja liikekiinteistöjä tyhjillään. Palveluiden keskittäminen keskustoihin on tyhjentänyt taajamista isojakin liikekiinteistöjä. Osa kiinteistöissä on huonokuntoisia, eikä niitä ole kustannusten takia järkevää remontoida. Monet ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa.

Suuriakin liikekiinteistöjä saa omistukseen pilkkahinnalla. Ostajia ei tahdo löytyä, koska ylläpitokulut ovat suuria. Yksi suuri menoerä on kiinteistövero. Kunnat laskevat, että on halvempaa purkaa kiinteistö, kuin ylläpitää sitä, ellei käyttöä kohteelle ole. Ei keskitetä kaikkea kaupunkeihin.

Asiaa voisi lähestyä siten, että meillä Suomessa on valtava voimavara, joka jää käyttämättä. Kiinteistöjen käyttö voisi muuttua houkuttelevammaksi, jos ylläpitokuluihin, kuten kiinteistöveroihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Enemmän liikekiinteistön verohelpotuksia ajalta, kun vuokralaisia ei vielä ole tai ajalta, jolloin kiinteistössä oleva yritys ei ole vielä kovinkaan kannattava. Kenties kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta voisi helpottaa. Maaseututaajamissa voisi olla merkitystä sillä, jos vaikka tyhjä liikekiinteistö saataisiin helpommin muutettua vaikka asuinkiinteistökäyttöön.

Pidetään maaseutu asuttuna. Pitäisi pohtia, voisiko antaa vero- tai muita helpotuksia, jos henkilö muuttaa tyhjillään olevaan asuinkiinteistöön ja asuttaa sitä. Korona-aika lisäsi etätyötä ja moni pohtii etätyön mahdollisuutta. Maaseudulle asialla olisi iso merkitys. Jokainen uusi asukas elävöittää maaseudun kyliä. On kaikkien etu, jos käyttökelpoisia kiinteistöjä saadaan järkevään käyttöön.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko pohdittu, mitä voitaisiin tehdä, jotta valtava määrä Suomessa nykyisin tyhjillään olevia, käyttökelpoisia liikekiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä voitaisiin estää jäämästä autioksi ja saataisiin takaisin järkevään käyttöön

Toteutuuko annetut rokoteaikataulut?

Hyvin organisoidut rokotukset ovat tärkeitä, jotta pandemia saadaan hillittyä. Rokotteiden hankinnan ja jakelun täytyy olla takkuamatonta. EU-komissio on jo tammikuussa kehottanut rokottamaan yli 80-vuotiaat ikäihmiset ennen maaliskuuta. Eri puolilla Suomea tilanne vaihtelee huomattavasti. On ollut ongelmia saada rokotteita.

Samoin EU-komissio on kehottanut, että vähintään 80% terveydenhuollon työntekijöistä olisi rokotettu ennen maaliskuuta vuonna 2021. Rokotustahti tuntuu hitaalle sen myötä paluu entiseen normaaliin karkaa koko ajan kauemmaksi. Tein kirjallisen kysymyksen, miten aikataulut pitävät paikkaansa ja mitä Suomi aikoo tehdä, että EU-komission kehotus toteutuu.

Kuntaliitoskuntien osalta selvitettävä soten vaikutuksista

Pidän vaikutusarviointeja tärkeinä. Erityisen merkittäviä ne ovat, kun tehdään Suomen historian suurinta hallinnon uudistusta. Sote-uudistus vaikuttaa hallinnollisesti siten, että lähikuntapäättäjät eivät enää olekaan päättämässä kunnan terveys- ja sosiaalipuolen asioista. Päätöksenteko siirtyy kauemmas.

Kuntaliitoksia tehdessä vaikutusarviot kuntalaisiin, yrityksiin ja muihin liittyviin asioihin ovat tärkeitä. Valitettavasti kuntaliitoksissa ei aina ole tehty riippumattomia tai puolueettomia vaikutusarvioita. Joskus esimerkiksi eroista liittyvien kuntien maapolitiikan osalta on saatettu todeta vain sen olevan erilaista.

Kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta on hyvin vähän tarkasteltu liitoksen jälkeisiä vaikutuksia ja verrattu niitä vastaaviin itsenäisinä pysyneisiin kuntiin. Sote-uudistus vaikuttaa myös kuntaliitoskunnissa. Kuntalaisille nämä vaikutuksien arvioinnit ovat tärkeitä.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka tarkastellaan kuntaliitoskuntia ja millaiset vaikutusarvioinnit tehdään jo aiemmin kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta liittyen mahdolliseen sote-uudistukseen.

Apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita

Suomen kannalta on oleellista, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu. Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaa.

Rokotusten organisointi on tärkeää ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaa osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.

Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin. Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.

Toinen kriittinen ammattiryhmä on poliisit. Myös heidät tulee huomioida rokotusjärjestyksessä. Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsii jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.